Myrsky 75 vuotta sitten - "rauhan ajan" ensimmäinen Myrsky-onnettomuus

MY-29 viimeisen lennon viimeiset sekunnit. Pakkolaskupaikkaa ei ole etsinnöistä huolimatta myöhemmin löytynyt. Kuva: Reino Myllymäki. Karttapohja: Maanmittauslaitoksen vanhat painetut kartat, 1949.

Tiedustelulentolaivue 12:n lisäksi Tiedustelulentolaivue 16 ehti vastaanottaa Myrskyjä ennen jatkosodan päättymistä. Majuri Heikki Pursiainen oli lentänyt MY-28:n Tampereelta Värtsilään 26.8.1944, luutnantti Johannes Brotherus lensi MY-30:n ja ylikersantti Urpo Komonen MY-31:n viisi päivää myöhemmin ja luutnantti Aulis Kurki neljännen (MY-29) 2.9.

Tiedustelulentolaivue 16:sta oli tarkoitus tehdä syöksypommituslaivue Suomenlahden taisteluihin. Tätä varten lentäjiä koulutettiin syöksypommitukseen Fokker C.X:llä siten, että takatoosassa oli "opettajana" pommittaja, sillä kaksoisohjaimien puutteessa toisen ohjaajan mukaan otto olisi ollut tarpeetonta.

Laivue sai 2.9. käskyn siirtyä Hollolaan ja varustautua Suomenlahden rynnäkkö- ja syöksypommitushyökkäyksiin pommeja ja bensiiniä varaamalla.

Kaikki neljä konetta lähtivät siirtolennolle Värtsilästä Hollolaan 4.9. ilman radioyhteyttä koneesta toiseen, sillä Myrskyjen radioita ei oltu ehditty virittää. Lahden yllä luutnantti Aulis Kurjen MY-29 alkoi työntää valkoista savua. Hän yritti pakkolaskua myötätuuleen, mutta moottori leikkasi kiinni ja kone sakkasi metsään.

Muut kolme Myrskyä laskeutuivat onnistuneesti Hollolaan. Luutnantti Johannes Brotherus nousi kuitenkin hetken kuluttua MY-30:lla etsimään ystäväänsä.

Aulis Kurjen MY-29 oli kiepahtanut puuta vasten pystyyn, jolloin panssari-istuin irtosi ja leikkasi samalla syöksyvyöt irti. Kurki oli pitänyt pakkolaskussa kuomua auki. Niinpä hän löi päänsä tuulilasin kehykseen ja kuoli välittömästi.

Koska vihollisuudet oli lopetettu samana päivänä kello 7.00, kello 17.40 tapahtunut onnettomuus sattui rauhan aikana.