Blogi

MY-14 sai alkuperäisen lääkelaatikon

Torstai 16.2.2017 - Reino Myllymäki

VL Myrsky II -hävittäjäkoneen ensiapulaukku  - lääkelaatikko - sijaitsi ohjaamon ulkopuolella koneen takarungossa. Lääkelaatikkoon pääsi käsiksi rungon vasemmalla sivulla sijaitsevan luukun kautta.

VL_Myrsky_Laakelaatikko_sijainti_2_SIM-kuvan_combo.jpg

Lääkelaatikon luukku sijaitsi ohjaamon takaikkunoiden alapuolella. Sen sijainti oli osoitettu punaisella ristillä, joka ei kuitenkaan ollut itse luukun kohdalla, sillä luukku sijoittui osoittain kansallisuustunnuksen kohdelle. Lääkelaatikon luukun ja ohjaamon jalka-astimen väliin sijoittui vielä kooltaan suurempi luukku.

Lääkelaatikon teline oli tehty pellistä pistehitsaamalla. Telineen kylkiin oli tehty suuret kevennysreiät ja laatikko kytkettiin paikoilleen nahkahihnalla, jonka päät oli niitattu peltikehikkoon kiinni.

Museon varastoista löytyi alkuperäinen lääkelaatikon teline, josta puhdistamalla ja maalaamalla sai entisöityä telineen entisöitävään MY-14-koneeseen. Itse lääkelaatikko on Valtion Lentokonetehtaan standardoima lentokoneen osa, joten Pyryssä ja Myrskyssä oli samanlainen lääkelaatikko. MY-14 sai lääkelaatikkonsa Pyrystä.

MY-14_Laakelaatikon_sisalto_IVM_720px_levea.jpg

Lääkelaatikko oli lääkkeitä lukuunottamatta täydellinen. Lääkelaatikon sisällysluettelon mukaan laatikkoon on kuulunut boorisalvaa, 10 morfiinitablettia ja 40 asperiinitablettia sekä kaksi 20 tabletin kamferitablettipurkkia. Lääkelaatikosta ei löytynyt sota-ajan piristeitä eikä sisällysluettelon mukaan sellaisia siihen kuulunutkaan.

MY-14_Laakelaatikko_paikoillaan_720x405_combo_IVM.jpg

MY-14:n valmistuttua lääkelaatikko jää piiloon luukun taakse. Piiloon tulee jäämään monta muutakin mielenkiintoista yksityiskohtaa. Suunnitteilla on "Demo-Myrsky", joka rakennettaisiin koesiivestä, MY-5:n rungosta sekä ylimääräisistä alkuperäis- ja uustuotanto-osista ja katettaisiin osin vanerilla, osin pleksillä. Miten tämä toteutetaan ja mitä sen avulla saadaan koneen rakenteesta ja varusteista näkyviin, on vielä osin hämärän peitossa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14

MY-14:n koesiiven kokoaminen alkoi

Tiistai 14.2.2017 - Tiistaikerholainen

MY-14 entisöintiprojektissa päätettiin rakentaa siiven tyvestä laskien 2,5 metrin pituinen koesiipi. Koesiivellä testataan siipisalkoihin kiinnitettävien laitteiden edellyttämiä porauksia ja asennuksia sekä siiven lujuusominaisuuksia. Koesiiven tarkoitus on myös paljastaa mahdollisia siiven rakentamisessa ilmeneviä puutteita.

Blogi_2017-03-01.jpg

Alkuvuodesta saatiin valmiiksi koesiiven etu- ja takasalko samoin kuin niihin tarvittavat salkoon kiinnitettävien metalliosien läpivientien poraukset. Myös kaikki siipikaaret ovat valmiina. Tämän ansiosta koesiiven kokoaminen voitiin aloittaa. Koesiipi, kuten varsinainen MY-14:n siipi, kootaan kiinteässä millintarkassa telineessä eli jigissä. Koesiipeä varten rakennettiin oma yksilöllinen jiginsä. Sen kannatinrakenteilla varmistetaan, että jigiin kiinnitettävät siipisalot saadaan keskenään täsmälleen oikeaan paikkaan ja keskenään samaan linjaan. Tämä on edellytys siiven kokoamiseksi piirustusten edellyttämään muotoonsa.

Blogi_2017-03-03.jpg

Koesiiven kokoaminen aloitettiin kiinnittämällä jigiin etu- ja takasalko. Tämä jälkeen salkoihin porattuihin läpivienteihin asennettiin mm. laskutelineen käyttöön kuuluvia osia. Seuraavaksi salkojen väliin alettiin asentaa kummaltakin puolin verhoiltuja siipikaaria.

Blogi_2017-03-06.jpg

Jo tässä vaiheessa voitiin todeta koesiiven hyödyllisyys. Havaittiin, että piirustukset olivat olleet osin puutteelliset. Niistä ei ollut käynyt selville kaikkea siiven rakentamisessa tarvittavaa tietoa. No, mitään järisyttävää ongelmaa ei tästä syntynyt, mutta lisätöitähän se kuitenkin teetti, ennen kuin kaikki oli niin kuin piti ja koesiiven kokoaminen saattoi jatkua.

Blogi_2017-03-07.jpg

Tällä hetkellä siipisalkojen väliin tulevat kaaret on asennettu ja liimattu sekä salkoihin tulevat metalliosat kiinnitetty. Salkojen välisen siiven yläpinnan verhoilu on käynnissä. Koesiiven johto- ja jättöreunan rakentaminen alkaa vasta, kun kaikki siipisalkojen väliin tulevat sisärakenteet on tehty.

