Blogi

Myrskyn urbaanit legendat

Share |

Keskiviikko 17.6.2020 - Reino Myllymäki


Myrskyyn liittyy monta paikkaansa pitämätöntä tarinaa, väitettä ja yksityiskohtaa, joita otsikossa kutsuin urbaaneiksi legendoiksi. Pienet asiavirheet kuuluvat minkä hyvänsä lentokonetyypin historian käsittelyyn, mutta joskus nämä asiavirheet laajenevat sitkeäksi disinformaatioksi.

Legendoja käsittelin Ilmailumuseoyhdistyksen jäsenillassa 26.5.2020 (linkki tallenteeseen) noin viiden kappaleen verran ja loppuvuodesta julkaistavaan seitsemänteen VL Myrsky - Historia ja entisöinti 2021 -julkaisuun niitä on tulossa toistakymmentä, mutta yhden sitkeimmistä otan käsittelyyn tässäkin.

Tiettävästi legenda siitä, että Myrskyn Pratt & Whitney R-1830-SC3-G Twin Wasp -moottorit olisivat Ruotsissa valmistettuja amerikkalaismoottorin kopioita, lähti liikkeelle Air Enthusiast -lehden numerosta 23, joka julkaistiin syksyllä 1983. Siinä olevan Myrsky-artikkelin tekstin kirjoitti Kari Stenman ja tuossa tekstissä virhettä ei ole. Virhe leivottiin Myrskyn kolmitaholeikkauskuvan selitetekstiin ja leipurina lienee ollut William Green.

Air Enthusiast -lehden parivaljakon William Greenin ja Gordon Swanboroughin kunnianhimoisessa kirjassa "The Complete Book of Fighters" vuodelta 1994 tuota virhettä ei ole, mutta vahinko oli kuitenkin siinä vaiheessa jo tapahtunut. VL Myrsky II -entisöintiprojektin alkuaikoina kävin virheen korjaamassa mm. englanninkielisestä Wikipediasta ja pari viikkoa sitten käsiini saamassa vuonna 2019 ilmestyneessä Justo Mirandan kirjassa "Enemy at the Gates. Panic Fighters of the Second World War" se taas sitkeästi on.

Tuon viimeksimainittuun kirjaan sisältyy epäloogisuus ja uusia virheitä. Suomalaisten siis väitetään käyttäneen Myrsky-tuotannossa Ruotsissa valmistettuja Twin Wasp -moottoreita, mutta Ruotsin J 22 -hävittäjien tuotantoon tiedettiin ostetun satakunta moottoria Ranskasta.

Mikä on totuus? Totuus on se, että Suomi osti moottorit Saksan sotasaalisvarastoista Ranskasta, johon niitä oli tuotu tuhatkunta kappaletta Curtiss 75A Hawk -koneiden kokoamista varten ja varamoottoreiksi. Tieto moottoreista saatiin 12.1.1942, 25 moottoria tuli keväällä ja 76 moottoria juhannuksen tienoilla 1942. Kaikkiaan moottoreita tuli ilmeisesti 127 kappaletta. Myrskyn prototyypin Twin Wasp alatyyppiä S3C3-G ostettiin Yhdysvalloista, mutta MY-2:sta alkaen käytettiin Saksasta ostettuja amerikkalaismoottoreita, joille tehtiin perusteellinen huolto Aero Oy:n moottorikorjaamolla Orivedellä.

Ruotsi kyllä kopioi moottorin ja SFA aloitti sen valmistuksen törmäten valmistusteknisiin ongelmiin. Kopiointiajatus syntyi jo vuonna 1940, kun Seversky-hävittäjät ostettiin ilman varamoottoreita. J 22 -koneen prototyyppeihin moottorit kannibalisoitiin Severskyistä ja sitten olikin ongelma, mistä saada sarjatuotantokoneisiin moottorit. Lopulta ostettiin ilmeisesti 117 Twin Waspia samasta Saksan sotasaalisvarastosta kuin Suomikin, mutta vasta keväällä 1943.

Moottoreista 113 meni ensimmäisiin J 22 -sarjatuotantohävittäjiin, kahdella korvattiin prototyyppeihin käytetyt moottorit ja kaksi meni Saab B 18 -pommikoneen prototyyppiin. Ensimmäinen Ruotsissa valmistetulla Twin Waspilla varustettu J 22 -hävittäjä luovutettiin ilmeisesti vasta tammikuussa 1945, joten kopiomoottorit eivät olisi edes ehtineet Myrskyihin.

Suomeen tuli tiettävästi kolme kopiomoottoria Ruotsista vuonna 1959 kahden Saab B 17 -koneen mukana, moottoreista yksi oli varamoottori. Suomessa lyhytikäisiksi osoittautuneista koneista on säilynyt nykypäiviin kaksi moottoria, joista toinen lienee lähes nollatunneilla oleva varamoottori. Se oli yhdessä vaiheessa vahvasti ehdolla MY-14:n moottoriksi, mutta kun yksilö osoittautui melko puutteelliseksi ja kun tietoon tuli, että DC-3:ssa käytetty versio S1C3-G on käytännössä sama kuin SC3-G polttoaineen oktaanilukua ja sytytysennakkoa lukuunottamatta, valittiin moottoriksi Suomen Ilmavoimamuseon näyttelyssä oleva versio.

Hauskoja yksityiskohtia riittää. Tuosta MY-14:n moottorista löytyy ranskankielisiä kylttejä, joten siihen on käytetty sotasaalisvarastoista ostettujen moottorien osia. Vastaavasti Ranskassa lentokuntoiseksi entisöitävän J 22 -koneen sarjanumeroltaan 22149 moottorin kylttejä voi käydä ihailemassa projektin verkkosivuilla: https://www.j22-project.com.

Suomessa ei ainakaan Myrskyssä käytetty muuta kuin 87 oktaanin bensiiniä, mutta ruotsalaiset oivalsivat, että SC3-G-moottorissa voi käyttää 100 oktaanista, jolloin lentoonlähtöteho matalalla kohoaa rapiat 150 hevosvoimaa. Niinpä huippunopeus pinnassa kohosi noin 25 km/h 535 kilometriin tunnissa ja kohoamisnopeus arvosta 14,2 m/s noin 17 metriin sekunnissa. Mutta hieman yli kolmen kilometrin korkeudessa ja sitä korkeammalla moottorin teho oli sama oktaaniluvusta riippumatta. Tietoihin pääsee käsiksi tästä linkistä.

Vihjasin alussa, että Justo Miranda sai aikaiseksi uudenkin virheen. Lukija saa hänen tekstistään käsityksen, että moottorit olivat Vichyn Ranskan Curtiss Hawkeista. Mutta kun moottorit tilattiin, samassa toivelistassa oli mm. 70 DB 605B -moottoria ja VDM-potkuria, 12 Fieseler Fi 156 Storch -yhteyskonetta, kaksi Focke-Wulf Fw 58 -konetta sekä esimerkiksi 105 K4ü-ohjausautomaattia Saab B 18 -pommikonetta varten. Kaikki tilattiin Saksasta, vaihtona meni kuulalaakereita ja erikoisteräksiä.

Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, VL Myrsky, MY-14


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini