Blogi

MY-14 sai mitä siinä ei pitäisi olla

Torstai 22.6.2017 - Reino Myllymäki

Valtion Lentokonetehtaan heinäkuun lopulla 1944 päivätyn muutostiedotteen mukaan VL Myrsky II:n laskutelineen äänihälytysjärjestelmä korvataan koneiden korjauksen yhteydessä merkkivalolla. VL Myrsky II:n käyttö- ja huolto-ohjekirja ei tunne äänihälytysjärjestelmää ollenkaan.

Kysymys on varoitusjärjestelmästä, joka kytkeytyy toimintaan, kun kaasu siirretään tyhjäkäynnille ja laskutelineet ovat ylhäällä. Järjestelmän tarkoitus on estää tahaton mahalasku koneella. Summeri kuitataan pois painonapilla, varoitusvalo puolestaan palaa, kunnes moottorille on annettu kierroksia tai laskuteline laskettu alas.

MY-14:stä löytyi summerin kiinnikkeen osia, jonka perusteella siinä on ollut äänihälytysjärjestelmä, joka siis muutostiedotteella ohjeistettiin korjauksen yhteydessä vaihdettavaksi varoituslamppuun. MY-14 kävi korjattavana elo-lokakuussa 1944, mutta muutosta siihen ei korjausselostuksen mukaan silloin tehty, eikä myöhemminkään.

MY-14_Laskutelineen_halytyssummeri_combo_720x405.jpg

Itse summeri ei ollut säilynyt, mutta varastosta löytyi useita summereita kiinnikkeineen, joista paras kunnostettiin MY-14:ta varten. Kiinnityspantana käytettiin alkuperäistä, johon tehtiin uusi kiinnityslevy. Myös Siemens-merkkinen kytkin löytyi varastosta, mutta puuttuva painonappi tehtiin sorvaamalla.

Hälytyssummeri sijaitsee ohjaamon takaosassa radion etupuolella.

Kuvat: Suomen Ilmavoimamuseo.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14

MY-14:n etummaisen tulilevyn keskiosa

Torstai 8.6.2017 - Reino Myllymäki

VL Myrskyn moottorin ja ohjaamon välissä on kaksi alumiinipellistä tehtyä tuliseinää. Lisäksi teräspellistä tehty moottoripukin ilmanohjauslevy eli ns. patalevy toimii myös jonkinlaisena tuliseinänä ohjaamalla ilmavirtojen lisäksi lieskoja polttoainesäiliön ja ohjaamon ohi.

Etummainen tuliseinä sijaitsee heti moottoripukin jälkeen. Tuliseinä on kolmiosainen ja siinä on ala-, keski- ja yläosat.

Tuliseinän läpi kulkevat putket ja johdot on katkaistu tuliseinän kohdalla. Tämän tarkoituksena on ollut helpottaa ja nopeuttaa moottorin vaihtoa. Kun putket ja johdot on irrotettu moottorin puolelta tuliseinää, voidaan moottori pukkeineen ja NACA-renkaineen irrottaa vaihtoa tai korjausta varten.

MY-14_Etummainen_tulilevy_alkutila_720x405.jpg

MY-14:n oma etummainen tuliseinä on säilynyt. Tuliseinä oli muodossaan, joskin hyvin likainen ja lisäksi se oli murtunut etupuolelta katsottuna oikeasta yläkulmastaan läpivientien kohdalta.

MY-14_Etummainen_tulilevy_korjattu_8_720x405.jpg

Tuliseinä purettiin ja puhdistettiin. Puhdistuksessa käytettiin sekä fosforihappoa että emäksisiä puhdistusaineita ja taikasientä. Teräsosat lasikuulapuhallettiin ja maalattiin. Kaikki ruuvit uusittiin alkuperäistä vastaavilla osilla, samoin läpivientikumit uusittiin varastoista löytyneillä alkuperäisosilla.

MY-14_Etumainen_tulilevy_korjattu_4_720x405.jpg

Läpiviennit oli tehty lustosta eli parkesiinista, ja ne uusittiin alkuperäismateriaalista tehdyillä osilla. Myös saranoiden pianolangat uusittiin sekä öljy- ja paineilmaputkiston kumiset liitosputket. Putkien pannat uusittiin varastoista löytyneillä VLS 17601 -pannoilla lukuunottamatta kahta isomman öljyputken pantaa, jotka korjattiin alkuperäisistä.

MY-14_Etummaisen_tulilevyn_vauriokorjaus_combo_720x405.jpg

Läpivientien kohdalla ollut vaurio korjattiin MY-9:n tuliseinästä otetulla kappaleella, joka niitattiin paikoilleen 1 mm duraalialumiinista tehdyn tukilistan avulla. Pinta suojattiin Isotrol-lakalla.

MY-14_Etummainen_tulilevy_lopputila_720x405.jpg

Valmis etummaisen tulilevyn keskiosa asennettiin paikoilleen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14

Myrskyn laskutelineen joustintuen osat

Tiistai 6.6.2017 - Tiistaikerholainen

Vaikka VL Myrskyn (MY-14) koesiiven rakentaminen ei Ilmailumuseoyhdistyksen Tiistaikerhossa ole vielä vaiheessa, jossa siipeen voitaisiin asentaa päälaskuteline, on laskutelineen osia kuitenkin tehty jo valmiiksi tulevaa asennusta silmällä pitäen.

Alkuperäisiä laskutelineen osia on löydetty käyttöömme valitettavan vähän, lähinnä vain pyörät jarrumekanismeineen ja renkaat sekä laskutelineen kiinnikkeet siipisalkoihin. Tämän vuoksi monimutkainen laskutelinerakenne joudutaan rakentamaan.  

Suurin osa piirustuksista on onneksi käytössämme laskutelineen osien valmistamiseksi. Rakentamista helpottaa lisäksi Myrsky-projektin vetäjän Matti Patterin tekemä laskuteline 1:4 Myrskyn pienoismallia varten.

Laskutelineen rakentamisessa Patria Oy vastaa joustintuista.  Muilta osin vastuu on Tiistaikerhon Myrsky-projektilla. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka Tiistaikerhon päävastuuna on Myrskyn puuosien rakentaminen, työtä tehdään myös metallisosien parissa.

Blogi_2017-13-01.jpg

Ylinnä laskuteline Matti Patterin rakentamasta VL Myrskyn 1:4 mallista.

Puuttuvista osista ovat tällä hetkellä valmiina laskutelineen sisäänvetomekanismiin kuuluvat joustintuen alapään saksinivelen ylä- ja alahaarukat sekä pyörän keskiöön kiinnittyvät kulmanapakappaleet. Valmiina on myös joustintuen keskelle tuleva korvakeputki, johon kiinnittyvät telineen ylösvetolaitteen haarukat ja takatuki. Valmis on myös joustintuen yläpäähän kiinnitettävä laskutelineen yläkiinnityshaarukka.

Blogi_2017-13-02.jpg

Laskutelineen metalliosien rakentamisen suunnittelusta, ohjauksesta, laserleikkauksista sekä jigien tekemisistä osien hitsauksille on vastannut Matti Patteri.  Hitsaustöitä on tehty myös Vantaan ammattiopisto Variassa. Elmer Oy:ssä on tehty pienosien koneistukset.  

Kuvat: Lassi Karivalo

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14

MY-14:n jalka-astin - koneen ainoa alkuperäinen puuosa?

Torstai 1.6.2017 - Reino Myllymäki

VL Myrsky -projektin käytössä olevat rungot MY-5, MY-9 ja MY-14 ovat maanneet Jämsässä taivaan alla niin kauan - ainakin 20 vuotta - että puuosat ovat lahonneet ja teräsosat ruostuneet. Niinpä lähtökohtana on koko ajan ollut kaikkien puuosien uusiminen.

VL Myrskyn rungon vasemmalla puolella suunnilleen ohjaamon kuomun takareunan kohdalla on astinkolo, jonka tehtävä on helpottaa ohjaajan nousemista koneeseen. Astinkolossa on luukku, jonka tehtävä on peittää kolo, kun sitä ei käytetä.

SIM_VK_391_36044p_crop.jpg

1.2.2015 kirjoittamassani blogikirjoituksessa Kurkistus kulissien taakse epäilin, että astinkolon rakenteista saattaa löytyä lopulta se MY-14:n ainoa alkuperäinen puuosa. Näin lienee käymässä.

MY-9_Jalka-astin_720x405.jpg

MY-5:n, MY-9:n ja MY-14:n astimet olivat kaikki pahoin syöpyneet ja luukun saranat olivat jumissa. Suomen Ilmavoimamuseon varastoista löytyi kuitenkin käyttämätön alkuperäinen varaosa, jonka tukiputkista yksi oli katkennut ja alumiinikotelossa oli reikä.

MY-14_Jalka-astin_kesken_720x405.jpg

Käyttämättömästä astimesta kelpuutettiin teräsrakenne, luukku saranoineen ja vanerikehys. Puuttuva tukiputki pantoineen otettiin MY-14:n astimesta ja hitsattiin kiinni varaosan teräsrakenteeseen.

MY-14_Jalka-astin_valmis_720x405.jpg

Astimen alumiinikotelo otettiin puolestaan MY-5:n astimesta. Metalliosat lasikuulapuhallettiin ja maalattiin. Luukun ja kotelon alumiiniosien lommot oikaistiin. Kehyksen ja kotelon puuruuvit korvattiin alkuperäistä vastaavilla puuruuveilla.

Historiallinen kuva: Suomen Ilmailumuseo. MY-9:n kuva: Reino Myllymäki. Muut kuvat: Suomen Ilmavoimamuseo.

1 kommentti . Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14

Myrskyn ohjaamoon lisää varusteita

Keskiviikko 24.5.2017 - Reino Myllymäki

VL Myrskyn ohjaamon vasemmalla sivulla on metallirakenteinen karttakotelo. Onneksi sellainen on säilynyt MY-14-konetta varten. Kotelo oli varsin hyvässä kunnossa, mutta vääntynyt ja sen nahkahihna oli huonossa kunnossa.

MY-14_Karttalaatikot_720x405.jpg

Karttakotelo lasikuulapuhallettiin, oiottiin, pohjamaalattiin Isotrol-lakalla ja pintamaalattiin värisävyyn 7045 (harmaa). Huonokuntoinen nahkahihna korvattiin uudella mutta neppari otettiin vanhasta. Nahkahihna kiinnitettiin niitaamalla karttakoteloon. Lopuksi karttakotelo kiinnitettiin paikoilleen uusituilla ruuveilla ja pulteilla.

MY-14_Karttalaatikko_asennettu_720x405.jpg

Ohjaamon oikealla sivulla on ns. raitisilmavipu, jolla säädetään ohjaamon tuuletusta. Alkuperäinen oli kuitenkin huonossa kunnossa. Onneksi varastosta löytyi muuten täydellinen alkuperäisosa, mutta toinen kiinnityspanta puuttui.

MY-14_Raitisilmavipu_ennen_ja_jalkeen_combo_720x405.jpg

Raitisilmavipu puhallettiin ja maalattiin. Myös ohjetekstit uusittiin. Puuttuva pantakin saatiin korjaamalla alkuperäisosa. Raitisilmavivun käyttövaijerin uusiminen jätettiin myöhemmäksi.

Kuvat: Ilmavoimamuseo.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14

Myrsky kammella käyntiin

Keskiviikko 17.5.2017 - Reino Myllymäki

VL Myrsky II:n Twin Wasp -moottori käynnistetään käsi-inertiakäynnistimellä. Normaalisti käynnistin saa kierrokset sähkömoottorilta, jonka jälkeen käynnistin vedetään kiinni moottoriin ja moottori - ainakin useimmiten - käynnistyy.

Poikkeustilanteissa käsi-inertiakäynnistimelle voidaan antaa kierrokset myös kammella. Kammen nivelöity jatkovarsi kulkee käynnistimeltä alaviistoon suurin piirtein siiven johtoreunan kohdalle patalevyn taakse koneen oikealla puolella.

Tähän kohtaan kiinnittyy varsinainen käynnistyskampi. Kohtaa on vaikea löytää valokuvista monestakin syystä. Jostain syystä Myrskystä otetut kuvat ovat enimmäkseen vasemmalta puolelta. Lisäksi tuolla kohtaa maastokuvioinnissa on tumma kohta.

VL_Myrsky_kaynnistyskammen_paikka_SIM_ja_IVM.jpg

Vasen kuva: Ilmavoimamuseon kuva-arkisto, oikea kuva: Suomen Ilmavoimamuseon kuva-arkisto.

Ilman pellityksiä kohdan löytää helpommin. Jatkovarren ja käsikammen yhdistymiskohta on tuettu putkilla kolmesta suunnasta, mikä helpottaa rakenteen löytämisen. Käsikammelle on sijoituspaikka ohjaamon vasemmalla laidalla kannuspyörän kytkimen takapuolella.

MY-14:n käsikampi on tietystikin kadonnut, eikä MY-5:n tai MY-9:n mukana ollut käsikampea, mutta kiinnikkeet rungossa ovat. Onneksi Ilmavoimamusen varastoista löytyi alkuperäinen käynnistyskampi, jolle riitti puhdistus.