Blogi_2017-03-10.jpg

Todettakoon, että koesiivellä tehtyjen testien jälkeen koesiipeä ei pureta, vaan siitä tulee museoon näyttelyesine. Koesiiven avulla museossa kävijöille voidaan havainnollistaa II maailmansodan aikaisen sekarakenteisen Myrsky-hävittäjän siiven rakennetta. Tätä varten koesiiven yläpinta verhoillaan osin vanerilla ja osin läpinäkyvällä polykarbonaattipleksillä. Samasta syystä siipisalkojen väliin kiinnitettyjen kaarien toinen kylki on verhoiltu vanerin sijasta pleksillä.

Blogi_2017-03-11.jpg

Rinnan koesiiven on myös varsinaisen siiven siipisalkojen rakentaminen edennyt. Sekä etu- ja takasalkojen puoliskot ovat kohta valmiit liimattavaksi toisiinsa kotelopalkkirakenteeksi. Vielä on tehtävä mm. palkkeihin tulevat siipipuolikkaiden liitoskohdan edellyttämät poraukset. MY-14:n siipi rakennetaan kaksiosaiseksi teräslevyillä tosiinsa yhdistettäviksi siipipuoliskoiksi poiketen alkuperäisen Myrskyn täysmittaisesta yhtenäisestä siivestä. Varsinaisen siiven kokoamiseen ei ryhdytä ennen kuin koesiiven rakentaminen on saatu testauksineen valmiiksi.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14

MY-14:n pyrstön korjaukset, osa 8

Perjantai 10.2.2017 - Reino Myllymäki

Sivu- ja korkeusperäsin- sekä siiveketrimmien ketjut ja vaijerit puuttuivat lukuunottamatta muutamia täysin ruostuneita ketjunpätkiä. Niinpä vaijerit ja ketjut liittimineen tehtiin kokonaan uusiksi piirustusten ja säilyneiden alkuperäisosien mukaisesti.

MY-14_Trimmin_mekanismit_405x720.jpg

Ketju osoittautui alkuperäismateriaaliksi, sillä siinä on sama leima kuin Myrskyn alkuperäisosissa. Myös jännelukot ovat Valtion Lentokonetehtaan alkuperäisiä, joskin hieman eri mallia kuin alkuperäiset.

MY-14_Trimmin_vaiijerien_lapiviennit_720x405.jpg

Läpiviennit olivat tallessa mutta "lustosta" tehdyt hankaussuojat puuttuivat. Hankaussuojat tehtiin uudelleen piirustusten mukaan alkuperäismateriaalista. Lusto on nitroselluloosaa eli parkesiiniä, joka oli yksi ensimmäisistä muoveista.

MY-14_Trimmiketjut_720x405_combo.jpg

Sivuperäsintrimmin laakeripukki ja korkeusperäsintrimmin käyttöpyörä olivat entisöitävässä kunnossa. Ne purettiin ja korjattiin. Alumiiniset rissapyörät puuttuivat ja ne tehtiin sorvaamalla.

Osat koottiin yhteen ja testattiin. Toimii!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14

MY-14:n pakoputket työn alla

Sunnuntai 29.1.2017 - Tiistaikerholainen

Alun perin VL Myrskyyn ajateltiin moottoriksi brittiläistä Bristol Taurus -moottoria. Alkaneen II maailmasodan vuoksi hankinta ei toteutunut. Tauruksen sijaan moottoriksi valittiin amerikkalainen Pratt & Whitney R-1830 Twin Wasp -tähtimoottori, siis samainen moottorityyppi kuin Douglas DC-3 koneessa.

Myrskyn MY-14 - entisöintiprojektia varten on käytössämme DC-3 koneessa ollut Twin Wasp -moottori. Koska moottori on ollut DC-3 koneessa, se ei ilman muutoksia sovi Myrskyyn asennetavaksi. Yksi merkittävä muutoksen kohde koskee moottorin pakoputkia.

Blogi_2017-01-01-02_combo_720x405.jpg

Vasemmalla DC-3:n Twin Wasp pakokaasunkerääjineen, oikealla Myrskyn moottori suippenevine pakoputkineen.

Projektissa on keskusteltu, voitaisiinko MY-14 koneeseen asentaa käytössämme olevan Pratt & Whitneyn sijaan ruotsalaisen Svenska Flygmotor AB:n (SFA) valmistama Pratt & Whitneyn kopiomoottori STWC-3. Tätä teknisesti helpommin Myrskyyn asennettavissa olevaa moottoria käytettiin mm. ruotsalaisessa Saab B-17A syöksypommituskoneessa. Näitä koneita oli Suomen Ilmavoimilla kaksi kappaletta maalihinauskoneena ja sen jäljiltä olisi käytössämme Ruotsissa valmistettu kopiomoottori. Onkin pohdinnan paikka, kumpi olisi Myrsky-projektin kannalta ”alkuperäisempi” vaihtoehto eli joko Pratt & Whitneyn Amerikassa valmistettu R-1830-S1C3-G tai Ruotsissa lisenssillä tehty kopiomoottori STWC-3. Tätä vaihtoehtoa käsitellään seuraavassa Myrsky entisöintiprojektin johtoryhmän kokouksessa.

Käsittelen seuraavassa DC-3 -koneen Twin Waspin pakoputkistojen edellyttämää muutostyötä.

DC-3 koneen Twin Wasp -moottoreissa jokaisen 14 sylinterin pakoputki on yhdistetty yhtenäiseen pakokaasun keräjään, jossa on yksi moottorin sivulle avautuva pakoaukko. Myrskyssä päädyttiin aikanaan toisenlaiseen ratkaisuun. Koneen sylinterin pakoputket yhdistettiin kahdeksi viiden päällekkäisen pakoputken sarjaksi. Nämä viisiputkiset pakoputkisarjat sijaitsevat moottorin kummallakin sivulla moottorin suojuksen eli NACA -renkaan alla pakoputken suuosien päättyessä NACA-renkaan reunaan.

