Blogi

Myrskyn korkeusperäsinten verhoilu kankaalla

Torstai 14.4.2022 - Tiistaikerholainen

Entisöitävänä olevan VL Myrsky II:n (MY-14) metallirakenteisten korkeusperäsinten verhoilu on alkanut. Ensimmäisissä Myrskyissä korkeusperäsimet olivat puurakenteiset, mutta ne vaihdettiin myöhemmin kangasverhoiltuihin metallisiin peräsimiin flutteri- eli värähtelyongelman eliminoimiseksi.

Blogi_2022-10-01.jpg

Käytössämme on alkuperäiset duralumiiniset Myrskyn korkeusperäsimet. Niissä olleet vauriot korjattiin Tiistaikerhossa, jonka jälkeen peräsimet maalattiin harmaiksi. Kangasverhoilua varten peräsimen kaariin kiinnitettiin alusnauhoiksi kutsutut kangasnauhat. Peräsimen verhoilukangas ommellaan kiinni näihin nauhoihin.

Blogi_2022-10-02.jpg

Blogi_2022-10-03.jpg

Myrskyn korkeusperäsinten verhoilemiseksi ostettiin Eurokankaasta verhoiluun sopivaa 165 gramman neliöpainoista ”Kesäyö”-nimistä pellavakangasta. Testasimme tämän kankaan kiristymisominaisuuksia kiinnittämällä kangasta testikehikkoon ja lakkaamalla kangasta useita kertoja ohennetulla ja sitten ohentamattomalla kiristyslakalla. Lakkana käytimme rautaoksidilla punaiseksi värjättyä NC-SPEED-nitroselluloosalakka. Kangas kiristyi odotetusti.

Blogi_2022-10-04.jpg

Blogi_2022-10-05.jpg

Aloitimme toisen korkeusperäsimen verhoilun. Levitimme pöydälle pellavakankaan ja laitoimme korkeusperäsimen levitetyn kankaan päälle. Tämän jälkeen kangas käännettiin pussiksi peräsimen päälle ja kankaasta leikattiin peräsimen kattava pala.

Blogi_2022-10-06.jpg

Blogi_2022-10-07.jpg

Korkeusperäsin kiinnitettiin kahden pukin väliin johtoreuna ylöspäin ja kangas laskostettiin peräsimen päälle. Näin kangas saatiin laskeutumaan tasaisesti peräsimen ylle. Kangas kiinnitettiin peräsimen johtoreunaan puristimilla, jotta kangas pysyisi paikallaan. Tässä asennossa jättöreunassa roikkuvat kankaan helmat liitettiin toisiinsa nuppineuloilla. Samalla kankaan helmoja vedettiin alaspäin, jolloin peräsimen päällä oleva kangas jo vähän kiristyi.

Blogi_2022-10-08.jpg

Blogi_2022-10-09.jpg

Kun peräsimen jättöreunassa olevat verhoilukankaan helmat oli saatu nuppineuloilla toisiinsa, aloitettiin verhoilukankaan alareunan ompelu pellavalangalla pitkin nuppineulajonoa. Ompelu tehtiin koukkuneuloilla ja tarvittaessa apuna käytettiin koukkuneulan käsittelyä helpottavia kirurgisia pihtejä. Lopuksi ommel käsiteltiin rautaoksidilla punaiseksi värjätyllä nitroselluloosalakalla. Lakka liimaa ompeleet kankaaseen.

Blogi_2022-10-11.jpg

Blogi_2022-10-12.jpg

Kun korkeusperäsimen verhoilukankaan liepeet oli ommeltu yhteen, peräsin nostettiin pöydälle vaakatasoon ja aloitetiin kankaan ompelu peräsimen kaarien alusnauhoihin. Myrskyn verhoilukangasta koskevan neulomisohjeen mukaan kangas ommellaan kaariin suoralla ompeleella.

Blogi_2022-10-13.jpg

Blogi_2022-10-15.jpg

Kunkin kaarien kohdalle merkittiinkin suoran ompeleen pistojen paikat 2 cm välein. Toinen tapa olisi ollut ommella verhoilukangas kaarien alusnauhaan vinoin ompelein. Verhoilukankaan ompelemisessa kaarin alusnauhoihin käytettiin apuna koukkuneulapihtejä. Pihdin avulla koukkuneulan sai kätevästi pujotettua alla olevan alusnauhan läpi.

Blogi_2022-10-17.jpg

Blogi_2022-10-19.jpg

Kun verhoilukangas oli saatu ommeltua kaariin, aloitettiin kankaan kiristys nitroselluloosalakalla. Nitroselluloosalakka kutistaa kangasta ja siten kiristää sen korkeusperäsimen ympärille. Teemme pellavakankaisen verhoilukankaan lakkakiristyksen monivaiheisena prosessina punaiseksi värjätyllä NC-SPEED-nitroselluloosalakalla.

Blogi_2022-10-20.jpg

Blogi_2022-10-21.jpg

Ensin kankaaseen siveltiin 50-prosenttiseksi Ohenne 8:lla ohennettu lakka. Lakkakerroksen kuivuttua kankaan pinta hiottiin hiontapaperilla ja hiontatyynyllä. Näin saatiin pois kankaan pintaan lakan kohottama kankaan nukka. Hionnan jälkeen kankaan pinta imuroitiin ja kangas pestiin kankaan pintaan sumutetulla Sinol/vesi-liuoksella. Sumutuksen jälkeen kangas pyyhittiin kuivaksi ja sen myötä saatiin pois loputkin hiontapölyt.

Blogi_2022-10-22.jpg

Blogi_2022-10-24.jpg

Nyt voitiin kankaan pintaan sivellä toinen kerros 50-prosenttiseksi ohennettua kiristyslakkaa. Kahden lakkauskerran jälkeen kankaan kiristyminen on jo edistynyt, mutta päästäkseen rumpumaiseen kiristysasteeseen tarvitaan vielä usean lakkakerros. 

Blogi_2022-10-25.jpg

Blogi_2022-10-26.jpg

Seuraava lakkaus tehdään 75-prosenttisella NC-SPED-lakalla ja siitä eteenpäin ohentamattomalla lakalla. Jokaisen lakkauskerran välillä kankaan pinta hiotaan ja pyyhitään puhtaaksi pölystä. Täydellä lakalla tehtävien lakkauskertojen määrä riippuu siitä, kuinka hyvin kangas kiristyy lakkauskertojen myötä. Riittävän rumpumaisen kiristysasteen saavuttamiseen tarvitaan yleensä 5-6 kiristyslakkauskertaa.

Kuvat: Lassi Karivalo

1 kommentti . Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, VL Myrsky, MY-14

Pieni päivitys Tikkakoskelta

Sunnuntai 27.3.2022 - Reino Myllymäki

Viime viikolla tuli VL Myrsky II -entisöintiprojektin Tikkakosken ryhmältä Suoman Ilmavoimamuseolta pieni tilannepäivitys.

IVM_Blogi_2022-03-23-1.jpg

Potkurin napa on purettu osiin ja osat on kuivajääpuhallettu puhtaiksi.

IVM_Blogi_2022-03-23-2.jpg

Potkurin kolupuulavat on puhdistettu alkuperäisistä pintakäsittelyistä, korjattu ja käsitelty uudelleen. Ensin on vedetty petsi, sitten kolme kerrosta venelakkaa ja taustapuolelle on tehty häikäisyä estävä mattamusta maalikäsittely. Lapoihin tulee vielä uudet siirtokuvat ja niiden päälle kerros venelakkaa.

IVM_Blogi_2022-03-23-3.jpg

Lavat on asennettu paikoilleen ja seuraavana vuorossa on lapakulmien säätökoneiston kokoaminen. Myöhemmin päästään spinnerin kimppuun. Itse napakuppihan on alkuperäisosa muun potkurin tapaan, mutta napakupin kiinnitys- ja takalevyt on painosorvattu alumiinista Valo Steel Mentanova Oy:ssä ja viimeistelty Tiistaikerhossa Vantaalla.

IVM_Blogi_2022-03-23-5.jpg

Eturungon verhouslevyistä lähes valmiiksi on saatu oikean puolen suurikokoinen verhouslevy, josta vielä puuttuu hylsynpoistotorven vaatima kuhmu sekä alareunan nahkatiiviste.

IVM_Blogi_2022-03-23-4.jpg

Näin Myrsky-työt etenevät Tikkakoskella.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, VL Myrsky, MY-14

Tule tutustumaan VL Myrsky II -entisöintiprojektista kertovaan näyttelyyn

Lauantai 19.3.2022 - Tiistaikerholainen

Suomen ilmailumuseon vaihtuvien näyttelyiden hallissa on avattu VL Myrsky II -hävittäjän eli MY-14-koneyksilön entisöintiprojektin nykyvaiheesta kertova näyttely. Näyttelyn pystyttämisestä vastasi Ilmailumuseoyhdistys ry. Myrskyn entisöintiprojekti alkoi vuonna 2013 ja MY-14:n entisöinti valmistunee parin vuoden kuluttua. Myrsky-projektin päätekijät ovat Ilmailumuseoyhdistyksen Tiistaikerho sekä Suomen ilmavoimamuseo.

Blogi_2022-07-01.jpg

Pohjakuva: Kari Vertasen maalaus. Mainoksen suunnittelu: Kai Asplund.

Tiistaikerho toi näyttelyyn Suomen ilmailumuseon entisöintitilassa valmistuksen kohteena olevia Myrsky MY-14:n osia. Suurin yksitäinen entisöintitilasta näyttelyn siirretty osa on Myrskyn siiven rakentamisen testaamiseksi tehty siiven tyviosa.  Sen sijaan Tiistaikerhon tekemät lähes valmiit Myrsky MY-14:n siipipuoliskot olivat liian suuria entisöintitilasta näyttelyyn tuotaviksi.