MY-14_Kaynnistyskampi_720x405.jpg

Käynnistyskammen kiinnikkeet otettiin MY-5:stä, sillä ne olivat paremmassa kunnossa kuin MY-14:n omat. Kiinnikkeet purettiin, puhallettiin, maalattiin ja asennettiin paikoilleen. Ja kampi pääsi paikalleen.

2 kommenttia . Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14

Varusteet kiinni Myrskyyn

Maanantai 15.5.2017 - Reino Myllymäki

VL Myrskyn varusteet, kuten sukset, kirves, rautaisannosreppu ja työkalureppu sijaitsevat ohjaamon ja happipullojen takana takakatteen alla käsikirjassa säilytyslavaksi kutsuttuun vanerilevyyn nahkahihnoilla kiinnitettynä. Varusteisiin pääsee käsiksi takakatteen avattavan osan kautta.

SIM_VK_391_36144p_-_crop_720x480.jpg

Kaikissa kolmessa rungossa (MY-5, -9 ja -14) on säilytyslavan kiinnikkeet jäljellä, MY-5:ssä ja MY-14:ssä jopa vanerilevyn jäänteitä. Osista kävi ilmi, että vaikka kenttäkirves jätettiin pois varustuksesta, sen hihnat ovat olleet koneissa paikoillaan - aikanaan. Nyt hihnat olivat hävinneet, vai pieniä pätkiä levyyn niitattujen teräslevyjen ja vanerin välissä. Kaikki varusteet olivat hävinneet.

MY-14_Sailytyslava_piirustus_720x480.jpg

Uusi säilytyslava tehtiin piirustusten mukaan vanerista. Levyn kiinnikkeet puhallettiin puhtaiksi ja maalattiin, ruuvit uusittiin.

MY-14_Sailytyslava_hihnat_2_720x480.jpg

Varusteiden nahkahihnoille tehtiin uudet kiinnityslevyt. Myös uudet hihnat ommeltiin piirustusten ja Fokker D.XXI (FR-137) säilyneiden osien mukaisesti.

MY-14_Sailytyslava_hihnat_720x480.jpg

Hihnat kiinnitettiin säilytyslavaan piirustusten mukaisesti.

MY-14_Sailytyslava_varusteet_koeasennus_combo_720x720.jpg

Miehistösukset oli kunnostettu ja tervattu aikaisemmin. Ne kiinnitettiin lavaan, samoin koemielessä kirves, sillä kirves ja työkalureppu eivät kuuluneet sodan ajan varustukseet. Rautaisannosreppu sen sijaan kuului, mutta sellaista ei ole säilynyt, eikä valitettavasti piirustuksiakaan.

Rautaisannosreppu voidaan tehdä myöhemmin, jos tarvittava piirustus löytyy.

Historiallinen valokuva: Suomen Ilmailumuseon kuva-arkisto. Muut kuvat: Suomen Ilmavoimamuseo.

2 kommenttia . Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14

VL Myrskyn pyöräkotelon kannen kiinnitysrengas

Lauantai 18.3.2017 - Tiistaikerholainen

Myrskyn sisään vedettävät laskutelineet kääntyvät sisäänpäin runkoa kohti, jolloin laskutelineen joustintuki ja pyörä painuvat siiven tyvessä oleviin koteloihinsa. Laskutelineiden pyöräkotelot sijoittuvat yhtenäisen siiven etu- ja takasalon rajaamalle alueelle.

Blogi_2017-07-00_SIM_VK_391_33944p_-_720x405_crop.jpg

Siiven yläpinnalla pyöräkoteloiden aukot peitetään pyöreillä ja kupumaisilla alumiinipeltisillä kansilla. Alumiinipeltiset kannet kiinnitetään reunoistaan pyöräkotelon aukkoa reunustavaan vaneriseen kiinnitysrenkaaseen. Valtaosa pyöräkotelosta kansineen jää piiloon keskisiipeä peittävän koneen rungon alle, mutta osittain kannet jäävät näkyviin siiven ja rungon saumakohtaan ja peitetään muotolevyllä.

Blogi_2017-07-00_D35143_crop.png

MY-14 entisöinnissä ollaan vaiheessa, jossa pyöräkoteloiden alumiinipeltiset kannet on jo tehty painosorvaamalla ja tekeillä on tarvittavat kolme kannen kiinnitysrengasta. Yksi rengas tarvitaan koesiipeä varten ja kaksi MY-14:n varsinaiseen siipeen.

Blogi_2017-07-01.jpg

Kiinnitysrenkaiden rakentamiseksi tehtiin ensin muotti eli jigi. Tukevaan levyyn piirrettiin piirustusten mukaan pyöräkotelon suuruinen, halkaisijaltaan 750 mm ympyrä. Pitkin ympyrää kehää naulattiin noin viiden sentin välein tukevia nauloja. Kannen kiinnitysrengas rakennetaan liimaamalla näitä nauloja vasten useita kerroksia kapeita vanerista leikattuja listoja. Pyöräkotelon kannen kiinnitysrenkaasta tulee siten monikerroksinen vanerikehä.

Blogi_2017-07-02-03.jpg

3 mm paksuisesta vanerista leikattiin kiinnitysrengasta varten pitkiä 30 mm korkuisia vanerisuikaleita. Koska vanerisen kiinnityskehän paksuudeksi tulee 25 mm, päällekkäisiä vanerikerroksia tarvitaan kaikkiaan kahdeksan kappaletta.

Blogi_2017-07-04.jpg

Ensimmäinen vanerilistakerros pingotettiin kehän naularivejä vasten ja sen päälle liimattiin ulkokäyttöön tarkoitetulla Erikeeper plus -liimalla toinen, kolmas ja neljäs listakerros. Toisiinsa liimatut kerrokset kiristettiin puristimilla tiukasti tosiinsa. Koko kahdeksan kerroksen ”pakettia” ei siis liimattu kerralla, vaan se toteutettiin kahdessa erässä. Kun ensimmäisen neljän vanerikerroksen liimaus oli kuivunut, puristimet irrotettiin ja kehään liimattiin loput neljä listakerrosta.

Blogi_2017-07-05-06.jpg

Kiinnitysrenkaan kuivuttua se irrotettiin jigistä lopulliseen muotoonsa työstettäväksi. Vanerinen rengas höylättiin poikkileikkaukseltaan kolmion muotoon renkaan yläpinnan leveyden ollessa 25 mm. Vastaavalla tavalla on tekeillä muut pyöräkoteloiden alumiinipeltisten kansien kiinnitysrenkaat.