Kummankin pakoputkisarjan poikkileikkaukseltaan pyöreiden pakoputkien päihin hitsattiin 200 mm pitkät suulakkeet, jotka ovat liitoskohdastaan sisämitaltaan 60 mm, mutta suuosastaan vain 28 mm x 60 mm. Suulake kapenee siten kärkeä kohti. Suulakkeen kapenemisen tarkoitus on nostaa pakokaasujen virtausnopeutta. Pakokaasujen virtausnopeuden kasvu antaa samalla vähän lisää työntövoimaa.

MY-14 entisöintiprojektissa moottorin pakoputkisto tehdään alkuperäisen mukaiseksi. Tällä hetkellä MY-14 moottorin sylintereistä lähtevä mutkikkaat pakoputket ovat tekeillä. Ne taivutetaan muotoonsa ulkopuolisena tilaustyönä Samet oy:ssä. Moottorin kummallakin puolella olevien viiden pakoputkisarjan suuosat tehdään Tiistaikerhossa. Patria Oyj kokoaa, hitsaa ja asentaa lopuksi pakoputkiston Twin Wasp -tähtimoottoriin.

Blogi_2017-01-04-05_combo_720x480.jpg

Pakoputkien suulakkeet tehdään Tiistaikerhossa kahdesta identtisestä suulakkeen puoliskosta, jotka hitsataan yhteen putkimaiseksi suuosaksi. Pakoputkiston suuosien tekeminen aloitettiin leikkaamalla metallilevystä määrämittaiset suorakaiteen muotoiset suulakkeen puoliskojen aihiot.

Blogi_2017-01-03_720x405.jpg

Suorakaiteen muotoisten aihioiden pakottamiseksi muotoonsa valmistettiin metallista suulakkeen puoliskon muotoinen koiras- ja naaraspuolinen muotti. Muotien väliin asetettuna puristettiin prässissä 28 metallilevyaihiota lopulliseen muotoonsa.

Blogi_2017-01-07-09_combo_720x480.jpg

Tämän jälkeen suulakkeen puoliskojen sisäreunat puhdistettiin ja hiottiin tulevaa hitsausta varten, jossa puoliskot yhdistetään varsinaiseksi suulakkeeksi.

3 kommenttia . Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14

MY-14 sai happijärjestelmän

Perjantai 27.1.2017 - Reino Myllymäki

MY-9:n ja MY-14:n happipullot, säätölaitteet, hanat ja mittarit ovat kadonneet mutta kiinnikkeet, täyttöliitin, happiputkistojen jäänteet sekä hapen paine- ja virtausmittarin sekä hapensäätökojeen levyt olivat jäljellä. Alkuperäiset happiputket oli katkottu ja olivat käyttökelvottomia.

MY-14_IVM_2017-02_Happipullot_combo_720x405.jpg

Happipullot löytyivät Hallinportti Ilmailumuseosta ja olivat kiinnityspantojen jälkien perusteella peräisin VL Myrsky -hävittäjästä. Muutkin happijärjestelmän osat löytyivät varastoista, jolloin MY-14:n varusteluettelon mukainen happijärjestelmä oli mahdollista koota säilyneistä osista lukuunottamatta putkia, jotka oli pakko uusia.

MY-14_IVM_2017-02_Happimittarit_combo_720x405.jpg

Kiinnikkeistä parhaat valittiin entisöitäviksi. Teräs- ja alumiiniosat lasikuulapuhallettiin ja maalattiin sekä pultit uusittiin. Kiinnityspantojen hankaussuojat uusittiin. Piirustusten mukaan niiden olisi pitänyt olla nahkaa mutta pullojen kylkien jälkien perusteella ne ovat olleet Canvas-kangasta, josta hankaussuojat myös entisöinnissä tehtiin.

MY-14_IVM_2017-02_Happiputket_720x480.jpg

Pullot ja happijärjestelmän osat puhdistettiin ja suojattiin Renaissance-vahalla. Happiputket tehtiin uudesta kupariputkesta ja kiinnitysruuvit uusittiin mutta muutoin happijärjestelmä saatiin alkuperäisosista. Putkin liitoksissa käytettiin tavanomaista juotostahnaa kovajuotoksen sijasta.

MY-14_IVM_2017-02_Happijarjestelma_valmiina_720x405.jpg

Kumisen happiletkun kiinnitysjousipanta otettiin MY-9:stä, oiottiin, lasikuulapuhallettiin sekä maalattiin Isotrol-suojalakalla ja harmaalla pintamaalilla. Sisäpuolelle kiinnitettiin pehmustenahka.

Kuvat: Ilmavoimamuseo

2 kommenttia . Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14

MY-14 jännitteensäätäjä saatu paikoilleen

Keskiviikko 25.1.2017 - Reino Myllymäki

VL Myrsky II -hävittäjälentokoneen ohjaamon oikeaan etukulmaan kuuluva alunperin venäläinen jännitteensäätäjä puuttui MY-14:sta. Jännitteensäätäjän kiinnikkeet olivat olemassa mutta pahoin syöpyneinä ja jonkin verran taipuneina. Kiinnityksen joustikumit olivat tuhoutuneet ja täyteholkit kadonneet.

MY-14_IVM_2017-01_Jannitteensaataja_720x405.jpg

Ilmavoimamuseon varastoista löytyi onneksi oikeanmallinen (RKK GS 1000) jännitteensäätäjä. Se puhdistettiin sisältä ja ulkoa ja suojattiin Renaissance-vahalla.

MY-14_IVM_2017-01_Jannitteensaataja_combo_720x405.jpg

Kiinnikkeet oiottiin, lasikuulapuhallettiin ja maalattiin. Pultit uusittiin, samoin joustinkumit; tilalle saadut kumit saattavat olla peräisin MiG-hävittäjästä. Ne näyttävät suoraan englantilaisista vastaavista kopioidulta. Täyteholkit tehtiin sorvaamalla duraalialumiinista.