Blogi_2022-07-03-04.jpg

Blogi_2022-07-05-06.jpg

Tiistaikerhossa rakennettu Myrskyn siiven tyviosa koostuu siiven oikeanpuoleisesta 2,5 metrin ja vasemmanpuoleisesta metrin mittaisesta siiven tyvestä. Siiven tyvisosat siirrettiin erikseen näyttelytilaan, jossa ne yhdistettiin toisiinsa ja asetettiin pukkien päälle näyttelytilan keskelle näyttelykävijöiden katsottavaksi. Nyt tämä siiven tyviosa toimii näyttelyesineenä, josta käy ilmi, millainen on rakenteeltaan ja myös laitteiltaan Myrsky-hävittäjän siipi.

Blogi_2022-07-07.jpg

Blogi_2022-07-09.jpg

Blogi_2022-07-11.jpg

Näyttelyyn yhteen nurkkaan koottiin Myrskyn pyrstökokonaisuus sivu- ja korkeusvakaajineen sekä sivu- ja korkeusperäsimineen. Näyttelypöydälle koottiin moottorin öljynjäähdyttimen jäähdytysilman tulo- ja poistoilman torvia sekä niiden tekemisessä käytettyjä muokkauslestejä. Pöydällä on myös moottorin kaasuttimen ilmanoton torvia muokkauslesteineen ja alumiinista valettu kaasuttimeen kiinnitettävä imukomu.

Blogi_2022-07-12.jpg

Blogi_2022-07-13.jpg

Blogi_2022-07-14.jpg

Vitriiniin on koottu erilaisia pienosia, kuten sellaisia, joilla NACA-rengas kiinnitetään moottorin venttiilikopan korvakkeisiin. Näyttelyyn on myös tuotu Myrskyissä käytetty Pratt Whitney R-1830 Twin Wasp -moottori. Tämä moottori on tuttu DC-3 -koneista.

Blogi_2022-07-15.jpg

Blogi_2022-07-16.jpg

Näyttelytilan seinälle on ripustettu 1:1 oleva kuva Suomen ilmavoimamuseossa entisöinnin kohteena olevasta Myrskyn rungosta. Tämä kuva on todella näyttävä ja siitä näkyy hyvin vielä verhoilemattoman rungon rakenne kuin myös moottoriin liittyvät yksityiskohdat.

Blogi_2022-07-17.jpg

Näyttelyssä olevalla näytöllä pyörii kuvakavalkadi Myrskyn entisöintiin liittyvistä työvaiheista.
Suosittelen lämpimästi VL Myrsky II -entisöintiprojektista kertovaa näyttelyä. Näyttelyyn voi tutustua Suomen ilmailumuseolla Vantaalla aina toukokuun loppuun saakka. Tutustuminen edellyttää museon pääsylipun ostamista, jolla voi samalla tutustua koko museon tarjontaan.

Kuvat: Lassi Karivalo, ellei toisin erikseen mainittu.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, VL Myrsky, MY-14, MY-5

Tilannepäivitystä Tikkakoskelta

Torstai 24.2.2022 - Reino Myllymäki

Vierailu Tikkakoskella 11.2. mahdollisti yhden tilannepäivityksen tekemisen, joka julkaistiin 20.2. Mutta 16.2. tuli Tikkakosken entisöintiryhmältä lisää tilannepäivitystä lähinnä kuvien muodossa.

IVM_2021-02-16-01-02.jpg

Tuulilasin ympäristön uudet verhoilulevyt alkavat valmistua. Alkuperäisiähän ei ole kuin yksi, joka sijoittuu antennimaston juuren ympärille. Kaikki muut on tehty Antero Flanderin tekemistä aihioista. Niittaamistyö on huikea, 2 500 uppokantaniittiä! Nyt ensimmäiset verhouslevyt ovat saaneet sekä pohja- että pintamaalauksen, joskin oliivinvihreää tullaan vielä korjaamaan ja lopulliset värirajat korjataan naamiomaalauksen yhteydessä.

IVM_2021-02-16-03.jpg

Myös pyrstön kainalolevyt eli vakainten väliset tyvipellit ovat saaneet pohja- ja pintamaalauksen. Niiden sovitustöitä päästään tekemään nyt, kun vakaajat ovat Tikkakoskella koesovituksessa.

IVM_2021-02-16-05-06.jpg

Patalevy on saanut pintamaalikseen himmeää mustaa ja asennettu takaisin paikoilleen. 11.2. irti olleet pakoputketkin ovat päässeet takaisin paikoilleen.

IVM_2021-02-16-07-08.jpg

Etummaisen tuliseinän kytkinkotelo on saanut kannen, johon tehtiin "patti" pakottamalla puulestiä vasten. Myös muita puulestejä on tehty pakotustöitä varten, osa CNC-jyrsintänä, osa käsin veistämällä.

Valokuvissa pieniltä näyttävät "patit" konekiväärien lukonpidättimien solenoidien kohdalla ovat luonnossa varsin suurikokoisia. Nekin on tehty pakottamalla puulestiä vasten.

IVM_2021-02-16-09-10.jpg

Ulompien konekiväärien kohdalla olevat "pattilevyt" on tehty niin, että lukon kansi saadaan avattua ja suljettua levyä kokonaan irrottamatta. Lisäksi on havaittu, että ulompien ja sisempien konekiväärien patruunatorvet poikkeavat toisistaan siinä määrin ainevahvuuksia myöten, että ne lienevät eri suunnittelijoiden kynästä lähtöisin.

Kuvat: Reino Myllymäki

IVM_2021-02-16-11.jpg

MY-14:n runko valmistuu hyvää vauhtia!

Kuvat: Ilmavoimamuseo, ellei toisin erikseen mainittu.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, VL Myrsky, MY-14

Myrskyn demosiipi siirrettiin Suomen Ilmailumuseon välihalliin

Tiistai 22.2.2022 - Tiistaikerholainen

Kun VL Myrsky II:n (MY-14) entisöintiprojektin demosiiven alapinta oli saatu maalatuksi Futura 3 tartuntapohjamaalilla, demosiipi oli valmis siirrettäväksi Suomen ilmailumuseon entisöintitilasta museon välihalliin pystytettävään VL Myrsky II:n entisöintiprojektista kertovaan näyttelyyn.

Blogi_2022-03-01.jpg

VL Myrsky II - entisöintiprojektista kertovassa näyttelyssä museossa kävijöille esitellään demosiiven avulla, minkälainen oli rakenteeltaan ja myös laitteiltaan suomalaisen II maailmasodan aikaisen VL Myrsky II -hävittäjän puurakenteinen siipi. Demosiipeen on asennettu kaikki Myrskyn siiven sisään tulevat laitteet kuten laskuteline, siivekkeiden käyttölaitteistot sekä lisäpolttoainetankin/pommin ripustin. Asian havainnollistamiseksi demosiiven yläpintaa on jätetty verhoilematta.

Blogi_2022-03-02.jpg

Demosiipi käsittää Myrskyn 2,5 metriä pitkän oikeanpuoleisen siiven ja metrin mittaisen vasemmanpuolisen siiven tyviosan. Demosiiven rakentamisessa testattiin Myrskyn siiven tyviosan rakentamista ennen ryhtymistä Myrsky MY-14 varsinaisten siipien rakentamiseen. Nyt demosiipeä hyödynnetään siis näyttelyesineenä.

Blogi_2022-03-03.jpg

Näyttelyyn siirtämistä varten lähes parisataakiloisen demosiiven oikean siiven kumpaankin päähän kiinnitettiin pyörillä varustetut siirtolavat. Lavoihin kiinnitettyjen teräs- ja vaneritelineiden tukemana demosiipi lukittiin pystyasentoon siiven johtoreuna alaspäin. Pystyasento on ainoa tapa, jolla demosiipi on mahdollista pujottaa Suomen ilmailumuseon välihallissa olevan lentosimulaattorien tilan läpi Myrskylle välihallissa varattuun näyttelytilaan. Silloinkin siiven pujottelu määränpäähänsä on senteistä kiinni.

Blogi_2022-03-04.jpg

Siiven siirto museon entisöintitilasta välihallin ulko-ovelle toteutettiin nosturilla varustetulla kuorma-autolla. Koska siirtopäiväksi sattui kovin sateinen päivä, siipi suojattiin sateelta paketoimalla se muoviin.

Blogi_2022-03-08.jpg

Valmis paketti työnnettiin pyörillä varustettujen siirtolavojen avulla ulos entisöintitilasta, jonka jälkeen siihen kiinnitettiin nosturin liinat. Nosturilla koko komeus kohosi ilmaan ja siirrettiin auton lavalle. Auto kuljetti demosiiven museon välihallin ulko-ovelle. Siinä siipi laskettiin nosturilla välihallin oven eteen, josta se saatiin helposti työnnettyä pyörälavojen avulla välihallin simulaattoritilaan. Samalla kuljetuksella tuotiin entisöintitilasta myös demosiiven vasemmanpuoleinen metrin mittainen siiven tyviosa. 

Blogi_2022-03-13.jpg

Blogi_2022-03-15.jpg

Simulaattoritilassa noin neljä metriä pitkää demosiipeä siirtolavoineen ”venkslattiin” simulaattorien välissä, kunnes siipi saatiin kohtisuoraan välihallin näyttelytilaan johtavaa oviaukkoa. Siitä demosiipi työnnettiin varovasti sisään Myrsky-näyttelylle varattuun tilaan. Tiukalla se oli, sillä siirtolavojen ja ovenkarmien väliin jäi vain muutama sentti.  Kun demosiipi oli saatu onnellisesti perille, voitiin riisua demosiipeä sateelta suojanneet muovit.

