VL Myrskyn historia
VL Myrskyn kehittämisen taustat
Vuonna 1938 Suomen hävittäjälaivueiden tilanne oli vielä hyvä. Kahdella laivueella oli uudet Fokker D.XXI -hävittäjät ja yhdellä Bristol Bulldog IV -koneet. Sodan uhka leijui kuitenkin ilmassa ja keväällä 1939 valmistui selvitys ulkomaisista hävittäjälentokonetyypeistä ja listaan voitiin pian liittää viisi Valtion lentokonetehtaan kehittämää vaihtoehtoa. Lue lisää Myrskyn kehittämisen taustoista...
Kotimaisen hävittäjäkoneen suunnittelutyö tilataan
8.6.1939 Puolustusministeriö tilasi Valtion lentokonetehtaalta kotimaisen hävittäjälentokoneen suunnittelun lähinnä esitetyn A-vaihtoehdon pohjalta. Suunnittelutyö keskeytettiin Talvisodan aikana ja käynnistettiin uudelleen keväällä 1940 kovalla kiireellä. Yhdysvaltain sotatarvikkeiden myyntikielto sekä toive saada ostaa hävittäjäkoneita Saksan sotasaalisvarastosta viivästyttivät suunnittelua kesällä 1940. Lue lisää Myrskyn suunnittelutyöstä...
VL Myrskyn prototyyppi
Puolustusministeriö tilasi VL Myrskyn prototyypin Valtion lentokonetehtaalta 20.12.1940. Moottoriksi valittiin 1 115 hevosvoiman Pratt & Whitney R-1830 S3C3-G Twin Wasp, joka oli onnistuttu hankkimaan Yhdysvalloista ennen sotatarvikkeiden vientikiellon alkamista. Vaatimattomasta moottoritehosta johtuen siipeä pienennettiin. Prototyyppi valmistui joulukuussa 1941 ja ensilento tehtiin 23.12.1941. Lue lisää Myrskyn prototyypistä...
VL Myrskyn sarjatuotanto
Pitkään epävarmaksi koettu Myrskyn moottorikysymys ratkesi tammikuussa 1942, kun Saksa ilmoitti voivansa myydä Ranskasta sotasaaliina saamiaan Twin Wasp -moottoreita Suomelle. Aluksi ilmoitetut moottorimäärät olivat pieniä mutta kasvoivat myöhemmin niin, että Puolustusministeriö saattoi tilata 30.5.1942 kolmen koneen esisarjan ja 18.8.1942 peräti 47 koneen suursarjan. Koneen spesifikaatiota muutettiin, mikä johti koneen keventämiseen lähes kaikilla käytettävissä olevilla keinoilla. Lue lisää Myrskyn sarjatuotannosta...
Käyttö Jatkosodassa ja Lapin sodassa
Myrskyn esisarjan ja suursarjan ensimmäisten koneiden ongelmat johtivat siihen, että VL Myrsky II:sta tuli "vähemmän haluttu uutuus", joka ei kelvannut varsinaisille hävittäjälaivueille. Ensimmäisenä Myrskyn otti käyttöön Tiedustelulentolaivue 12 ja myöhemmin myös Tiedustelulentolaivue 16. Koneella ehdittiin ottamaan osaa sekä Jatkosodan viimeisten viikkojen että Lapin sodan taisteluihin. Lue lisää Myrskyn käytöstä sodissa...
Käyttö sodan jälkeen
Jatkosodan päättymistä seurasi kymmenen kuukauden lentokielto, jonka aikana tehtiin lähinnä vain Lapin sotaan liittyneitä lentoja sekä lentoja, jotka liittyivät Ilmavoimien siirtymiseen rauhanaikaiseen kokoonpanoon. Lentokielto kumottiin elokuussa 1945 ja sen jälkeen Myrskyä käytettiin lähinnä Hävittäjälentolaivue 11:ssä ja 13:ssa. Lentokiintiöt olivat pieniä ja pitkän lentokiellon jälkeen aloitettu lentotoiminta johti moniin konevaurioihin. Suuremmat vauriot ja lopulta lentäjän hengen vaatinut onnettomuus 9.5.1947 johtivat asettamaan Myrskyn lentokieltoon, josta tuli lopullinen. Viimeinen Myrsky lensi 10.2.1948. Lue lisää VL Myrskyn onnettomuuksista...
Pula-ajan hävittäjäkone
Sota-aikana jouduttiin turvautumaan suuressa määrin kotimaisiin raaka-aineisiin ja sotasaaliiseen, ja välttämään hankintoja ulkomailta. Vaikka VL Myrsky -hävittäjän sekarakenne sinänsä ei ollut pula-ajan seurausta, vaan Valtion lentokonetehtaalla omaksuttu ja järkeväksi koettu rakennetapa, koneen monissa yksityiskohdissa metallia korvattiin kotimaisella puulla. Suureksi ongelmaksi osoittautui liimat ja lakat, joiden osalta jouduttiin siirtymään huonolaatuisiin korvikkeisiin. Myös Myrskyn moottori oli sotasaalista. Lue lisää pula-ajan vaikutuksesta...
Myrskyn vertailukohtia
Myrskyn suora verrokki oli Curtiss 75A Hawk -hävittäjä, jossa oli sama moottori ja joita oli hankittu 44 Suomen ilmavoimille. VL Myrsky II oli "Sussua" nopeampi, nousukykyisempi ja tulivoimaisempi. Itse asiassa VL Myrsky II oli Messerschmitt Bf 109G:n jälkeen Suomen Ilmavoimien nopein hävittäjä sodan aikana ja heti sen jälkeen.
Kansainvälisesti löytyy myös kaksi hävittäjätyyppiä, jotka ovat hyviä vertailukohtia Myrskylle. Sekä ruotsalainen FFVS J 22 että australialainen CAC Boomerang rakennettiin hyvinkin samoista lähtökohdista saman moottorin varaan ja samaan aikaan. Lue lisää Myrskyn vertailukohdista...
Lähteet:
Jukka Raunio: "Lentäjän näkökulma", 1991.
Jukka Raunio: "Lentäjän näkökulma 2", 1993.
Jukka Raunio: "Myrsky - suomalaisen hävittäjälentokoneen tarina". Suomen Ilmailuhistoriallisen Lehden Erikoisnumero 1, 2002
Jukka Raunio: "Valtion lentokonetehtaan historia, osa 2", 2007.