Kuvat: Ilmavoimamuseo.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14

Neuvostoliiton suurhyökkäys Suomeen 9.6.2016 ja muita pianovirheitä

Lauantai 31.12.2016 - Reino Myllymäki

Siihen aikaan, kun olin vielä pörssiyhtiön tietohallinnon vetotehtävissä, jokasyksyinen riesa oli seuraavan vuoden budjetointi. Homma alkoi syyskuussa ja ajatukset olivat pitkään seuraavassa vuodessa sillä seurauksella, että päivämääriin tahtoi lipsahtaa jo seuraava vuosiluku, vaikka vanhaakin oli jäljellä.

VL Myrsky - Historia ja entisöinti 2017 -julkaisua kirjoitettaessa minulla oli samanlainen ongelma. Vuosiluvun 1944 tilalle meinasi tulla vuosiluku 2016 todella monta kertaa. Lisäksi samaan kohtaan osuneet monet kirjoitustehtävät loivat kiireen, jolle vetää vertoja vain vuodentakainen tilanne, jolloin jouduin kirjoittamaan julkaisun käytännössä kahteen kertaan.

Kaikesta oikolukemisesta huolimatta ainakin yksi tällainen jäi tekstiin, sivun 11 kolmannen palstan alaosaan. Neuvostoliitto ei hyökännyt Suomeen 9.6.2016, vaan suurhyökkäys tapahtui 72 vuotta aikaisemmin, pian Normandian maihinnousun jälkeen.

Tästä huolimatta kiitän kaikkia menneestä vuodesta ja toivotan kaikille Menestyksellistä Vuotta 2017!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kirjoittaminen, kirjoitusvirhe, painovirhe, VL Myrsky

MY-14:n ohjaajan istuimen entisöintityöt

Maanantai 24.10.2016 - Reino Myllymäki

Läheskään kaikissa ilmavoimiemme sodanaikaisissa hävittäjissä ei ollut panssari-istuinta eikä ohjaajaa suojaavaa panssarointia ollenkaan, vaan panssarilevyt tai -levyt asennettiin vasta Suomessa. Tällainen tilanne oli mm. Fokker D.XXI, Gloster Gladiator, Hawker Hurricane, Morane-Saulnier M.S.406, Curtiss Hawk ja Brewster 239 -koneiden kohdalla.

vl_myrsky_ohjekirja_panssari-istuin_2015-05-15.jpg

VL Myrskyyn suunniteltiin sen sijaan panssari-istuin alusta alkaen. Painavan istuimen kiinnitykset eivät ilmeisesti olleet alunperin riittävän vahvat, sillä 4.9.1944 Aulis Kurjen hengen vaatineessa pakkolaskussa MY-29:n panssari-istuin irtosi leikaten syöksyvyöt poikki. Muutostiedotuksella C5 istuimen kiinnitystä vahvistettiin sitten yhdellä 8 mm pultilla.

sim_vk_391_37644p_crop_450x800.jpg

MY-14:ta varten on käytettävissä panssari-istuin. Se ei välttämättä ole Myrskyn panssari-istuin, sillä Fokker D.XXI:ssä oli hyvin samanlainen. Samoin runkokehikkoon kuuluva päänsuojuspanssari löytyy.

MY-14_panssari-istuin_2016-01-30.jpg

MY-14:n panssari-istuimen kiinnityskorvakkeet olivat ruostuneet puhki. Korvakkeiden kyljet leikattiin auki ja 1 mm teräspellistä leikatut korjauspalat TIG-hitsattiin paikoilleen. Lopputulos pohjamaalattiin Isotrol Klarlackilla ja pintamaalattiin Isotrolilla harmaaksi.

MY-14_Istuimen_kiinnikkeiden_korjaus_A.jpg

MY-14_Istuimen_kiinnikkeiden_korjaus_B.jpg

MY-14:n istuimen korkeussäädön nuppi, ruuvi ja sandum-jousi rullineen puuttuivat kokonaan. Onneksi runkoja on kolme, joten korvaavat osat saatiin MY-5:stä ja MY-9:stä. Välitystanko sen sijaan on MY-14:n alkuperäinen, vaikka ruostunut olikin. Osat lasikuulapuhallettiin.

MY-14_Penkin_saato_720x405.jpg

Nupin tekstit maalattiin uudelleen punaisella sekä suojattiin - samoinkuin mekanismin osat - renessanssivahalla. Ruuvi rasvattiin voiteluöljyllä. Välitystanko pohjalakattiin ja pintamaalattiin. Sandum-jousi uusittiin, rullat puhdistettiin ja rullien kiinnityksen sokkatapit uusittiin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14

Patalevy on valmis!

Torstai 20.10.2016 - Reino Myllymäki

MY-14:n patalevy on valmistunut. Levyn teki Antero Flander Ruokolahdelta.

Patalevyä - piirustusten mukaan "moottorin suojalevyjen etuosaa" - tarvitaan ilmajäähdytteisen moottorin jäähdytysilman sekä tulipalon sattuessa lieskojen ohjaamiseen polttoainesäiliön ja ohjaamon sivuitse. Patalevy tehtiin 0,8 mm teräslevystä, alkuperäisessä Myrskyssä sen paksuus oli 0,75 mm.

Patalevy_E61328_720_levea.jpg

Patalevyn aihio olisi voitu tehdä spinnerin etu- ja takalevyjen tapaan painosorvaamalla, jos vain käytettävissä olisi ollut riittävän iso painosorvi. Ne näyttävät olevan katoavaa teollista perintöä, joten isommat pyörähdyskappaleet pitää tehdä muilla konsteilla.

Patalevy_8_2016-04-05.jpg

Patalevy tehtiin neljästä 90 asteen sektorista, jotka muokattiin tavoiteltuun muotoon englanninpyörällä ja osat kiinnitettiin yhteen. Näin saatiin aikaan pyörähdyskappale jatkotyöstön pohjaksi.