Blogi_2022-03-17.jpg

Nyt on edessä demosiiven laittaminen näyttelykuntoon purkamalla ensin kuljetuksessa tarvitut siirtolavat. Sitten demosiiven oikean- ja vasemmanpuoleinen siipipuolisko liitettään toisiinsa ja oikeanpuoleiseen siipipuoliskoon tehty laskuteline asennetaan paikalleen. Näyttelyyn tulee myös myrskyn perärunko, johon on kiinnitetty MY-14 entisöintiprojektissa rakennetut puurakenteiset sivu- ja korkeusvakaaja sekä Myrskyn alkuperäiset metallirakenteisen korkeusperäsimet.

Myrskyn entisöintiprojektissa Ilmailumuseoyhdistyksen Tiistaikerho on keskittynyt mm. siipiin, pyrstöön, laskutelineisiin, öljyn jäähdyttäjään sekä moottorinsuojuksiin ja Suomen ilmavoimamuseo Myrskyn rungon entisöintiin. Toivottavasti MY-14:n entisöinti saadaan valmiiksi ensi vuonna. Silloin yleisö pääsisi tutustumaan aitoon suomalaiseen II maailmansodan Myrsky-hävittäjään.

Blogi_2022-03-19.jpg

VL Myrsky II - entisöintiprojektinäyttelyyn voi tutustua Suomen ilmailumuseolla Vantaalla 5.3. -31.5.2022 museon aukioloaikoina. Näyttely sijaitsee vaihtuvien näyttelyiden välihallissa ja edellyttää pääsylipun 12/6/0 € ostoa. (Aikuiset 12,-, alennusryhmät 6,- ja alle 7 v sekä Museokortti 0 €.)

Blogi_2022-03-20.jpg

Suosittelen lämpimästi vierailua maaliskuussa avautuvassa Myrsky-näyttelyssä. Näyttelyssä saa Myrsky MY-14 entisöinnin lisäksi tietoa Valtion lentokonetehtaan (VL) ainoasta sarjatuotantoon ehtineestä II maailmasodan aikaisesta VL Myrsky II -hävittäjästä.

Kuvat: Lassi Karivalo

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14, MY-5

Vakaajat Tikkakoskelle, pyörä Vantaalle

Sunnuntai 20.2.2022 - Reino Myllymäki

Allekirjoittaneella oli mahdollisuus käydä Ilmavoimamuseolla Tikkakoskella perjantaina 11.2.2022. Kuten monesti aiemminkin, reissulla oli monta tarkoitusta. Edellispäivänä kävin kuvaamassa Saskyn lentokoneet Mäntän toimipisteessä ja perjantaina Ilmavoimamuseon vierailun päätavoite oli skannata Paavo Kahlan ja Kurt Södergårdin valokuva-albumit tulevaa Paavo Kahla -kirjaa varten.

Mutta kun Tikkakoskella ollaan, käydään vähintään tutustumassa VL Myrsky II -projektin tilanteeseen. Nyt oli asiaa enemmänkin, sillä auton takatilassa siirtyivät Vantaalta Tikkakoskelle MY-14:n vakaajat niiden ja kainalopeltien sovitusta varten.

IVM_2022-02-11-01-02.jpg

Vakaajat olivat pintamaalattuja, vain oliivinvihreän päälle tuleva kuviointi mustalla puuttui. Vakaajien vaneripintojen maalaus vaikutti alkuperäisosiin verrattaessa hyvin onnistuneelta, kuten valokuvista voinee päätellä.

IVM_2022-02-11-03-04.jpg

Tikkakoskella tehtyihin metallipintojen pintamaalauksiin ei vielä oltu täysin tyytyväisiä. Alapintojen sininen on jo hyvin kohdallaan, mutta oliivinvihreä on hiukan liian ruskea. Niinpä allekirjoittaneen mukana lähti Teknokselle alkuperäinen runkoluukku ja sivuperäsimen trimmi värimäärittelyjä varten.

IVM_2022-02-11-05-06.jpg

Myös patalevy oli saanut Tikkakoskella maalia pintaansa. Himmeä musta ei oikein näy missään valokuvissa, eikä ihan varmaa tietoa ole, olivatko Myrskyt maalattu näin, joskin asiaa tukee vahvasti VL Humun maalaus vastaavilta osin.

Paluukuormassa pääkaupunkiseudulle lähti runkoluukun ja sivuperäsintrimmin ohella päälaskutelineen pyörä koesiipeä varten.

Kuvat: Reino Myllymäki.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14, MY-5

Myrskyn demosiipi näytteille Suomen Ilmailumuseoon

Torstai 10.2.2022 - Tiistaikerholainen

Myrskyn koesiipeä on viime ajat rakennettu aktiivisesti näytteille pantavaksi. Tai puhumme nykyisin koesiiven sijasta demosiivestä, sillä 2,5 metrin mittaisen Myrskyn siiven tyviosan koerooli on Myrskyn varsinaisen siiven rakentamisen osalta ohi.

Pitkän aikavälin tavoite on asettaa demosiipi näytteille käytössämme olevaan Myrsky MY-5:n runkokehikkoon asennettuna. Lyhyellä aikavälillä demosiipi laitetaan pian esille Suomen ilmailumuseon välihalliin avattavaan Myrsky-näyttelyyn. Näyttelyyn tulee esille myös Myrskyn pyrstöosa. Välihallin näyttelytila vapautuu, kun sieltä puretaan Saab JAS 35 Gripeniä esitellyt näyttely. Myrsky -näyttelyn pystyttää Ilmailumuseoyhdistys ja näyttely on välihallissa koko kevätkauden.

Blogi_2022-02-01.jpg

Myrsky-näyttelyssä esitellään demosiiven avulla, millainen on rakenteeltaan II maailmansodan aikaisen suomalaisen Myrsky II -hävittäjän puurakenteinen siipi. Tätä tehtävää varten demosiiven yläpinta on jätetty suurelta osin vaneroimatta. Näin siiven sisärakenteet moninaisine laitteineen ovat hyvin näkyvissä.

Blogi_2022-02-02.jpg

Samalla nähdään myös, että siiven sisäpinnat on suojalakattu punaiseksi sävytetyllä lakalla. Lakka on sävytetty punaiseksi, jotta siiven sisärakenteita lakattaessa nähdään, mikä alue on jo lakattu ja mistä lakkaa vielä puuttuu. Käyttämämme lakka on Unica Super 90 Gloss -lakkaa ja se on sävytetty Avatit 857-00MG-00-10 sävytyspastalla.

Blogi_2022-02-03.jpg

Syyskauden 2021 lopulla rakennettiin demosiiven jättöreunaan tulevaa laskusiivekkeen koteloa ja verhoiltiin johtoreunaa vanerilla. Laskusiivekkeen tila saatiin valmiiksi ja siihen koeasennettiin käytössämme oleva Myrskyn alkuperäinen laskusiiveke. Siiveke asettui hyvin sille tehtyyn tilaan.

Blogi_2022-02-04.jpg

Blogi_2022-02-05.jpg

Blogi_2022-02-06.jpg

Johtoreuna vaneroitiin 1,5 mm vahvuisella vanerilla. Liimana käytettiin kosteudenkestävää Erikeeper Plus -liimaa. Liimauksessa vaneri kiristettiin metallivanteiden avulla johtoreunan kaaria vasten. Liiman kuivuttua vanteet irrotettiin. Demosiipi saatiin rakenteiltaan valmiiksi Tiistaikerhon vuoden 2021 syyskauden päättyessä joulukuussa.

Blogi_2022-02-07.jpg

Poiketen muusta Tiistaikerhon toiminnasta Myrsky-projekti sai museolta luvan jatkaa töitä vuodenvaihteen jälkeen jo tammikuussa. Muut Tiistaikerhon entisöintiprojektit käynnistyvät koronapandemian vuoksi vasta helmikuun lopussa.

Blogi_2022-02-08.jpg

Blogi_2022-02-09.jpg

Blogi_2022-02-10.jpg

Niinpä tammikuussa aloitettiin demosiiven vanerilla verhoillun alapinnan pohjamaalaus. Ensin paklattiin ja hiottiin sileiksi vanerin pinnassa olevia epätasaisuuksia tai ruuvien kohdat. Tämän jälkeen kaikki vaneripinnat hiottiin sileiksi, imuroitiin ja pyyhittiin puhtaiksi Sinolin ja veden (50 %/50 %) sekoituksella.

Blogi_2022-02-11.jpg

Blogi_2022-02-12.jpg

Siiven ensimmäiseen pohjamaalaukseen käytettiin harmaata Temalac FD 80 (RAL 9006) alumiinihilemaalia. Se on puolikiiltävä yksikomponenttinen alkydimaali. Pohjamaalauksessa maalia ohennettiin 10 prosenttiseksi. Ohenteena oli lakkabensiini 1050. Maalaus tehtiin superlontelalla ja vaneripinta pohjamaalattiin välihionnoin kahteen kertaan. Useat pohjamaalikerrokset välihionnoin takaavat sen, että vaneripinnasta saadaan pois nukka sekä epätasaisuudet ja pinnasta tulee todella sileä lopullista pintamaalausta varten.

Blogi_2022-02-13_JR.jpg

Kuva: Jouni Ripatti

Blogi_2022-02-14_JR.jpg

Kuva: Jouni Ripatti

Temalac-pohjamaalauksen kuivuttua siiven ja laskutelineen aukon reunoihin liimattiin kangasvahvikkeet. Vahvikkeet liimattiin paikoilleen pohjamaalia tummemman harmaalla ohentamattomalla Futura 3 (RAL 7005) -tartuntapohjamaalilla.