Blogi_2017-07-07.jpg

Nyt voitiin aloittaa kannen kiinnitysrenkaan alustava asentaminen koesiipeen. Koesiipihän oli saatu koottua jigissä valmiiksi siipisalkojen väliseltä osaltaan. Hyvinhän tehty kiinnitysrengas sopi koesiivessä olevaan pyöräkotelolle varattuun tilaan. Myös painosorvattu pyöräkotelon kansi istui pyöräkotelon aukkoon asennettuun kiinnitysrenkaaseen. Seuraava vaihe on aloittaa pyöräkoteloiden vaneristen seinämien rakentaminen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14

Muutakin kuin Myrskyn siiven rakentamista

Lauantai 4.3.2017 - Tiistaikerholainen

VL Myrskyn (MY-14) entisöinnissä siiven rakentaminen on ollut jo muutaman vuoden Tiistaikerhon suurin työkohde. Saattaakin tuntua, että koko projekti on Tiistaikerhon osalta pelkkää puutyötä siiven rakentamiseksi. Näin ei kuitenkaan ole asia. Koko ajan on askaroitu paljon muutakin, kuten aiemmissa blogeissani olen kertonut. Tässä blogissa kerron Tiistaikerhon töistä, jotka koskevat pommiripustimia, spinnerin potkurinlapa-aukkojen kauluksia ja laskutelinettä.

Alun perin Myrsky-hävittäjään ei ollut tarkoitus tulla pommiripustimia, mutta konetyyppi sai pomminripustimet varustukseensa, kun sisäpuolista polttoaineainemäärää pienennettiin ja siipeen suunniteltiin ripustimet lisäpolttoainesäiliöille. Samat ripustimet kävivät sekä lisäpolttoainesäiliöille että 50-100 kg pommeille. Lisäpolttoainesäiliötä varten ripustimessa oli liitos, jolla polttoainesäiliö liitettiin koneen järjestelmään. Lisäpolttoainesäiliö oli lennolla irrotettavissa.

Blogi_2017-06-01-03.jpg

Onneksi alkuperäisiä Myrskyn ripustimia on säilynyt koko joukko museoiden varastoissa entisöitävään MY-14 -koneeseen asennettavaksi. Ripustimet olivat kuitenkin osina, osittain rikki, ruosteessa tai vähintäänkin kunnostuksen tarpeessa. Niinpä ripustimien osia käytiin Tiistaikerhossa läpi yksitellen puhdistaen, kunnostaen sekä kokonaisiksi ripustimiksi yhdistäen. Hyväkuntoisimmat ripustimet valittiin Myrskyn siipeen kiinnitettäviksi.

Blogi_2017-06-02-04.jpg

Myrskyn potkurin suojuskuvussa eli spinnerissä on aukko kullekin potkurinlavalle säätömekanismeineen. Aukot ovat takareunastaan avoimia, jotta spinneri voidaan työntää potkurinnavan suojaksi ja kiinnittää spinnerin takalevyyn.

Blogi_2017-06-05-07.jpg

Kunkin lapa-aukon kohdalla on spinnerin takalevyssä alumiinipeltinen suojareunus. Reunus muodostaa lapa-aukon kaulusmaisen takareunan, jolloin aukosta muodostuu pyöreä ja yhtenäinen. Noita aukon kauluksia ei ole säilynyt, joten ne on tehtävä. Puuttuva spinnerin takalevy on Tiistaikerhossa tehty jo aiemmin.

Blogi_2017-06-06.jpg

Alumiinipellistä leikattiin ensin piirustuksen mukaiset kappaleet potkurin lapa-aukkojen kaulusten aihioiksi ja niitä soviteltiin aukkoihin. Kauluksen profiloidun, ulospäin taivutetun reunan tekemiseksi rakennettiin puinen työstömuotti. Sitten alumiinilevy kiinnitettiin muottiin, jossa levyn reuna voitiin takoa kauluksen muotoon. Kaulusten liepeisiin ja spinnerin takalevyn reunaan porataan vielä reiät kaulusten kiinnittämiseksi takalevyyn. Tämän jälkeen kaulukset voidaan asentaa paikoilleen. Kaulusten viimeistely on meneillään.

Blogi_2017-06-08-09.jpg

Yhtään laskutelinekokonaisuutta ei ole säilynyt MY-14 -koneeseen asennettavaksi. Se tarkoittaa, että laskuteline on suurelta osin rakennettava. Myrskyn alkuperäiset pyörät ovat onneksi säilyneet entisöitävään Myrskyyn aikanaan asennettaviksi. Niiden keskiön ja jarrujen kunnostamisesta onkin tällä palstalla aiemmin kirjoitettu.

Blogi_2017-06-10-11.jpg

Tiistaikerhossa ei ole osaamista laskutelineiden joustintukien rakentamiseksi. Niiden tekemisestä vastaa Patria Oyj, joka muutoinkin tukee MY-14 entisöintiprojektia. Joitain laskutelineen osia voidaan kuitenkin tehdä myös Tiistaikerhossa. Parhaillaan kerholaiset rakentavat joustintukeen kiinnittyvää laskutelineen ylösvetolaitteen haarukkaa. Haarukka rakentuu teräslevystä leikatuista ja muotoilluista kaarista ja katetaan suojapellillä ontoksi. Näitä haarukoita tarvitaan yksi kumpaakin joustintukea varten.

Blogi_2017-06-12-13.jpg

Haarukan rakentaminen aloitettiin tekemällä haarukasta ensin piirustuksen mukainen puumalli eli maketti. Lisäksi tehtiin metallinen rakennusmuotti eli jigi, jossa varsinainen haarukka kootaan. Puumalli helpottaa piirustusten tulkintaa ja ilman jigiä ei ylösvetolaitteen haarukkaa saa rakennetuksi mittatarkaksi.

Blogi_2017-06-14.jpg

Varsinaisen haarukan tekeminen käynnistyi leikkaamalla teräslevystä piirustuksen mukaisia osia haarukan kylkikaariksi. Kylkikaarien aihioiden kumpaankin päähän porattiin reiät ja kaaret taivutettiin vastaamaan haarukan kylkikaarien piirustuksia. Haarukan rakentaminen jigissä on parhaillaan käynnissä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14

MY-14 sai alkuperäisen lääkelaatikon

Torstai 16.2.2017 - Reino Myllymäki

VL Myrsky II -hävittäjäkoneen ensiapulaukku  - lääkelaatikko - sijaitsi ohjaamon ulkopuolella koneen takarungossa. Lääkelaatikkoon pääsi käsiksi rungon vasemmalla sivulla sijaitsevan luukun kautta.

VL_Myrsky_Laakelaatikko_sijainti_2_SIM-kuvan_combo.jpg

Lääkelaatikon luukku sijaitsi ohjaamon takaikkunoiden alapuolella. Sen sijainti oli osoitettu punaisella ristillä, joka ei kuitenkaan ollut itse luukun kohdalla, sillä luukku sijoittui osoittain kansallisuustunnuksen kohdelle. Lääkelaatikon luukun ja ohjaamon jalka-astimen väliin sijoittui vielä kooltaan suurempi luukku.