Patalevy_9.2_2016-10-11.jpg

Sisäänvedot ja luukut lisäävät patalevyn haasteellisuutta. Kaikkien neljän konekiväärin piippujen suojaputket sekä kaikki kymmenen pakoputkea kulkevat patalevyn kehän sisäpuolitse, joten niitä varten tarvitaan sisäänvedot.

Patalevy_9.6_2016-10-11.jpg

Myös luukut tekevät patalevystä haasteellisen. Mutta: nyt se on valmis!

12 kommenttia . Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14

MY-14:n pyrstön korjaukset, osa 7

Maanantai 17.10.2016 - Reino Myllymäki

VL Myrskyn ohjaaminen ja trimmaaminen tehdään suurelta osin vaijerien avulla. Vaijereilla käännetään sivu- ja korkeusperäsimiä, trimmilaippoja sekä kannuksen ohjausta ja kytkentää. Muun muassa.

Useimmat Myrskyn ohjausvaijereista puuttuivat tai olivat ruostuneet pilalle. Vain ohjaussauvan keinuvivussa olleet pätkät silmukkaruuveineen olivat käyttökelpoisia. Onneksi kaikkien vaijereiden piirustukset olivat säilyneet.

MY-14_Pleissaukset_tyokalut_720x405.jpg

Pleissattuja vaijereita, joista ylempi on varmistettu ja alemman varmistaminen on kesken, sekä pleissauksen työkalut.

Uudet vaijerit tehtiin pleissaamalla alkuperäisen mallin ja/tai piirustusten mukaan. Lähtökohtina käytettiin vanhoja leko-vaijereita, sillä niiden pleissaaminen osoittautui helpommaksi kuin uusien kauppalaatuisten vaijerien.

MY-14_Kannuksen_kytkin_720x405.jpg

Kannuspyörän kytkin.

MY-14_Kannuksen_kytkin_lapivienteineen_A_720x405.jpg

Kannuspyörän kytkinvaijeri läpivienteineen.

Tarvittavat koussit ja jännelukot löytyivät museon varastoista. Ne ovat kaikki alkuperäisosia, joskin osa niistä eroaa malliltaan Myrskyn alkuperäisosista.

MY-14_Sivuperasinvaijerin_rissat_720x405.jpg

Sivuperäsimen rissat.

Myös piirustuksia ja mallikappaleita tarvittiin mm. kannuksen vaijereiden sandumien ja lenkkien päissä olevien holkkien tekoon.

Kuvat: Ilmavoimamuseo.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14

MY-14:n pyrstön korjaukset, osa 6

Lauantai 8.10.2016 - Reino Myllymäki

VL Myrskyn kannuspyörä on sisään vedettävä. Kannuspyörää ei kuitenkaan vedetä sisään perärungon sisään suoraan erilaisten vaijerien ym. rakenteiden keskelle, vaan sille on tehty kevytmetallista erityinen kotelo.

MY-14_Kannus_ja_korjatut_pyrston_pellit_1.jpg
MY-14 joutui onnettomuuteen, jossa MY-41 rullasi sen päälle. Päälle ajaneen koneen potkuri ruhjoi MY-14:n pyrstön pahoin, käytännössä poikki. Niinpä ihmeen kaupalla säilynyt MY-14:n kannuspyörän kotelo on pahoin vääntynyt ja kolhiintunut, ja jotkut hitsaussaumat olivat repeilleet.

MY-14_Kannus_ja_korjatut_pyrston_pellit_2.jpg
Apu löytyi MY-9:stä, jonka kotelo ja sen kiinnitysputket olivat paremmassa kunnossa. Kannuspyöräkotelon lommo oikaistiin ja kotelo lasikuulapuhallettiin. Myös kiinnitysputki lasikuulapuhallettiin ja maalattiin; lisäksi se sai kaksi uutta laippamutteria ja taaimmaiset kiinnitysosat.

MY-14_Kannus_ja_korjatut_pyrston_pellit_3.jpg
Muodostuskaaret olivat täysin tuhoutuneita, joten piirustukset otettiin esille ja niiden mukaan tehtiin uudet kaaret, jotka sovitettiin koteloon ja sen kiinnitysputkiin. Lisäksi kiinnitysputkiin asennettavat verhoiluvanerin kiinnitysrimat uusittiin.

Pyrstön korjauksesta on jäljellä vielä vaijeritöitä...

6 kommenttia . Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14

MY-14:n pyrstön korjaukset, osa 5

Keskiviikko 5.10.2016 - Reino Myllymäki

MY-14 pyrstön korjauksessa seuraavana vaiheena oli kannustelineen varsi iskunvaimentimineen, haarukoineen ja muine osineen. Ne olivatkin suurelta osin olemassa, tietysti teräsosat ruosteessa. Lisäksi haarukka oli mennyt poikki toiselta puolelta, luultavasti silloin, kun kone joutui onnettomuuteen. Muitakin puutteita oli, joten korjattavaa riitti.

MY-14_Kannus_alkutila_720x405.jpg

Aluksi kannusteline purettiin kahteen osaan, sylinteriputkeen ja mäntään, viimeksi mainutussa oli kiinni sitten kannushaarukka. Tiivistettä irrotettaessa muistettiin puristaa jousta kasaan ohjekirjan mukaisesti. Laakerikotelo laakereineen purettiin puhdistusta varten mutta itse kannuksen männän jousta ei purettu, koska rakenne oli juotettu umpinaiseksi paketiksi ja vaikutti siltä, että paketin sisäpuoli on kunnossa.

MY-14_Kannus_purettuna_720x405.jpg

Kannusteline kokonaisuutena oli hyvin likainen mutta runsas rasvamäärä oli suojellut osia. Laakereissa ja muissa liikkuvissa osissa oli tämän vuoksi yllättävän vähän ruostetta. Laakerikotelo kuulalaakereineen sekä kannuksen sisäänoton/ulosvedon liukulaakerit olivat hyvässä kunnossa. Mäntä tiivisteineen puhdistettiin, purettaessa yksi tiivisteistä hajosi.