Seuraavaksi työvaihe on maalata hiotun Temalac-maalin päälle alkydipohjainen Futura 3 tartuntapohjamaali. Ensimmäinen maalauskerta tullaan tekemään lakkabensiinillä ohennettuna. Temalac-maalia tummemmalla Futura 3 -maalilla maalatessa nähdään hyvin, miten Futura peittää alleen vaaleampaa Temalac-maalipintaa.

Maalin kuivuttua demosiiven alapinta hiotaan taas sileäksi. Samalla vielä tarkistetaan Futura -maalipinnan peittävyys. Jos peittävyys ei ole riittävä, maalataan vaneripinta ohennetulla Futura 3:lla toisen kertaan. Jos taas peittävyys on ensimmäisen maalauskerran jälkeen riittävä, toinen tartuntapohjamalikerta tehdään ohentamattomalla Futura 3 -tartuntapohjamaalilla. Aikanaan demosiiven alapinta maalataan Myrskyn siiven alapinnan varsinaisella vaalean sinisellä pintamaalilla.

Kuvat: Lassi Karivalo, ellei toisin erikseen mainittu.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14, MY-5

Yhteenveto Tiistaikerhon toiminnasta syyskaudella 2021

Perjantai 31.12.2021 - Tiistaikerholainen

Tiistaikerhon vuoden 2021 syyskausi alkoi 31. elokuuta. Toiminta oli ollut tauolla koronapandemian vuoksi maaliskuusta 2020. Syyskausi päättyi tiistaina 14. joulukuuta Suomen ilmailumuseon museon vapaaehtoisille tarjoamaan joululounaaseen. Syyskaudella 2021 työskenneltiin koronanpandemian vuoksi kahdessa ryhmässä. Toinen ryhmistä kokoontui töihin tiistaina ja toinen keskiviikkona. Tiistain ryhmässä oli 11 ja keskiviikon ryhmässä 10 kerholaista.

Tämän lisäksi Suomen ilmailumuseon entisöintitilassa jatkui VL Myrskyn (MY-14) entisöinti tiistaisiin, keskiviikkoisin ja torstaisin. Tiistaikerhon ”myrskyläisiä” oli paikalla keskimäärin 7-8. Myrskyn entisöinti on jatkunut lähes keskeytyksettä koko koronapandemian ajan. Yhteensä syyskaudella oli Tiistaikerhon töissä kolmisenkymmentä aktiivista kerholaista. Muun kuin Myrsky-projektin osalta syyskaudella 2021 kertyi Tiistaikerhon työtunteja 1 140.

VL Myrsky -projektin rinnalla Tiistaikerhon syyskauden töiden kohteena oli neljä läpi syyskauden jatkunutta hanketta. Ne ovat Caudron C.59 (CA-50) koneen konservointi, Mi-8 (HS-6) -helikopterin pyrstöpuomin vakaajien verhoilu, Super Caravellen hinausraudan kunnostus sekä museon I Hallin parvelle menevien Karairin ja Finnairin portaiden kaiteiden pidennys.

VL Myrsky II:n (MY-14) entisöinti

Vuonna 2013 alkaneessa MY-14 entisöinnissä keskityttiin syyskaudella moottorin NACA-renkaan, laskutelineiden peitelevyjen, konekiväärien väistökourujen sekä öljynjäähdyttimen säätölappien rakentamiseen. Myrskyn siivet saatiin pohjamaalattua ennen syykauden alkua.

Blogi_2021-37-01-02.jpg

NACA-renkaan reunaan kiinnitettävien täyterenkaan ja kannatinkehän rakentamisessa oli omat haasteensa. Saatiin asemoitua paikalleen NACA-renkaan kiinnityskonsoleita, joilla rengas kiinnitettään moottorin sylintereiden venttiilikopan korvakkeisiin.

Blogi_2021-37-03.jpg

Blogi_2021-37-04.jpg

Syyskauden aikana saatiin valmiiksi ja osin myös paikalleen asennetuiksi oikean siiven laskutelineen joustintukeen, takatukeen sekä pyöränapaan kiinnitettävät peitelevyt. Vasemman siiven laskutelineen peitelevyjen tekeminen pääsi alkamaan. Myrskyn eturungon laitimmaisten konekiväärien tuliputkien väistökourut saatiin prässättyä yhdistettäväksi moottorin yläpuoliseen suojukseen.

Blogi_2021-37-05.jpg

Varsinaisen Myrskyn entisöinnin rinnalla jatkettiin koesiiven eli Myrskyn 2,5 metrin mittaisen siiven tyviosan rakentamista. Koesiiven johtoreuna verhoiltiin vanerilla. Siiven jättöreunan kaaret kiinnitetiin paikalleen ja rakennettiin laskusiivekkeen koteloa. Koesiipi tullaan aikanaan kiinnittämään MY-5 runkokehikkoon näyttelyesineeksi.

Muita Tiistaikerhon syyskauden 2021 tehtäviä

VL Myrsky ei ole ollut eikä ole suinkaan Tiistaikerhon ainoa projekti. Lue loput Tiistaikerhon blogista!

Hyvää uutta vuotta 2022!

Kuvat: Lassi Karivalo.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, VL Myrsky, MY-14, Caudron C.59, CA-50, Mil Mi-8P, HS-6, Super Caravelle, porraskaiteet, Focke-Wulf Fw 44 Stieglitz, SZ-18, Valmet Tuuli III, TL-1

Konekiväärien väistökourujen tekeminen Myrskyn moottorisuojukseen

Torstai 16.12.2021 - Tiistaikerholainen

VL Myrskyn prototyypissä oli runkoaseistuksena kaksi 12,7 mm Colt-konekivääriä, jotka ampuivat NACA-renkaan ohi siten, että niiden putket oli sijoitettu NACA-renkaaseen tehtyihin uriin. Sen sijaan VL Myrsky II:n aseistuksena on neljä 12,7 mm LKk/42-runkokonekivääriä. Ne on sijoitettu eturungon päälle siten, että kaksi konekivääriä on lähellä rungon keskilinjaa ja kaksi niiden sivulla. Konekiväärien lieskaputket sijaitsevat moottorin vaippalevyn eli moottorin yläsuojuksen alla. Keskellä olevien konekiväärien lieskaputkien ja moottorin suojuksen väliin jää riittävästi tilaa, joten lieskaputkien kuumuus ei pääse vaurioittamaan yläpuolella olevaa alumiinista moottorin suojusta.

Blogi_2021-35-0.jpg

Kuvat: Suomen Ilmailumuseon kuva-arkisto.

Sen sijaan eturungon laidoilla olevien konekiväärien lieskaputket olisivat ihan kiinni moottorinsuojuksessa, ellei suojukseen olisi tehty konekiväärien lieskaputkien kohdalle lieskaputkien väistökouruja eli ”patteja”. Ne antavat lisää tilaa moottorin suojuksen ja lieskaputken väliin. Lisäksi väistökouru on tehty kuumuutta kestävästä teräslevystä. Myrskyn yläpuolinen moottorin suojus koostuukin viidestä osasta: Oikean ja vasemmanpuolisista kylkilevyistä, suojuksen keskilevystä sekä niitä yhdistävästä kahdesta lieskaputken väistökourusta.

Lieskaputkien väistökouru koostuu kahdesta päällekkäisestä muotoonsa prässätystä 1 mm vahvuisesta teräslevystä. Levyt hitsataan toisiinsa pistehitsauksella. Kourun sisemmässä levyssä on ulompaa levyä leveämmät liepeet. Näistä liepeistä väistökouru niitataan yhteen alumiinisen moottorisuojuksen kylki- ja keskilevyihin. Väistökourun sisempi levy poikkeaa ulommasta levystä myös siinä, että levyyn on tehty kevennys eli puolet sen pituudesta levyn keskiosaa on leikattu pois.

Blogi_2021-35-01.jpg

Blogi_2021-35-02-03.jpg

Väistökourujen rakentaminen aloitettiin leikkaamalla laserilla 1 mm vahvuisesta teräslevystä levyt väistökourujen aihioiksi. Samanaikaisesti rakennettiin muottia teräslevyjen prässäämiseksi väistökourun muotoon. Väistökourun muotiin tarvitaan sekä yläpuolinen koiras- että alapuolinen naarasosa. Muotin tekeminen olikin vaativa työ, sillä väistökourun poikittais- ja pituusprofiili muuttuvat kourun pituuden mukaan.

Blogi_2021-35-04.jpg

Prässäysmuotti päätettiin tehdä 20 mm vahvuisista vanerinpaloista, jotka niputetaan toisiinsa kahden kierretangon avulla. Väistökourun kuudesta kohdasta tehtiin ensin poikkileikkauspiirustukset. Piirustusten kopiot liimattiin 140 x 90 mm kokoisen vanerinpalan pintaan. Tämän jälkeen kukin vaneripala sahattiin halki piirustusprofiilia pitkin kapeateräisellä vannesahalla. Näin saatiin kuusi kourun eri kohdan profiilia kuvaavaa koiras- ja naaraspuolista vanerin palaa muottia varten.

Blogi_2021-35-05.jpg

Koiras- ja naaraspuoliset vanerinpalat pujotettiin kahteen kierretankoon ja sijoitettiin omalle väistökourun profiilin kohdalleen. Kierretangossa olevat vanerien välit täytettiin vanerinpaloilla. Ajatuksena oli ensin, että nämä kuusi muotin vastinparia olisivat riittävät levyjen prässäämiselle, mutta päädyttiin kuitenkin siihen, että prässäysmuotin tulee olla yhtenäinen koko matkaltaan.

Blogi_2021-35-06.jpg

Niinpä kierretangossa olevien kuuden peruspalan välit täytettiin kourun profiilin mukaisilla vanerinpaloilla. Jotta peruspalojen väliin tulevat vanerinpalat muodostaisivat tasaisesti väistökourun profiilin mukaisen linjan peruspalasta toiseen, piirrettiin peruspalojen profiilit sahattaviin vanerinpaloihin ottaen samalla huomioon profiilin lineaarinen muuttuminen peruspalojen välillä. Peruspalojen väliin tulevat vanerinpalat hiottiin paikallaan lopulliseen muotoonsa. Kukin muottiin tuleva vanerinpala numeroitiin, jotta palat eivät sekoitu keskenään niitä kierretankoon pujotettaessa.