Lääkelaatikon teline oli tehty pellistä pistehitsaamalla. Telineen kylkiin oli tehty suuret kevennysreiät ja laatikko kytkettiin paikoilleen nahkahihnalla, jonka päät oli niitattu peltikehikkoon kiinni.

Museon varastoista löytyi alkuperäinen lääkelaatikon teline, josta puhdistamalla ja maalaamalla sai entisöityä telineen entisöitävään MY-14-koneeseen. Itse lääkelaatikko on Valtion Lentokonetehtaan standardoima lentokoneen osa, joten Pyryssä ja Myrskyssä oli samanlainen lääkelaatikko. MY-14 sai lääkelaatikkonsa Pyrystä.

MY-14_Laakelaatikon_sisalto_IVM_720px_levea.jpg

Lääkelaatikko oli lääkkeitä lukuunottamatta täydellinen. Lääkelaatikon sisällysluettelon mukaan laatikkoon on kuulunut boorisalvaa, 10 morfiinitablettia ja 40 asperiinitablettia sekä kaksi 20 tabletin kamferitablettipurkkia. Lääkelaatikosta ei löytynyt sota-ajan piristeitä eikä sisällysluettelon mukaan sellaisia siihen kuulunutkaan.

MY-14_Laakelaatikko_paikoillaan_720x405_combo_IVM.jpg

MY-14:n valmistuttua lääkelaatikko jää piiloon luukun taakse. Piiloon tulee jäämään monta muutakin mielenkiintoista yksityiskohtaa. Suunnitteilla on "Demo-Myrsky", joka rakennettaisiin koesiivestä, MY-5:n rungosta sekä ylimääräisistä alkuperäis- ja uustuotanto-osista ja katettaisiin osin vanerilla, osin pleksillä. Miten tämä toteutetaan ja mitä sen avulla saadaan koneen rakenteesta ja varusteista näkyviin, on vielä osin hämärän peitossa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14

MY-14:n koesiiven kokoaminen alkoi

Tiistai 14.2.2017 - Tiistaikerholainen

MY-14 entisöintiprojektissa päätettiin rakentaa siiven tyvestä laskien 2,5 metrin pituinen koesiipi. Koesiivellä testataan siipisalkoihin kiinnitettävien laitteiden edellyttämiä porauksia ja asennuksia sekä siiven lujuusominaisuuksia. Koesiiven tarkoitus on myös paljastaa mahdollisia siiven rakentamisessa ilmeneviä puutteita.

Blogi_2017-03-01.jpg

Alkuvuodesta saatiin valmiiksi koesiiven etu- ja takasalko samoin kuin niihin tarvittavat salkoon kiinnitettävien metalliosien läpivientien poraukset. Myös kaikki siipikaaret ovat valmiina. Tämän ansiosta koesiiven kokoaminen voitiin aloittaa. Koesiipi, kuten varsinainen MY-14:n siipi, kootaan kiinteässä millintarkassa telineessä eli jigissä. Koesiipeä varten rakennettiin oma yksilöllinen jiginsä. Sen kannatinrakenteilla varmistetaan, että jigiin kiinnitettävät siipisalot saadaan keskenään täsmälleen oikeaan paikkaan ja keskenään samaan linjaan. Tämä on edellytys siiven kokoamiseksi piirustusten edellyttämään muotoonsa.

Blogi_2017-03-03.jpg

Koesiiven kokoaminen aloitettiin kiinnittämällä jigiin etu- ja takasalko. Tämä jälkeen salkoihin porattuihin läpivienteihin asennettiin mm. laskutelineen käyttöön kuuluvia osia. Seuraavaksi salkojen väliin alettiin asentaa kummaltakin puolin verhoiltuja siipikaaria.

Blogi_2017-03-06.jpg

Jo tässä vaiheessa voitiin todeta koesiiven hyödyllisyys. Havaittiin, että piirustukset olivat olleet osin puutteelliset. Niistä ei ollut käynyt selville kaikkea siiven rakentamisessa tarvittavaa tietoa. No, mitään järisyttävää ongelmaa ei tästä syntynyt, mutta lisätöitähän se kuitenkin teetti, ennen kuin kaikki oli niin kuin piti ja koesiiven kokoaminen saattoi jatkua.

Blogi_2017-03-07.jpg

Tällä hetkellä siipisalkojen väliin tulevat kaaret on asennettu ja liimattu sekä salkoihin tulevat metalliosat kiinnitetty. Salkojen välisen siiven yläpinnan verhoilu on käynnissä. Koesiiven johto- ja jättöreunan rakentaminen alkaa vasta, kun kaikki siipisalkojen väliin tulevat sisärakenteet on tehty.

Blogi_2017-03-10.jpg

Todettakoon, että koesiivellä tehtyjen testien jälkeen koesiipeä ei pureta, vaan siitä tulee museoon näyttelyesine. Koesiiven avulla museossa kävijöille voidaan havainnollistaa II maailmansodan aikaisen sekarakenteisen Myrsky-hävittäjän siiven rakennetta. Tätä varten koesiiven yläpinta verhoillaan osin vanerilla ja osin läpinäkyvällä polykarbonaattipleksillä. Samasta syystä siipisalkojen väliin kiinnitettyjen kaarien toinen kylki on verhoiltu vanerin sijasta pleksillä.

Blogi_2017-03-11.jpg

Rinnan koesiiven on myös varsinaisen siiven siipisalkojen rakentaminen edennyt. Sekä etu- ja takasalkojen puoliskot ovat kohta valmiit liimattavaksi toisiinsa kotelopalkkirakenteeksi. Vielä on tehtävä mm. palkkeihin tulevat siipipuolikkaiden liitoskohdan edellyttämät poraukset. MY-14:n siipi rakennetaan kaksiosaiseksi teräslevyillä tosiinsa yhdistettäviksi siipipuoliskoiksi poiketen alkuperäisen Myrskyn täysmittaisesta yhtenäisestä siivestä. Varsinaisen siiven kokoamiseen ei ryhdytä ennen kuin koesiiven rakentaminen on saatu testauksineen valmiiksi.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14

MY-14:n pyrstön korjaukset, osa 8

Perjantai 10.2.2017 - Reino Myllymäki

Sivu- ja korkeusperäsin- sekä siiveketrimmien ketjut ja vaijerit puuttuivat lukuunottamatta muutamia täysin ruostuneita ketjunpätkiä. Niinpä vaijerit ja ketjut liittimineen tehtiin kokonaan uusiksi piirustusten ja säilyneiden alkuperäisosien mukaisesti.