MY-14_Kannushaarukan_hitsaus_kombo_720x405.jpg

Liuotinpesun jälkeen telinevarren ulko-osat, haarukka ja laakerikotelo lasikuulapuhallettiin. Laakeripinnoista tehtiin liikkuvia ja haarukka hitsattiin kaasulla ehjäksi. Kannukseen tehtiin holkki sorvaamalla ja 2 mm teräspellistä muotoiltiin puuttuvat palat. Puuttuvat ohjausvaijerin ja lukitussiiman korvakkeet löytyivät varastosta. Lukitustapin apujouset jouduttiin tekemään, samoin lukitussiimalle tappi.

MY-14_Korjattu_Kannusteline_720x405.jpg

Telinevarren osat pohjamaalattiin Isotrol Klarlackilla ja pintamaalaus tehtiin värisävyyn RAL 7005.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14

MY-14:n pyrstön korjaukset, osa 4

Lauantai 1.10.2016 - Reino Myllymäki

Projektin käytössä on lähes täydellinen VL Myrsky II:n kannuspyörä. Vain akseli puuttui ja se tehtiin Tikkakoskella uudesta 20 mm umpiteräksestä.

Kannuspyörän vanne on ns. Elektron-metallia eli magnesiumvalua samaan tapaan kuin päälaskutelineiden jarrukilvet. Magnesiumvaluosat olivat pahoin kuopille syöpyneitä ja siksi työläitä purkaa. Maali oli kulut ja laakerit käyttökelvottomiksi syöpyneitä.

MY-14_Kannuksen_vanne_purettuna_combo_720x360.jpg

Kannuspyörän sisä- ja ulkorengas osoittautuivat käyttökelvottomiksi. Vanteen korroosion seurauksena todennäköisesti myös ulkorengas oli syöpynyt vanteen reunan kohdalta. Sisäkumi oli puolestaan moneen kertaan paikattu (!) ja käyttökelvoton.

Vanne purettiin osiin ja laakerin pidätinrenkaaseen porattiin uudet reiät työkalua varten. Pidätinrenkaan varmistuksia ei kuitenkaan uusittu. Vanteen puolikkaat ja kiinnityspultit puhallettiin puhtaiksi lasikuulilla, pohjamaalattiin Isotrol Klarlackilla ja pintamaalattiin Isotrolilla värisävyyn RAL 7005.

MY-14_Kannuspyoran_sisakumin_venttiilinjatkos_720x405.jpg

Laakeri uusittiin vakiolaatuisella (SKF 6304) laakerilla, samoin kiinnitysmutterit laitettiin uudet. Uusimaan jouduttiin myös renkaan kumit; käytettiin kaupasta saatavilla olevia 12 x 4 tuuman sisä- ja ulkorenkaita. Sisäkumia jouduttiin modifioimaan, jotta venttiili saatiin oikeaan kohtaan, venttiiliin juotetulla messinkiputkenpätkällä.

MY-14_Kannuspyora_valmis_720x720.jpg

Lopputulos on hienon näköinen, eikö?

1 kommentti . Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14

MY-14:n pyrstön korjaukset, osa 3

Keskiviikko 28.9.2016 - Reino Myllymäki

MY-14:n pyrstössä riitti Tikkakoskella korjattavaa senkin jälkeen, kun MY-9:stä otettu pyrstökehikko saatiin liitettyä MY-14:n runkokehikkoon.

Kannuksen tukiputkista osa puuttui ja osa oli ruostunut puhki, jolloin nekin jouduttiin uusimaan. Rungon kulmakohdista lähteneet putket olivat sen sijaan ehjiä alkuperäiseen liitoskohtaan saakka, mutta niitäkin jouduttiin oikomaan.

MY-14_Kannuksen_tukiraudoitus_kesken_720x720.jpg

Korvaavat putket pyrittiin ottamaan MY-9:stä, mutta myös uutta putkea käytettiin. Alkuperäisten putkien joukossa oli niinkin ohuella kuin 0,5 mm seinämävahvuudella olleita putkia, mutta uusina käytettiin 1 mm seinämävahvuuden putkia. Akselin läpivientiputken holkit tehtiin kauppalaatuisesta uudesta putkesta.

Myös kannuksen yläpään tuki- ja kiinnitysraudoissa oli korjattavaa. Alueelle johtavat kuusi putkea joko puuttuivat, olivat poikki taikka vääntyneet. Korvaavia putkia otettiin MY-9:n runkokehikosta mutta kannuksen kääntölaitteen kiinnitysholkit ja tukikorvakkeet tehtiin uusista materiaaleista alkuperäisten piirustusten mukaan.

MY-14_Kannuksen_kiinnitysrakenteiden_hitsaus_720x720.jpg

Osat liitettiin yhteen hitsaamalla. TIG-hitsaustyöt teki Rauno Pylväläinen Patrialta ja Antti Lappalainen Suomen Ilmavoimamuseolta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14

MY-14:n pyrstön korjaukset, osa 2

Sunnuntai 25.9.2016 - Reino Myllymäki

MY-14 tarvitsi pyrstön ja se saatiin MY-9:stä. Tikkakoskella Suomen Ilmavoimamuseossa MY-14:n runko ja MY-9:n pyrstö asetettiin Matti Patterin tekemään jigiin. Rungon ja pyrstön vaurioituneet putket oiottiin ja katkottiin sopivista kohdista ja katkaisukohdat siistittiin. Puuttuvia putkia otettiin MY-9:n runkokehikosta.

MY-14_Rungon_ja_pyrston_liittamisen_valmistelua_720x720.jpg

Asemointi ja linjaus pyrittiin tekemään mahdollisimman tarkasti piirustusten mukaan. Putkia jouduttiin taivuttamaan hitsausliekkiä apuna käyttäen, jotta ne saatiin tarkasti oikein. Liimapuusta tehdyistä tukikiskoista oli apua linjaustyössä.

Putki-putki-liitoksiin laitettiin holkit. Sen sijaan kulmakohdat, joissa putkien päitä jouduttiin muotoilemaan, jätettiin ilman lisätukia, paitsi jos rungon alkuperäiset tukilaipat olivat käytettävissä.

Myrskyn runko on hitsaamalla koottu kromimolybdeeniteräsputkista tehty kehikko, jossa hitsausmenetelmänä on ollut kaasuhitsaus. Myrskyn rakentamisen aikoihin sähköhitsaus oli vasta tulossa Valtion Lentokonetehtaalle. Entisöintiprojektissa päätettiin käyttää TIG-hitsausta, jonka kävi suorittamassa Rauno Pylväläinen Patrialta.

MY-14_Rungon_ja_pyrston_liitos_hitsaamalla_720x720.jpg

Hitsaus tehtiin kahdessa osassa. Rungon ollessa kiinteästi jigissä, joidenkin kohtien hitsaus oli mahdotonta. Siksi runko siirrettiin pyöritettävälle alustalle loppujen kohtien hitsaamista varten.

MY-14_Rungon_ja_pyrston_liitos_valmiina_720x720.jpg

Hitsauksen jälkeen putket siveltiin fosforihapolla, pohjamaalattiin Isotrol Klarlackilla ja pintamaalattiin Isotrolilla värisävyyn RAL 7005.

MY-14:n pyrstön korjaukset, osa 1

1 kommentti . Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14

MY-14:n pyrstön korjaukset, osa 1

Torstai 22.9.2016 - Reino Myllymäki

Projektin käytettävissä olevista kolmesta Myrskyn rungosta paraskuntoisin - MY-14 - valittiin entisöintityön lähtökohdaksi. Vaikka MY-14:n runkokehikko oli paraskuntoisin, se ei tarkoita sitä, että se olisi ehjä. Kaikkea muuta. Itse asiassa kaikki kolme käytettävissä olevaa runkoa - MY-5, MY-9 ja MY-14 - ovat vaurioituneet pyrstön etupuolelta niissä lento-onnettomuuksissa, joiden seurauksina koneet vietiin Valmetin Kuoreveden tehtaalle korjattavaksi ja josta ne päätyivät Jämsään sorayrittäjän takapihalle.

MY-14:n pyrstö puuttui kokonaan, sillä se oli ruhjoutunut MY-41:n ajaessa sen päälle Porissa. Puuttuva osa otettiin MY-9:n runkokehikosta.

MY-9:n pyrstö oli kauttaaltaan ruosteessa, ainevahvuutta oli vielä niin paljon jäljellä, että putkikehikko voitiin hiekkapuhaltaa. Putket sisäpuolelta ovat kuitenkin varsin hyvässä kunnossa ja putkia katkaistaessa niiden sisältä valui alkuperäistä korroosionestoöljyä!

Irrotettavissa olevat osat irrotettiin ennen katkaisua. Pyrstö irroitettiin MY-9:n rungosta hitsaussaumojen kohdalta katkaisulaikalla. Katkaisun jälkeen pyrstö lähetettiin hiekkapuhallettavaksi ja pohjamaalattavaksi Auto- ja teollisuusmaalaamo Oy:öön Vantaalle.

Hiekkapuhalluksen ja pohjamaalauksen jälkeen MY-9:n pyrstöä korjattiin hitsaamalla Tiistaikerhossa ja Ammattiopisto Varialla uusvalmistettujen vakaajien ja peräsimien sovitusta varten. Joitakin laakeripukkeja jouduttiin siirtämään, sillä MY-9:n runko ei ollut piirustusten mukainen - jigit valmistuivat ilmeisesti vasta, kun MY-14:n runkoa koottiin - ja pyrstöstä oli tehtävä piirustusten mukainen, muuten uusvalmistetut vakaajat ja peräsimet eivät sopisi paikoilleen.

MY-14:n pyrstön korjaukset, osa 2

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14

Myrskyn spinnerin kiinnitykset

Perjantai 17.6.2016 - Tiistaikerholainen

VL Myrsky II koneen MY-14 entisöimiseksi on käytössämme alkuperäinen Myrskyn potkurinnavan suojus, napakuppi tai spinneri. Rakkaalla lapsellahan on monta nimeä. 

Spinneri, joka meillä on MY-14 moottoriin asennettavaksi, on tyhjä eli ilman spinnerin tarvitsemaa kiinnitysmekanismia potkurinnapaan. Puuttuva mekanismi pitää siis tehdä.  Kiinnitysmekanismin ytimen muodostavat spinnerin sisään kiinnitettävä peltinen etulevy ja spinnerin takareunaan kiinnitettävä takalevy.

Blogi_2016-13-2.jpg

Spinneri laitetaan paikoilleen asentamalla spinnerin takalevy potkurinakseliin potkurin ja moottorin väliin ja kiinnittämällä etulevy potkurinnavan kärkeen. Tämän jälkeen tyhjä spinneri työnnetään paikoilleen ja kiinnitettään etu- ja takalevyihin. Etulevy on se, jolla spinneri varsinaisesti lukitaan potkurinnapaan. Spinnerin takareunassa kiinni olevan takalevyn tehtävänä on toimia lähinnä ohjainlevynä ilman kiinnitystä potkurinakseliin.

Blogi_2016-13-1.jpg

MY-14 entisöintiä varten saadusta spinneristä puuttuvat etu- ja takalevy painosorvattiin pellistä Myrskyn piirustusten mukaisiksi. Sorvausta varten tehtiin puinen muokattavissa oleva sorvauslesti. Muokattavuus sen vuoksi, että samalla lestillä, sitä välillä muokaten, sorvattiin sekä halkaisijaltaan suurempi takalevy että pienempi etulevy.