Blogi_2021-35-08.jpg

Kun kaikki sekä koiras- että naaraspuolisen muotin peruspalojen välit oli saatu täytettyä, liimattiin kierretankoihin pujotetut palat toisiinsa ja palat kiristettiin vielä kierretankojen avulla tiukasti yhteen. Väistökourujen prässimuotti oli saatu valmiiksi käyttöön otettavaksi.

Blogi_2021-35-09.jpg

Blogi_2021-35-11.jpg

Blogi_2021-35-12.jpg

Prässäyksessä vanerimuotin naaraspuoli asetettiin Suomen ilmailumuseon entisöintitilassa olevan prässin pöydälle. Tämän jälkeen naarasmuotin päälle asetettiin väistökourun teräslevyaihio ja sen päälle prässäysmuotin koiraspuoli. Muotin osat kiinnitettiin toisiinsa puristimilla.  Prässin puskimen ja muotin väliin laitettiin tueksi paksu teräslevy. Tämän jälkeen aloitettiin varsinainen prässäys eli nostaa pumppaamalla prässin sylinterin öljynpainetta.

Blogi_2021-35-15.jpg

Blogi_2021-35-16.jpg

Öljynpaineen kasvaessa prässin puskin puristi koiras- ja naaraspuoliset muotit hitaasti toisiaan vasten puristaen samalla muotin välissä olevan teräslevyn haluttuun muotoonsa. Kun muotti otettiin prässistä ja aukaistiin, todettiin teräslevyn muokkautuneen erittäin hyvin vanerispaloista tehdyn prässin välissä.

Blogi_2021-35-17-18.jpg

Blogi_2021-35-19-20.jpg

Kun yksi levy oli prässätty muotoonsa, otettiin seuraava levy muotoiltavaksi. Kaikkiaan näitä levyjä prässättiin neljä kappaletta eli kumpaakin väistökourua varten sekä ulompi kapeampi että sisempi leveämpi levy. Valmiiksi prässätyt väistökourun ulompi- ja sisempi levy hitsattiin kiinni toisiinsa pistehitsauksessa. Kummankin konekiväärin lieskaputkien väistökourut on näin saatu valmiiksi Myrskyn moottorin yläpuolisen moottorisuojusta varten.

Historiallisia kuvia lukuunottamatta kuvat: Lassi Karivalo.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, VL Myrsky, MY-14

Myrskyn vasemman siiven kääntäminen laskutelineen peitelevyjen tekemiseksi

Perjantai 10.12.2021 - Tiistaikerholainen

Tiistaikerhon vastuulla olevien VL Myrsky II:n (MY-14) siipien rakentamisessa on alkamassa vasemman siiven laskutelineen peitelevyjen tekeminen ja paikalleen asentaminen. Oikean siiven laskuteline on peitelevynsä jo saanutkin. Telineessä kiinni olevat peitelevyt sulkevat laskutelineen aukon telineen ollessa sisään vedettynä.

Blogi_2021-34-01.jpg

Vasemman siiven laskutelineen peitelevyjen asentamiseksi siipi käännettiin alapuoli ylöspäin. Myrskyn siipiä tai paremminkin siipipuoliskoja on Tiistaikerhossa jo usean otteeseen käännelty työvaiheiden niin vaatiessa. Kääntämistä varten on Myrsky-projektimme vetäjä Matti Patteri tehnyt teräksestä siiven tyveen ja kärkeen kiinnitettävät nostotelineet, joiden varassa siipi voidaan nostaa ylös ja kiepauttaa ympäri.

Blogi_2021-34-02.jpg

Ohje: vie hiiri kuvan päälle ja yli, saat lisää kuvia.

Niinpä joulukuun 1. päivänä nuo telineet pantiin paikalleen vasempaan siipipuoliskoon. Sen jälkeen siiven tyvipuoleen vietiin varsinostin ja kärkeen pinooja. Sitä ennen siiven pintaan oli kiinnitetty tukikehikko, jonka varaan siipi kääntämisen jälkeen laskettaisiin työtason päälle.

Blogi_2021-34-05.jpg

Ohje: vie hiiri kuvan päälle ja yli, saat lisää kuvia.

Blogi_2021-34-08.jpg

Ohje: vie hiiri kuvan päälle ja yli, saat lisää kuvia.

Siiven kärjen ja tyven nostotelineet kiinnitettiin liinoilla nostimiin ja nostimia pumppaamalla siipeä kohotettiin verkkaisesti niin korkealle työtason yläpuolelle, että siipi voitiin kääntää nostotelineissä riippuen toisin päin. Tämän jälkeen siipi laskettiin varovasti työtason päälle. Vasemman siiven laskutelineen peitelevyjen tekeminen voi alkaa.

Blogi_2021-34-11.jpg

Ensin vasemman siiven pyöräaukkoon asennettiin paikoilleen joustintuki takatukineen ja pyöränapoineen. Joustintuki, takatuki ja pyöränapa saavat kukin oman peitelevynsä. Tämän lisäksi pyöränapaan kiinnitettävä ja puolet pyöräkammiosta kattava peitelevy saa vastinparikseen pyöräkammion sisäreunaan kiinnitettävän luukun. Tämä luukku on jo aiemmin tehty valmiiksi kammion reunan saranoihin kiinnitettäväksi. Myrskyn laskutelineen olleessa sisään vedettynä pyöränavan peitelevy ja kammion reunan luukku sulkevat pyöräkammion.

Blogi_2021-34-12.jpg

Blogi_2021-34-13.jpg

Laskutelineen peitelevyjen kokoamisen ja asentamisen aluksi tehtiin vielä laskutelineeseen ja pyöräkammioon liittyviä tarkistusmittauksia. MY-14 laskutelineen peitelevyyn tulevat osat on leikattu laserilla alumiiniohutlevystä ja ne ovat jo kromatoituja. Joustintukeen tuleva peitelevy on jo siihen kiinni niitattavia jäykisteitä vaille valmis. Sen sijaan takatukeen ja pyöränapaan kiinnitettävän peitelevyn osat odottavat kokoomistaan.

Kuvat: Lassi Karivalo

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, VL Myrsky, MY-14

MY-14:n rungon vanerointi etenee jälleen

Keskiviikko 8.12.2021 - Reino Myllymäki

Tänään Ilmavoimamuseolta tulleen kuvapäivityksen myötä on helppo todeta, että MY-14:n rungon vanerointi etenee, samalla myös etenevät alumiinisten verhousluukkujen teko.

IVM_2021-12-08-1-2.jpg

Eturungon verhousluukut on tehty Antero Flanderin tekemistä aihioista, jotka on leikattu mittoihinsa Ilmavoimamuseolta ja niitattu kokoon. Helpommin sanottu kuin tehty, sillä 2,6 mm niittejä on tuhottomasti, Brewsterin vastaaviin osiin verrattuna kuulemma kaksinkertainen määrä. Eikä kysymys ole edes kantavista osista.

IVM_2021-12-08-3.jpg

Itse verhouslevyt ovat 1 mm vahvuista alumiiniohutlevyä. Toisen nyt tehdyn verhouslevyn Dzus-lukkojen lukkotapit ovat alkuperäisiä VL:n valmisteita, muuten osat ovat uustuotantoa.

IVM_2021-12-08-4.jpg

IVM_2021-12-08-5.jpg

Vasemman kyljen vaneriverhous alkaa olla valmis.

Reino Myllymäki

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, VL Myrsky, MY-14

Tarina valokuvan takana

Maanantai 6.12.2021 - Reino Myllymäki

Kolmen kuukauden ajanjakso, jonka aikana oli tarkoitus kirjoittaa VL Myrsky -kirjan kakkososa - entisöinti - mahdollisimman suureen valmiusasteeseen, on kääntynyt loppusuoralle. Niinpä nyt teen enimmäkseen erilaisia ristiintarkistuksia Tiistaikerhon blogin, Tikkakosken päivitysten ja muiden henkilöjen minulle lähettämää aineistoa läpikäyden.

Jorma Laakkosen minulle 23.11.2019 lähettämässä aineistossa oli valokuva, jota en osannut sijoittaa VL Myrsky -koneeseen.

Blogi_2021-12-06_Luukun_kauluslevy_960x540_JL.jpg

Kuva: Jorma Laakkonen.

Kuvatekstin mukaan kyseessä oli "luukun kauluslevy". Tarkemmin kysyttäessä kyseessä olevat osat liittyivät pommiripustimen luona oleviin lisäpolttoainesäiliöiden paineilma- ja polttoaineputkiin.

Nopeasti löytyikin oikeannälöistä osaa kuvaava piirustus A54522 "Ohjauskappale liitinputkille siivessä".

Blogi_2021-12-05_A54522_960x540.png

A54522

Ihmettelin, että miten luukun kaulus voi olla ohjauskappale... kunnes vilkaisin piirustusta D54083, johon tämä osa liittyi. Piirustus kuvasi pommiripustimen asennusta siipeen.

Blogi_2021-12-06_D54083_1_960x540.png

D54083. Osa A54522 on kohdassa "Kohta 3".

Piirustuksen poikkileikkauskuvasta se sitten selvisi. Siiven johtoreunan puolella pommiripustinta on ovaalin muotoinen aukko, jonka kohdalle paineilma- ja polttoaineputket päättyvät. Piirustuksen A54522 mukainen ohjauskappale ohjaa lisäpolttoainetta asennettaessa putket kohdalleen. Nehän ovat vain puristamalla paikoillaan, sillä lisäpolttoainesäiliöt oli pystyttävä irrottamaan esimerkiksi ilmataisteluun jouduttaessa.

Systeemi toimi siten, että tyhjöpumpun tuottama paineilma pakotti lisäpolttoainesäiliössä olevan bensiinin siirtymään pääpolttoainesäiliöön. Eli paineilmalla pääpolttoainesäiliö pidettiin täynnä, kunnes lisäpolttoainesäiliöt olivat tyhjät tai ne oli pakko irrottaa. Pääpolttoainesäiliössä oli ylitäytön estävä venttiili ja toisaalta ohjaamosta löytyi hanat, jolla paineilma pantiin kulkemaan lisäpolttoainesäiliöille.

Blogi_2019-01-05-06.jpg

Blogi_2019-01-10.jpg

Kuvat: Lassi Karivalo

En ollut Tiistaikerhon blogia alkuvuodesta 2019 palveluun laittaessani kiinnittänyt mitään huomiota tähän aukkoon ja entisöintikirjaan olin jopa kirjoittanut, että ripustimesta jää pommin tai lisäpolttoainesäiliön irrottamisen jälkeen näkyviin vain lukitussalvan, pommin irtoamisen ilmaisemisen ja neljän pommituen aukot, mutta olihan siellä vielä seitsemäskin aukko, joka on siis paineilma- ja polttoaineputkien liittimiä varten.

Oppia ikä kaikki. Osat - kaikkiaan kolme kappaletta, joista kaksi MY-14 varten ja yksi koesiipeen - on tehty Tiistaikerhossa. Kehysosa on laserleikattua 1 mm alumiinia, johon liittyy lestinä toimivan puukappaleen ympäri kiedottu 26 mm alumiiniohutlevykaista. Kuvassa nämä ovat vielä hitsaamatta yhteen.

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14

Myrskyn NACA-renkaan täyterengas ja kannatinkehä

Maanantai 25.10.2021 - Tiistaikerholainen

VL Myrsky II:n NACA-rengas on monimutkainen rakennettava. Onneksi olemme Tiistaikerhossa jo voiton puolella renkaan rakentamiseksi entisöitävään Myrsky MY-14 -hävittäjän moottoriin. Kunhan NACA-rengas osineen on käynyt kromatoinnissa ja se jälkeen mm. kiinnityskonsolit on renkaan sisäpintaan asennettu, päästään testaamaan renkaan kiinnitystä Suomen ilmailumuseossa olevaan  Pratt & Whitney R-1830-moottoriin.

Onkin onni, että museossa on näytteillä tuo moottori, niin ei tarvitse lähteä Tikkakoskelle asti koekiinnittämään NACA-rengasta Suomen ilmavoimamuseossa entisöitävän MY-14 rungossa kiinni jo olevaan Pratt & Whitney -moottoriin. Suomen ilmailumuseon moottori on ollut DC-3:ssa, mutta sopii hyvin Myrskyn NACA-renkaan kiinnittämisen testaamiseen.

Blogi_2021-28-01.jpg

Blogi_2021-28-02.jpg

Tiistaikerhossa on viime ajat rakennettu NACA-renkaan helmaan kiinnitettävää täyterengasta sekä sen päälle tulevaa moottorisuojuksen kannatinkehää. Täyterenkaan päälle kiinnitettävän kannatinkehän reuna ulottuu 30 mm NACA-renkaan helman ulkopuolelle. Kannatinkehä muodostaa NACA-renkaan helman jatkoksi pedin moottorinsuojuksen eli vaippalevyn reunalle. Kannatinkehä on päällystetty nahalla. Nahkapäällys on sen vuoksi, että se vaimentaa moottorin aiheuttamaa resonanssia kahden alumiinipinnan välillä.  

Blogi_2021-28-03-04.jpg

Blogi_2021-28-05-06.jpg

NACA-renkaan helmaan asennettiin ensin 2,5 mm alumiiniohutlevystä leikattu 40 mm leveä täyterengas. Täyterengas muotoiltiin NACA-renkaan reunan kaarevuuteen ja lukittiin siihen aluksi puristimilla. Tämän jälkeen täyterengas kiinnitettiin NACA-renkaaseen pienillä pulteilla. Kun rengas oli saatu paikalleen, vaihdettiin pulttien tilalle uppokantaiset koneruuvit, jotta täyterenkaan pinta on sileä sen päälle tulevan kannatinkehän kiinnittämiseen. Lopullisesti niin täyterengas kuten myös kannatinkehä kiinnitetään niittaamalla NACA-renkaaseen.

Blogi_2021-28-07-08.jpg

Blogi_2021-28-09.jpg

Kannatinkehään rakentamiseksi leikattiin 1,5 mm vahvuisesta alumiiniohutlevystä 85 mm leveitä liuskoja.  Liuskojen toinen reuna taivutettiin kouruksi. Tämän jälkeen aloitettiin liuskojen muokkaaminen täyterengasta vasten NACA-renkaan kaarevaan muotoon. Muokkauksen tarkoitus oli myös saada kannatinkehä painautumaan tiiviisti täyterenkaan pintaan. Kun tämä oli saavutettu, kannatinkehän ja täyterenkaan läpi porattiin reiät, joista kannatinkehä kiinnitettiin täyterenkaaseen pienillä pulteilla.

Blogi_2021-28-10-12.jpg

Blogi_2021-28-13-15.jpg

Blogi_2021-28-16.jpg

Täyterengas ja kannatinkehä piti tehdä myös NACA-renkaan konekiväärien tuliputkien kohdalle. Se oli työläs tehtävä, koska tuliputket tekevät NACA-renkaan helmaan ”kuhmuja”. Niinpä sekä täyterengas että kannatinkehä oli muokattava tuliputkien ”kuhmujen” muotoon. Siinä olikin tehtävä monenlaista muokkausta, ennen kuin täyterengas ja kannatinkehä saatiin asettumaan paikalleen tuliputkien kohdalla. Välillä piti vielä tarkistaa, että kannatinkehä reuna ulottui täsmälleen 30 mm NACA-renkaan helman ulkopuolelle.

Blogi_2021-28-17-19.jpg

Blogi_2021-28-18.jpg

Blogi_2021-28-21.jpg

Kun kannatinkehä oli saatu kiinnitettyä alustavasti, kehän ja sen alla olevan täyterenkaan läpi porattiin reikäjono tulevaa niittausta varten. Toistaiseksi reikiin laitettiin väliaikaiset ristipääkantaiset pultit.  Nyt voitiin myös tarkastella, kuinka tuliputkien väliin tuleva imukomun ilmanottotorvi asettuu paikalleen kannatinkehää vasten.

Kuvat: Lassi Karivalo

1 kommentti . Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, VL Myrsky, MY-14

MY-14:n rungon vanerointi keskeytetty

Sunnuntai 17.10.2021 - Reino Myllymäki

Ilmavoimamuseon entisöintiryhmältä Tikkakoskelta tuli jokunen päivä sitten pieni päivitys. Sen mukaan MY-14:n rungon vanerointi on jouduttu keskeyttämään. Tämä johtuu työjärjestyskysymyksestä, sillä kuomun pleksien ja eturungon takimmaiset alumiiniverhoilulevyjen tulee olla tehtynä, jotta takarungon vaneriarkit saadaan saumattomasti paikoilleen.

Niinpä entisöintiryhmä siirtyi harjoittelemaan pleksin taivuttamista ja sovittelemaan eturungon alumiiniverhouslevyjä.

IVM_Blogi_2021-10-12-1.jpg

IVM_Blogi_2021-10-12-2.jpg

Antero Flander on taivuttanut pajallaan Rautalammilla nuo alumiiniverhouslevyt muotoonsa ja tehnyt kaikki niihin tarvittavat jäykistelistat. Entisöintiryhmän työksi jäi ohutlevyjen leikkaaminen mittoihinsa, jäykisteiden niittaus ja Dzuz-lukkojen asennus. Niittejä tulee lyötäväksi noin 2 500, eikä luku tietenkään sisällä NACA-renkaan niittauksia!

IVM_Blogi_2021-10-12-3.jpg

IVM_Blogi_2021-10-12-4.jpg

Myrskyssä on kaksi konekiväärin tahdistinta, joista molemmat palvelevat kahta konekivääriä. Nyt on saatu kunnostettua tahdistimien säilyneet osat. Niistä saadaan koottua yksi tahdistin MY-14-koneeseen asennettavaksi.

Kuvat: Suomen Ilmavoimamuseo.

2 kommenttia . Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14

MY-14:n rungon vanerointi etenee

Torstai 23.9.2021 - Reino Myllymäki

Tikkakosken entisöintiryhmältä Suomen Ilmavoimamuseolta tuli eilen tilannepäivitystä.

IVM_2021-09-23-1.jpg

Siellä takarungon vasemmanpuoleinen vaneriarkki on kiinnitetty paikoilleen. Kun diagonaalivaneria ei valmiina ollut saatavissa, arkki on tehty tavallisesta 1,2 mm lentokonevanerista sahatuista ja yhteen jatkoksin liitetyistä kappaleista.

IVM_2021-09-23-2.jpg

Myrskyn suursarjan lopullinen verhoilupiirustus puuttuu ja käytettävissä oleva piirustus kuvannee suursarjan alkupään koneiden (MY-5 ja MY-6) vaneriverhoilua, joka poikkeaa sarjan myöhempien koneyksilöjen verhoilusta. Valokuvista näkee, että vaneriarkit olivat myöhemmissä koneyksilöissä suurempia kuin piirustuksessa. Niinpä saumojen sijaintien ja muiden yksityiskohtien selvittely on "vaatinut paljon intensiivistä valokuvien tuijottelua".

IVM_2021-09-23-3.jpg

Verhoiluvanerien sisäpuolinen maalaus on jo nyt työlästä, koska "rungon sisälle ei mahdu pieninkään konservaattori", ja vaikeammaksi koko ajan menee. Viimeisten vaneriarkkien maalaus tulee olemaan mielenkiintoista - eli vaikeaa.

IVM_2021-09-23-4.jpg

Ohjaamoon saatiin paikoilleen myös moottorin ohjekilpi. Kaksi alkuperäistä huonokuntoista kilpeä oli saatu MY-5:stä ja MY-9:stä, mutta Ilmavoimamuseon varastosta löytyi käyttämätön kilpi. Ensinmainituissa oli ahtopainelukemat peitetty uusilla lukemilla ja vanhoista valokuvista selviää, että mmHg-pohjaiset lukemat on korvattu ata-pohjaisilla. Olisiko käynyt niin, että tuotannossa oli ahtopainemittarin tyyppi aikanaan jouduttu vaihtamaan?

IVM_2021-09-23-5.jpg

Koska hyväkuntoisessa käyttämättömässä kilvessä oli oikeat lukemat jo valmiina, se valittiin asennettavaksi MY-14-koneeseen. Kyltti pestiin saippualla, pieni murtuma korjattiin liimaamalla ja kyltti ruuvattiin paikoilleen koneen ohjaamoon.

Kuvat: Ilmavoimamuseo.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, VL Myrsky, MY-14

Myrskyn takarungon vanerointi aloitettu

Tiistai 7.9.2021 - Reino Myllymäki

Tikkakosken entisöintiryhmältä tuli tänään pieni päivitys. Siellä on päästy aloittamaan MY-14:n takarungon vanerointi.

IVM_2021-09-07-1.jpg

Kaksi vanerivuotaa on saatu asennettua. Vanerivuodat taipuvat kahteen suuntaan ja liimauksessa tarvittavan puristuspaineen saavuttamiseksi on tarvittu suurta määrää puristimia ja sinkilöitä sekä kiristyskalvoa. Takarungon sisämaalausta tullaan tekemään sitä mukaa, kun vanerointi etenee.

IVM_2021-09-07-2.jpg

Tikkakosken entisöintiryhmä sai myös vihjeen jäämistöstä, joka saattaisi sisältää lentokoneen osia. Niin sisälsikin; myös Myrskyn osia. Tärkein löytö oli konekiväärin tahdistimen mekanismin kiinnitysosat moottoriin. Niitä ei ollut ennestään yhtään, eikä edes piirustuksia. Niinpä tahdistinlaitteen kiinnitys oli jäänyt epäselväksi asiaksi.

Lahjoituksen seurauksena MY-14 saa ainakin toisen tahdistinkoneiston paikalleen. Tahdistimia on Myrskyssä kaksi, molemmat ohjaavat kahta konekivääriä.

Lisäksi löytyi yksi laskutelineen sisäänvetomekanismin kotelo, mukaanlukien ratas ja akseli laippoineen, sekä yksi Myrskyn laskutelineen varsi. Näistä kaikkia ei voida hyödyntää MY-14:ssä, mutta ainakin yksi kiduskoneiston uustuotantolaakeri jää pois, kun tilalle voidaan asentaa alkuperäisosa.

Kuvat: Suomen Ilmavoimamuseo.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, VL Myrsky, MY-14

Myrskyn laskutelineen pyöränavan peitelevyn tekeminen jatkuu

Torstai 26.8.2021 - Tiistaikerholainen

VL Myrsky II:n (MY-14) oikean siiven laskutelineen pyöränapaan kiinnitettävän peitelevyn tekeminen on jatkunut Tiistaikerhossa. Parhaillaan tehdään peitelevyn sisäpuolen reunaan kiinnitettävää metallitukea. Peitelevyn reunaa kiertävä tuki tehdään 15 mm paksuisesta teräsneliöputkesta. Se kiinnitetään 10 mm päähän peitelevyn reunasta.

Blogi_2021-20-01.jpg

Blogi_2021-20-02.jpg

Neliöputki toimii sekä alumiinilevystä leikatun peitelevyn tukirankana että peitelevyn sisäpintaan kiinnitettävien jäykisteiden kiinnitysalustana. Alumiinilevystä leikatut jäykisteet niitataan peitelevyyn siten, että neliöputki jää peitelevyn ja jäykistelevyn väliin.  Jäykisteet ovat jo valmiina kiinnitettäviksi. Koesiiven pyöränavan peitelevyyn jäykisteet on jo niitattu. Koesiiven peitelevy toimiikin mallina varsinaisen siiven laskutelineen peitelevyjen tekemisessä.

Blogi_2021-20-03.jpg

Blogi_2021-20-04.jpg

Blogi_2021-20-05.jpg

Blogi_2021-20-06-07.jpg

Koska pyöränavan peitelevyn yläreuna on kaareva, neliöputkea muokattiin mankelissa peitelevyn kaarevaan muotoon. Muokkaaminen mankelissa tehtiin vaihe vaiheelta. Välillä käyristyvää neliöputkea verrattiin peitelevyn kaarevaan reunaan. Kun haluttu kaarevuus saavutettiin, neliöputkesta katkaistiin palat peitelevyyn yläreunaa varten.

Blogi_2021-20-08.jpg

Blogi_2021-20-09.jpg

Blogi_2021-20-10-11.jpg

Pyöränavan peitelevyn alareuna ei ole kaareva, vaan kulmikas.  Levyn alareunaa varten leikattiin pätkä neliöputkesta. Tarvittavien kulmien tekemiseksi neliöputkeen sahattiin levyn reunan jyrkemmän kulman kohdalle lovi ja loivemman kohdalle useita vierekkäisiä sahauksia. Näistä kohdin putki taivutettiin vastaamaan peitelevyn alareunan muotoa.

Blogi_2021-20-12.jpg

Blogi_2021-20-13.jpg

Blogi_2021-20-14-15.jpg

Blogi_2021-20-16.jpg

Tämän jälkeen merkittiin teipillä peitelevyn yläreunan kaarevan putken ja alareunan kulmikkaan tukiputken yhtymäkohtaan linja kulmaliitokselle. Merkin mukaan putkien päät sahattiin viistoiksi. Vinopäiset putken päät asetettiin toisiaan vasten ja putket kiinnitettiin puristimilla peitelevyyn. Putkien päät tullaan ensin heftaamaan eli hitsaamaan sen verran kiinni toisiinsa, että putkikehikon voi yhtenäisenä irrottaa alumiinisesta peitelevystä varsinaista putkien liitoskohtien umpeen hitsausta varten. Näin neliöputkesta saadaan yhtenäinen peitelevyn reunassa kulkeva tukiranka.

Kuvat: Lassi Karivalo.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, VL Myrsky, MY-14

Jäykisteet niitattiin Myrskyn oikean siiven laskutelineen joustintuen peitelevyyn

Maanantai 23.8.2021 - Tiistaikerholainen

Tiistaikerhossa on jatkettu Myrsky-hävittäjän (MY-14) oikean siiven laskutelineen peitelevyjen tekemistä. Valmiiksi muokattuun joustintuen peitelevyyn niitattiin U-profiilisia jäykistelistoja.
Nämä peitelevyn sisäpinnan reunaan niitattavat jäykistelistat on leikattu alumiinilevystä ja prässätty sitten muotoonsa. Niin itse peitelevy, kuin jäykistelistat ovat jo kromatoitu.

Blogi_2021-19-01.jpg

Blogi_2021-19-02-03.jpg

Blogi_2021-19-04-05.jpg

Blogi_2021-19-06-07.jpg

Niittaaminen aloitettiin kiinnittämällä ensimmäinen neljästä jäykistelista clecoilla peitelevyyn reunaan. Asennuspihdeillä niitin reikiinn kiinnitettäviä clecoja käytetään yhteen niitattavien tai hitsattavien kappaleiden väliaikaiseen kiinnitykseen. Cleco-kiinnityksestä huolimatta niitin reikiä jouduttiin hieman hiomaan pyöröviilalla, jotta niitit saatiin ”solahtamaan” hyvin reikiinsä.

Blogi_2021-19-08-09.jpg

Blogi_2021-19-10.jpg

Blogi_2021-19-11.jpg

Blogi_2021-19-12.jpg

Niitteinä käytettiin 3x6 mm uppokantaisia niittejä. Jäykisteet niitattiin kiinni peitelevyyn niitti kerrallaan. Niittaaminen tehtiin paineilmakäyttöisellä niittipyssyllä. Kaikki peitelevyn neljä jäykistettä on nyt niitattu. Peitelevyä on alustavasti soviteltu oikean siiven laskutelineen joustintuen päälle ja hyvin se siihen sopiikin.

Kuvat: Lassi Karivalo.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, VL Myrsky, MY-14

Myrskyn oikean siiven laskutelineen peitelevyjen asentamista

Perjantai 30.7.2021 - Tiistaikerholainen

Tiistaikerhossa on käynnissä VL Myrsky II:n (MY-14) oikean siipipuoliskon laskutelineen peitelevyjen asentamiseen liittyvät työt.  Myrskyn piirustuksissa peitelevyistä käytetään termiä muodostus. Käytän blogissa kuitenkin paremmin kuvaavaa termiä peitelevy. Laskutelineen joustintuessa, takatuessa sekä pyöränavassa kiinni olevat peitelevyt peittävät laskutelineen koteloaukon laskutelineen ollessa sisään vedettynä.