MY-14_Trimmin_mekanismit_405x720.jpg

Ketju osoittautui alkuperäismateriaaliksi, sillä siinä on sama leima kuin Myrskyn alkuperäisosissa. Myös jännelukot ovat Valtion Lentokonetehtaan alkuperäisiä, joskin hieman eri mallia kuin alkuperäiset.

MY-14_Trimmin_vaiijerien_lapiviennit_720x405.jpg

Läpiviennit olivat tallessa mutta "lustosta" tehdyt hankaussuojat puuttuivat. Hankaussuojat tehtiin uudelleen piirustusten mukaan alkuperäismateriaalista. Lusto on nitroselluloosaa eli parkesiiniä, joka oli yksi ensimmäisistä muoveista.

MY-14_Trimmiketjut_720x405_combo.jpg

Sivuperäsintrimmin laakeripukki ja korkeusperäsintrimmin käyttöpyörä olivat entisöitävässä kunnossa. Ne purettiin ja korjattiin. Alumiiniset rissapyörät puuttuivat ja ne tehtiin sorvaamalla.

Osat koottiin yhteen ja testattiin. Toimii!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14

MY-14:n pakoputket työn alla

Sunnuntai 29.1.2017 - Tiistaikerholainen

Alun perin VL Myrskyyn ajateltiin moottoriksi brittiläistä Bristol Taurus -moottoria. Alkaneen II maailmasodan vuoksi hankinta ei toteutunut. Tauruksen sijaan moottoriksi valittiin amerikkalainen Pratt & Whitney R-1830 Twin Wasp -tähtimoottori, siis samainen moottorityyppi kuin Douglas DC-3 koneessa.

Myrskyn MY-14 - entisöintiprojektia varten on käytössämme DC-3 koneessa ollut Twin Wasp -moottori. Koska moottori on ollut DC-3 koneessa, se ei ilman muutoksia sovi Myrskyyn asennetavaksi. Yksi merkittävä muutoksen kohde koskee moottorin pakoputkia.

Blogi_2017-01-01-02_combo_720x405.jpg

Vasemmalla DC-3:n Twin Wasp pakokaasunkerääjineen, oikealla Myrskyn moottori suippenevine pakoputkineen.

Projektissa on keskusteltu, voitaisiinko MY-14 koneeseen asentaa käytössämme olevan Pratt & Whitneyn sijaan ruotsalaisen Svenska Flygmotor AB:n (SFA) valmistama Pratt & Whitneyn kopiomoottori STWC-3. Tätä teknisesti helpommin Myrskyyn asennettavissa olevaa moottoria käytettiin mm. ruotsalaisessa Saab B-17A syöksypommituskoneessa. Näitä koneita oli Suomen Ilmavoimilla kaksi kappaletta maalihinauskoneena ja sen jäljiltä olisi käytössämme Ruotsissa valmistettu kopiomoottori. Onkin pohdinnan paikka, kumpi olisi Myrsky-projektin kannalta ”alkuperäisempi” vaihtoehto eli joko Pratt & Whitneyn Amerikassa valmistettu R-1830-S1C3-G tai Ruotsissa lisenssillä tehty kopiomoottori STWC-3. Tätä vaihtoehtoa käsitellään seuraavassa Myrsky entisöintiprojektin johtoryhmän kokouksessa.

Käsittelen seuraavassa DC-3 -koneen Twin Waspin pakoputkistojen edellyttämää muutostyötä.

DC-3 koneen Twin Wasp -moottoreissa jokaisen 14 sylinterin pakoputki on yhdistetty yhtenäiseen pakokaasun keräjään, jossa on yksi moottorin sivulle avautuva pakoaukko. Myrskyssä päädyttiin aikanaan toisenlaiseen ratkaisuun. Koneen sylinterin pakoputket yhdistettiin kahdeksi viiden päällekkäisen pakoputken sarjaksi. Nämä viisiputkiset pakoputkisarjat sijaitsevat moottorin kummallakin sivulla moottorin suojuksen eli NACA -renkaan alla pakoputken suuosien päättyessä NACA-renkaan reunaan.

Kummankin pakoputkisarjan poikkileikkaukseltaan pyöreiden pakoputkien päihin hitsattiin 200 mm pitkät suulakkeet, jotka ovat liitoskohdastaan sisämitaltaan 60 mm, mutta suuosastaan vain 28 mm x 60 mm. Suulake kapenee siten kärkeä kohti. Suulakkeen kapenemisen tarkoitus on nostaa pakokaasujen virtausnopeutta. Pakokaasujen virtausnopeuden kasvu antaa samalla vähän lisää työntövoimaa.

MY-14 entisöintiprojektissa moottorin pakoputkisto tehdään alkuperäisen mukaiseksi. Tällä hetkellä MY-14 moottorin sylintereistä lähtevä mutkikkaat pakoputket ovat tekeillä. Ne taivutetaan muotoonsa ulkopuolisena tilaustyönä Samet oy:ssä. Moottorin kummallakin puolella olevien viiden pakoputkisarjan suuosat tehdään Tiistaikerhossa. Patria Oyj kokoaa, hitsaa ja asentaa lopuksi pakoputkiston Twin Wasp -tähtimoottoriin.

Blogi_2017-01-04-05_combo_720x480.jpg

Pakoputkien suulakkeet tehdään Tiistaikerhossa kahdesta identtisestä suulakkeen puoliskosta, jotka hitsataan yhteen putkimaiseksi suuosaksi. Pakoputkiston suuosien tekeminen aloitettiin leikkaamalla metallilevystä määrämittaiset suorakaiteen muotoiset suulakkeen puoliskojen aihiot.

Blogi_2017-01-03_720x405.jpg

Suorakaiteen muotoisten aihioiden pakottamiseksi muotoonsa valmistettiin metallista suulakkeen puoliskon muotoinen koiras- ja naaraspuolinen muotti. Muotien väliin asetettuna puristettiin prässissä 28 metallilevyaihiota lopulliseen muotoonsa.

Blogi_2017-01-07-09_combo_720x480.jpg

Tämän jälkeen suulakkeen puoliskojen sisäreunat puhdistettiin ja hiottiin tulevaa hitsausta varten, jossa puoliskot yhdistetään varsinaiseksi suulakkeeksi.

3 kommenttia . Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14

MY-14 sai happijärjestelmän

Perjantai 27.1.2017 - Reino Myllymäki

MY-9:n ja MY-14:n happipullot, säätölaitteet, hanat ja mittarit ovat kadonneet mutta kiinnikkeet, täyttöliitin, happiputkistojen jäänteet sekä hapen paine- ja virtausmittarin sekä hapensäätökojeen levyt olivat jäljellä. Alkuperäiset happiputket oli katkottu ja olivat käyttökelvottomia.