Blogi_2016-13-3-6.jpg

Takalevyyn tehtiin kaulustusleikkurilla halkaisijaltaan 3 tuuman kevennysreiät. Kaulustusleikkurin muodostaa kaksi toisiaan vasten läpi pellin puristettavaa metallimuottia. Muotin kierretangossa olevan mutterin avulla teräväreunaiset muotit puristetaan vastakkain, jolloin ne leikkaavat peltiin halutun suuruisen reiän ja tekevät samalla reikään kauniin kauluksen. 

Blogi_2016-13-7-8.jpg

Nyt ollaan spinnerin osalta tilanteessa, jossa sekä etu- ja takalevyt on painosorvattu, takalevy kevennetty ja levyjä jo alustavasti asennettu spinnerin sisään.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14

Astinlaudat ne olla pitää!

Maanantai 23.5.2016 - Reino Myllymäki

VL Myrskyn ohjaajan jalat lepäävät astinlaudoiksi kutsuttujen liukupintojen päällä. Astinlaudan pinta on alumiinipeltiä mutta kantava rakenne on puuta - koivuvaneria ja mäntyrimoja, niinkuin muukin kone.

MY-14:n astinlautojen alumiiniosat olivat säilyneet kunnostuskelpoisina. Niille riitti puhdistus oksaalihalpolla ja liuotinpesuaineella sekä suojakäsittely Isotrol-lakalla.

MY_Astinlaudaut_uusi_ja_alkuperainen_720x480.jpg

Mutta puuosat olivat huonokuntoisia. Pahaksi onneksi niistä ei ollut edes piirustuksia. Mutta kolmen koneen - MY-5, MY-9 ja MY-14 - astinlautojen jäänteistä pystyttiin kokoamaan lähes täydellinen astinlaudan kantava rakenne. Sen perusteella tehtiin vanerista ja mäntyrimoista kaksi uutta astinlautaa MY-14:ta.

MY_Valmiit_astinlaudat_720x405.jpg

Lopuksi kokonaisuus maalattiin Isotrol-maalilla värisävyyn RAL 7005. Alumiinilevy kiinnitettiin puurakenteeseen uusilla, alkuperäistä vastaavilla puuruuveilla.

Reino Myllymäki

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14

MY-14:n kiinnityspannat

Tiistai 10.5.2016 - Reino Myllymäki

VL Myrskyssä on suuri määrä kiinnityspantoja, joilla laitteet tai rungon muodostuskaaret on kiinnitetty kromimolybdeeniteräksestä hitsattuun runkokehikkoon.Kiinnityspannat ovat joko 1 mm teräspellistä prässättyjä tai putkenpätkistä hitsattuja.

MY_pantoja_ennen_kasittelya_osa_oikomatta_720x405.jpg

Kaikki pannat purettiin MY-5:n, MY-9:n ja MY-14:n rungoista Suomen Ilmavoimamuseolla. Katkenneet pultit irrotettiin ja vääntyneet pannat oiottiin. Joitakin pantoja on korjattu hitsaamalla. Pantojen kunto oli hyvin vaihteleva, sillä osa oli lähes käyttövalmiita ja osa syöpyneitä. Pantojen sisäpinnoilla oli alkuperäistä maalia jäljellä.

Varastoista löytyi pantoja lisää ja joitakin uusiakin tehtiin Valtion Lentokonetehtaan alkuperäisten aihioiden perusteella.

MY_pantoja_kuulapuhallettuna_ja_hapotettuna_seka_maalattuna_combo_720x405.jpg

Pannat puhdistettiin lasikuulapuhalluksella ja fosforihappokäsittelyllä. Pohjamaalaus tehtiin Isotrol Klarlackilla pensselityönä ja pintamaalaus Isotrol RAL 7005 spraymaalaamalla.

1 kommentti . Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14

Mittaritaulun kunnostusta

Perjantai 6.5.2016 - Reino Myllymäki

Vaikka Myrskystämme puuttuu monta osaa, mittaritaulun suhteen olemme onnekkaita: puuttuneet mittarit ja katkaisimet on löydetty. Siitä huolimatta kojelautakin tarvitsi kunnostusta. Suomen Ilmavoimamuseon konservointitiimi paneutui siihen.

MY_Mittaritaulu_720x405.jpg

Mittarilaudan kiinnikkeistä ne kolme, jotka olivat tehdy raudasta, olivat syöpyneet pahoin ja kompassin vieressä oleva messinkinen oli hapettunut tummaksi. Kiinnikkeitä saatiin myös muista Myrskyn kojelaudoista ja kaikkiaan kuusi kiinnikettä lasikuulapuhallettiin ja maalattiin ajatuksella, että kunnoltaan parhaat käytetään MY-14:ssä.

Kiinnikkeiden tärinänvaimennuskumit olivat kadonneet kokonaan. Onneksi malli löytyi VL Pyrystä ja sitä käyttäen tehtiin uudet sienikumista ja ohuesta kumimatosta. Ruuveina käytettiin alkuperäisiä VL:n ruuveja.

Päämittaritaulun neljästä bakeliittikyltistä kolme - ne, jotka oli kiinnitetty ruuvein - oli kadonnut. Onneksi korvaavat kyltit löytyivät muista säilyneistä kojetauluista. Kyltit hiottiin ja kaiverretut kirjaimet kaivettiin puhtaiksi.  Kirjaimet maalattiin uudelleen ja lopuksi kyltti hiottiin uudelleen siten, että maali jäi vain kaiverruksiin.

Nopeusrajoituskylttiä jouduttiin korjaamaan liimalla ja ohuella taustalevyllä. Kylttien kiinnittämisessä käytettiin 2 mm pallokantaruuveja.

2 kommenttia . Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14

Vanhemmat kirjoitukset »