Käytössämme ei ole ainuttakaan alkuperäistä kokonaista Myrskyn laskutelinettä pyörineen. Meillä on kuitenkin kolme alkuperäistä laskutelineen pyöränapaa pyörineen sekä joitain laskutelineeseen kuuluvia osia ja yksi peitelevy. Se on MY-34:n laskutelineen takatuen peitelevy. Niinpä nuo puuttuvat peitelevyt tehtiin ja ovat valmiina laskutelineisiin asennettaviksi. Sen sijaan peitelevyihin niitattavista jäykisteistä suurin osa on vielä alumiinilevystä leikattuina, mutta jo kromatoituina osina.

Patria Oyj teki puuttuvat kaksi joustintukea entisöitävään MY-14-hävittäjään. Tiistaikerhossa tehtiin puolestaan joustintuki koesiiven laskutelineeseen. Koesiiven laskuteline peitelevyineen on koesiipeen kertaalleen jo asennettu. Se onkin ollut tarpeen monen laskutelineen asentamisessa eteen tulleen ongelman ratkaisemiseksi.

Blogi_2021-18-01.jpg

Blogi_2021-18-02.jpg

Aloitettiin laskutelineen asentaminen MY-14:n oikeaan siipipuoliskoon. Sitä varten siipipuolisko käännettiin alapuoli ylöspäin. Laskuteline laskettiin koteloonsa ja kiinnitettiin paikalleen. Tämän jälkeen aloitetaan joustintukeen, takatukeen sekä pyöränapaan kiinnitettävien alumiinilevystä tehtyjen peitelevyjen asennus. Joustintuen takatukeen tuleva peitelevy on MY-34:n alkuperäisosa.

Blogi_2021-18-03.jpg

Blogi_2021-18-04.jpg

Ensin huomio kohdistettiin pyöränapaan kiinnitettävään peitelevyyn. Se on leikattu 1,5 mm vahvuisesta alumiinilevystä. Peitelevyä muokataan reunoistaan niin, että laskutelineen ollessa sisällä kotelossaan, kotelon reunan ja peitelevyn reunan väliin jää 1,5 mm rako.  Kun peitelevyn reunat on työstetty muotoonsa, peitelevy saa ulko- ja sisäpintaansa alumiinilevystä tehdyt jäykisteet.

Blogi_2021-18-05.jpg

Blogi_2021-18-06.jpg

Jotta pyöränapaan kiinnitettävä peitelevy saadaan pidettyä paikallaan reunojen muokkauksen aikana, pyöränavassa olevaan neljään peitelevyn kiinnityspultin reikään ruuvattiin kärjistään teräväksi sorvatut kohdistustapit. Sitten peitelevy asetettiin navan päälle niin, että sen reunat vastasivat pyöräkotelon reunoja. Kun peitelevyä naputeltiin kohdistustappien kohdalta, tapin kärjistä jäi jäljet levyn alapintaan. Jälkien kohdalle porattiin tappien mukaiset 8 mm reiät, jonka jälkeen peitelevy painettiin merkkaustappeihin.  Näin levy saatiin lukituksi reunoiltaan muokattavaksi.

Blogi_2021-18-07-08.jpg

Blogi_2021-18-09-10.jpg

Todettiin, että peitelevyn reuna jää muutamasta kohdasta ”makaamaan” pyöräkotelon reunan päälle. Peitelevyn reunoista on siten otettava vähän pois, jotta levy painuu pyöräkotelon reunan sisäpuolelle. Kavennettavat kohdat merkattiin joko maalarinteipillä tai piikin kärjellä. Sitten levy irrotettiin kohdistustapeista ja levyn reunoja hiottiin hiomahihnalla ja reuna siistittiin viilalla. Hiontaa tehtiin useaan otteeseen välillä peitelevyä paikalleen kokeilleen. Kun levyn ja kotelon reunan väliin oli satu 1,5 mm välys, pyöränapaan kiinnitettävä peitelevy oli saanut oikean muotonsa.

Blogi_2021-18-11-12.jpg

Blogi_2021-18-13-14.jpg

Blogi_2021-18-15.jpg

Blogi_2021-18-16.jpg

Seuraavana työnä on niitata pyöränavan peitelevyyn alumiinilevystä leikatut jäykisteet. Peitelevyn sisäpinnan jäykisteet ovat kotelorakenteiset. Ulkopinnalla jäykisteenä on pelkkä soikea 3 mm vahvuinen alumiinilevy.  Koesiiven pyöränavan peitelevyssä on jo jäykisteet. Tätä peitelevyä käytetäänkin mallina varsinaisen siiven laskutelineen navan peitelevyn jäykisteiden tekemiselle ja kiinni niittaamiselle. Koesiiven peitelevy on jo kromatoitu, josta johtuu suojuksen kellertävä väri.

Blogi_2021-18-17-18.jpg

Blogi_2021-18-20-21.jpg

Myrskyn oikean siiven laskutelineen pyöränavan peitelevyn ulkopinnan jäykiste leikattiin 3 mm alumiinilevystä. Jäykiste pitää muokata peitelevyn lievästi kaarevan profiiliin ennen jäykisteen niittaamista levyn ulkopintaan. Haluttu muoto saadaan mankeloimalla jäykistettä vähä vähältä muotoonsa. Mankelin teloja säädettiin sopiviksi, jonka jälkeen jäykistelevyä mankeloitiin telojen välissä välillä tarkastaen kaarevuuden astetta. Mankelointia jouduttiin tekemään monta kertaa, ennen kuin paksuhko alumiinilevyyn saatiin muokatuksi pyöränavan peitelevyn pinnan myötäiseksi. Seuraavaksi ryhdytään kokoamaan peitelevyn sisäpintaan tulevia kotelorakenteisia jäykisteitä niiden kiinni niittaamiseksi.

Kuvat: Lassi Karivalo

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, VL Myrsky, MY-14

Myrskyn laskusiivekkeet pintamaalattaviksi

Tiistai 27.7.2021 - Tiistaikerholainen

Entisöitävän VL Myrsky II (MY-14) -hävittäjän sivu- ja korkeusvakaajan sekä siivekkeiden jälkeen pintamaalattaviksi toimitettiin Espoon automaalaamoon Myrskyn kaksi laskusiivekettä.

Blogi_2021-17-01-02.jpg

Myrskyn laskusiivekkeet ovat alumiinirakenteiset. Laskusiivekkeen alapinta on sileää alumiinilevyä ja se maalattiin Valtion lentokonetehtaalla siiven alapinnan värin mukaisesti vaalean siniseksi (maali S&H 39/323). Laskusiivekkeen yläpinta on verhoilematon ja siinä on näkyvissä laskusiivekkeen sisärakenne jäykisteineen. Sisärakenne on maalattu tumman vihreällä pohjamaalilla (S&H 39/301 tai RLM02). Laskusiivekkeen yläpinta tulee näkyviin, kun laskusiiveke otetaan ulos.

Käytössämme on kolme Myrskyn alkuperäistä laskusiivekettä. Kolme me niitä tarvitsemmekin, sillä kolmas siiveke asennetaan Myrskyn entisöinnin ohessa tehtyyn koesiipeen. Koesiipi on 2,5 metrin mittainen oikeanpuoleisen siiven tyviosa. Se ja sille vastinpariksi jo tehty vasemman siiven 1,0 metrin mittainen tyviosa asennetaan aikanaan käytössämme olevaan Myrsky MY-5:n runkokehikkoon, josta myös tulee aikanaan näyttelyesine.

Blogi_2021-17-03-04.jpg

Blogi_2021-17-05-06.jpg

Likaantuneiden ja ajan patinoimien laskusiivekkeiden pinnat puhdistettiin. Paksussa ruosteessa olleet siivekkeen saranoista poistettiin ruoste ja niiden laakeroinnit tehtiin toimiviksi. Samoin tehtiin toimiviksi laskusiivekkeen liikuttamisen alkuperäiset kulmavaihteet kierre- eli matoruuveineen. Kulmavaihteet ovat jo paikallaan siivessä. Laskusiivekkeiden sileissä alapinnoissa oli joitain kolhuja ja painaumia. Ne paklattiin ja hiottiin pintamaalausta varten.

Blogi_2021-17-07-08.jpg

Kahdessa laskusiivekkeessä alapinnalla ollut vaalean sininen pintaväri on kulunut lähes kokonaan pois, jolloin alta on paljastunut tummanvihreä pohjamaali.  Näihin siivekkeisiin palautetaan alkuperäisen sävyn mukainen vaalean sininen maalipinta. Kolmannessa laskusiivekkeessä vaalean sinistä pintamaalia on vielä näkyvissä, mutta melkein valkoiseksi haalistuneena ja alta kuultaa jo vihreä pohjamaali. Kaikkien kolmen laskusiivekkeen sisäpintojen vihreä maali on riittävän hyvässä kunnossa, eikä niitä tarvitse uudelleen maalata.

Blogi_2021-17-09.jpg

Espoon automaalaamoon on nyt lähetetty pintamaalattaviksi vain kaksi laskusiivekettä eli ne, joista vaalean sininen pintamaali oli kulunut pois. Pohdinnassa on, jätetäänkö kokonaan pintamaalaamatta kolmannen laskusiivekkeen alapinta, jossa alkuperäinen sininen pintamaali on vielä haalistuneena näkyvissä.

Blogi_2021-17-10.jpg

Blogi_2021-17-11.jpg

Jos näin menetellään, MY-14 saa toiseen siipeensä alapinnaltaan uudella vaalean sinisellä pintamaalatun laskusiivekkeen ja toiseen siipeensä laskusiivekkeen, jonka alapinnassa on alkuperäinen, mutta vaalean harmaaksi kulunut maalipinta. Tässä pohdinnassa ovat taustana museaaliset perusteet. Niiden mukaan entisöinnissä ja etenkin konservoinnissa pyritään säilyttämään alkuperäistä niin paljon kuin se on museaalisesti tarkoituksenmukaista.

Kuvat: Lassi Karivalo

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, VL Myrsky, MY-14, MY-5

Vanhemmat kirjoitukset »