MY-14_IVM_2017-02_Happipullot_combo_720x405.jpg

Happipullot löytyivät Hallinportti Ilmailumuseosta ja olivat kiinnityspantojen jälkien perusteella peräisin VL Myrsky -hävittäjästä. Muutkin happijärjestelmän osat löytyivät varastoista, jolloin MY-14:n varusteluettelon mukainen happijärjestelmä oli mahdollista koota säilyneistä osista lukuunottamatta putkia, jotka oli pakko uusia.

MY-14_IVM_2017-02_Happimittarit_combo_720x405.jpg

Kiinnikkeistä parhaat valittiin entisöitäviksi. Teräs- ja alumiiniosat lasikuulapuhallettiin ja maalattiin sekä pultit uusittiin. Kiinnityspantojen hankaussuojat uusittiin. Piirustusten mukaan niiden olisi pitänyt olla nahkaa mutta pullojen kylkien jälkien perusteella ne ovat olleet Canvas-kangasta, josta hankaussuojat myös entisöinnissä tehtiin.

MY-14_IVM_2017-02_Happiputket_720x480.jpg

Pullot ja happijärjestelmän osat puhdistettiin ja suojattiin Renaissance-vahalla. Happiputket tehtiin uudesta kupariputkesta ja kiinnitysruuvit uusittiin mutta muutoin happijärjestelmä saatiin alkuperäisosista. Putkin liitoksissa käytettiin tavanomaista juotostahnaa kovajuotoksen sijasta.

MY-14_IVM_2017-02_Happijarjestelma_valmiina_720x405.jpg

Kumisen happiletkun kiinnitysjousipanta otettiin MY-9:stä, oiottiin, lasikuulapuhallettiin sekä maalattiin Isotrol-suojalakalla ja harmaalla pintamaalilla. Sisäpuolelle kiinnitettiin pehmustenahka.

Kuvat: Ilmavoimamuseo

2 kommenttia . Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14

MY-14 jännitteensäätäjä saatu paikoilleen

Keskiviikko 25.1.2017 - Reino Myllymäki

VL Myrsky II -hävittäjälentokoneen ohjaamon oikeaan etukulmaan kuuluva alunperin venäläinen jännitteensäätäjä puuttui MY-14:sta. Jännitteensäätäjän kiinnikkeet olivat olemassa mutta pahoin syöpyneinä ja jonkin verran taipuneina. Kiinnityksen joustikumit olivat tuhoutuneet ja täyteholkit kadonneet.

MY-14_IVM_2017-01_Jannitteensaataja_720x405.jpg

Ilmavoimamuseon varastoista löytyi onneksi oikeanmallinen (RKK GS 1000) jännitteensäätäjä. Se puhdistettiin sisältä ja ulkoa ja suojattiin Renaissance-vahalla.

MY-14_IVM_2017-01_Jannitteensaataja_combo_720x405.jpg

Kiinnikkeet oiottiin, lasikuulapuhallettiin ja maalattiin. Pultit uusittiin, samoin joustinkumit; tilalle saadut kumit saattavat olla peräisin MiG-hävittäjästä. Ne näyttävät suoraan englantilaisista vastaavista kopioidulta. Täyteholkit tehtiin sorvaamalla duraalialumiinista.

Kuvat: Ilmavoimamuseo.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14

Neuvostoliiton suurhyökkäys Suomeen 9.6.2016 ja muita pianovirheitä

Lauantai 31.12.2016 - Reino Myllymäki

Siihen aikaan, kun olin vielä pörssiyhtiön tietohallinnon vetotehtävissä, jokasyksyinen riesa oli seuraavan vuoden budjetointi. Homma alkoi syyskuussa ja ajatukset olivat pitkään seuraavassa vuodessa sillä seurauksella, että päivämääriin tahtoi lipsahtaa jo seuraava vuosiluku, vaikka vanhaakin oli jäljellä.

VL Myrsky - Historia ja entisöinti 2017 -julkaisua kirjoitettaessa minulla oli samanlainen ongelma. Vuosiluvun 1944 tilalle meinasi tulla vuosiluku 2016 todella monta kertaa. Lisäksi samaan kohtaan osuneet monet kirjoitustehtävät loivat kiireen, jolle vetää vertoja vain vuodentakainen tilanne, jolloin jouduin kirjoittamaan julkaisun käytännössä kahteen kertaan.

Kaikesta oikolukemisesta huolimatta ainakin yksi tällainen jäi tekstiin, sivun 11 kolmannen palstan alaosaan. Neuvostoliitto ei hyökännyt Suomeen 9.6.2016, vaan suurhyökkäys tapahtui 72 vuotta aikaisemmin, pian Normandian maihinnousun jälkeen.

Tästä huolimatta kiitän kaikkia menneestä vuodesta ja toivotan kaikille Menestyksellistä Vuotta 2017!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kirjoittaminen, kirjoitusvirhe, painovirhe, VL Myrsky

MY-14:n ohjaajan istuimen entisöintityöt

Maanantai 24.10.2016 - Reino Myllymäki

Läheskään kaikissa ilmavoimiemme sodanaikaisissa hävittäjissä ei ollut panssari-istuinta eikä ohjaajaa suojaavaa panssarointia ollenkaan, vaan panssarilevyt tai -levyt asennettiin vasta Suomessa. Tällainen tilanne oli mm. Fokker D.XXI, Gloster Gladiator, Hawker Hurricane, Morane-Saulnier M.S.406, Curtiss Hawk ja Brewster 239 -koneiden kohdalla.

vl_myrsky_ohjekirja_panssari-istuin_2015-05-15.jpg

VL Myrskyyn suunniteltiin sen sijaan panssari-istuin alusta alkaen. Painavan istuimen kiinnitykset eivät ilmeisesti olleet alunperin riittävän vahvat, sillä 4.9.1944 Aulis Kurjen hengen vaatineessa pakkolaskussa MY-29:n panssari-istuin irtosi leikaten syöksyvyöt poikki. Muutostiedotuksella C5 istuimen kiinnitystä vahvistettiin sitten yhdellä 8 mm pultilla.

sim_vk_391_37644p_crop_450x800.jpg

MY-14:ta varten on käytettävissä panssari-istuin. Se ei välttämättä ole Myrskyn panssari-istuin, sillä Fokker D.XXI:ssä oli hyvin samanlainen. Samoin runkokehikkoon kuuluva päänsuojuspanssari löytyy.

MY-14_panssari-istuin_2016-01-30.jpg

MY-14:n panssari-istuimen kiinnityskorvakkeet olivat ruostuneet puhki. Korvakkeiden kyljet leikattiin auki ja 1 mm teräspellistä leikatut korjauspalat TIG-hitsattiin paikoilleen. Lopputulos pohjamaalattiin Isotrol Klarlackilla ja pintamaalattiin Isotrolilla harmaaksi.

MY-14_Istuimen_kiinnikkeiden_korjaus_A.jpg

MY-14_Istuimen_kiinnikkeiden_korjaus_B.jpg

MY-14:n istuimen korkeussäädön nuppi, ruuvi ja sandum-jousi rullineen puuttuivat kokonaan. Onneksi runkoja on kolme, joten korvaavat osat saatiin MY-5:stä ja MY-9:stä. Välitystanko sen sijaan on MY-14:n alkuperäinen, vaikka ruostunut olikin. Osat lasikuulapuhallettiin.

MY-14_Penkin_saato_720x405.jpg

Nupin tekstit maalattiin uudelleen punaisella sekä suojattiin - samoinkuin mekanismin osat - renessanssivahalla. Ruuvi rasvattiin voiteluöljyllä. Välitystanko pohjalakattiin ja pintamaalattiin. Sandum-jousi uusittiin, rullat puhdistettiin ja rullien kiinnityksen sokkatapit uusittiin.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14

Patalevy on valmis!

Torstai 20.10.2016 - Reino Myllymäki

MY-14:n patalevy on valmistunut. Levyn teki Antero Flander Ruokolahdelta.

Patalevyä - piirustusten mukaan "moottorin suojalevyjen etuosaa" - tarvitaan ilmajäähdytteisen moottorin jäähdytysilman sekä tulipalon sattuessa lieskojen ohjaamiseen polttoainesäiliön ja ohjaamon sivuitse. Patalevy tehtiin 0,8 mm teräslevystä, alkuperäisessä Myrskyssä sen paksuus oli 0,75 mm.

Patalevy_E61328_720_levea.jpg

Patalevyn aihio olisi voitu tehdä spinnerin etu- ja takalevyjen tapaan painosorvaamalla, jos vain käytettävissä olisi ollut riittävän iso painosorvi. Ne näyttävät olevan katoavaa teollista perintöä, joten isommat pyörähdyskappaleet pitää tehdä muilla konsteilla.

Patalevy_8_2016-04-05.jpg

Patalevy tehtiin neljästä 90 asteen sektorista, jotka muokattiin tavoiteltuun muotoon englanninpyörällä ja osat kiinnitettiin yhteen. Näin saatiin aikaan pyörähdyskappale jatkotyöstön pohjaksi.

Patalevy_9.2_2016-10-11.jpg

Sisäänvedot ja luukut lisäävät patalevyn haasteellisuutta. Kaikkien neljän konekiväärin piippujen suojaputket sekä kaikki kymmenen pakoputkea kulkevat patalevyn kehän sisäpuolitse, joten niitä varten tarvitaan sisäänvedot.

Patalevy_9.6_2016-10-11.jpg

Myös luukut tekevät patalevystä haasteellisen. Mutta: nyt se on valmis!

12 kommenttia . Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14

MY-14:n pyrstön korjaukset, osa 7

Maanantai 17.10.2016 - Reino Myllymäki

VL Myrskyn ohjaaminen ja trimmaaminen tehdään suurelta osin vaijerien avulla. Vaijereilla käännetään sivu- ja korkeusperäsimiä, trimmilaippoja sekä kannuksen ohjausta ja kytkentää. Muun muassa.

Useimmat Myrskyn ohjausvaijereista puuttuivat tai olivat ruostuneet pilalle. Vain ohjaussauvan keinuvivussa olleet pätkät silmukkaruuveineen olivat käyttökelpoisia. Onneksi kaikkien vaijereiden piirustukset olivat säilyneet.

MY-14_Pleissaukset_tyokalut_720x405.jpg

Pleissattuja vaijereita, joista ylempi on varmistettu ja alemman varmistaminen on kesken, sekä pleissauksen työkalut.

Uudet vaijerit tehtiin pleissaamalla alkuperäisen mallin ja/tai piirustusten mukaan. Lähtökohtina käytettiin vanhoja leko-vaijereita, sillä niiden pleissaaminen osoittautui helpommaksi kuin uusien kauppalaatuisten vaijerien.

MY-14_Kannuksen_kytkin_720x405.jpg

Kannuspyörän kytkin.

MY-14_Kannuksen_kytkin_lapivienteineen_A_720x405.jpg

Kannuspyörän kytkinvaijeri läpivienteineen.

Tarvittavat koussit ja jännelukot löytyivät museon varastoista. Ne ovat kaikki alkuperäisosia, joskin osa niistä eroaa malliltaan Myrskyn alkuperäisosista.

MY-14_Sivuperasinvaijerin_rissat_720x405.jpg

Sivuperäsimen rissat.

Myös piirustuksia ja mallikappaleita tarvittiin mm. kannuksen vaijereiden sandumien ja lenkkien päissä olevien holkkien tekoon.

Kuvat: Ilmavoimamuseo.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14

MY-14:n pyrstön korjaukset, osa 6

Lauantai 8.10.2016 - Reino Myllymäki

VL Myrskyn kannuspyörä on sisään vedettävä. Kannuspyörää ei kuitenkaan vedetä sisään perärungon sisään suoraan erilaisten vaijerien ym. rakenteiden keskelle, vaan sille on tehty kevytmetallista erityinen kotelo.

MY-14_Kannus_ja_korjatut_pyrston_pellit_1.jpg
MY-14 joutui onnettomuuteen, jossa MY-41 rullasi sen päälle. Päälle ajaneen koneen potkuri ruhjoi MY-14:n pyrstön pahoin, käytännössä poikki. Niinpä ihmeen kaupalla säilynyt MY-14:n kannuspyörän kotelo on pahoin vääntynyt ja kolhiintunut, ja jotkut hitsaussaumat olivat repeilleet.

MY-14_Kannus_ja_korjatut_pyrston_pellit_2.jpg
Apu löytyi MY-9:stä, jonka kotelo ja sen kiinnitysputket olivat paremmassa kunnossa. Kannuspyöräkotelon lommo oikaistiin ja kotelo lasikuulapuhallettiin. Myös kiinnitysputki lasikuulapuhallettiin ja maalattiin; lisäksi se sai kaksi uutta laippamutteria ja taaimmaiset kiinnitysosat.

MY-14_Kannus_ja_korjatut_pyrston_pellit_3.jpg
Muodostuskaaret olivat täysin tuhoutuneita, joten piirustukset otettiin esille ja niiden mukaan tehtiin uudet kaaret, jotka sovitettiin koteloon ja sen kiinnitysputkiin. Lisäksi kiinnitysputkiin asennettavat verhoiluvanerin kiinnitysrimat uusittiin.

Pyrstön korjauksesta on jäljellä vielä vaijeritöitä...

6 kommenttia . Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14

Vanhemmat kirjoitukset »