VL Myrsky II:n entisöinnin lähtötilanne

Yhtään VL Myrskyä ei ole säilynyt kokonaisena, sillä useimmat koneet romutettiin 1952-1953, viimeinen kesällä 1965. Osia on katsottu kuitenkin olevan riittävästi, jotta entisöintityö voidaan aloittaa.

Voimalaite

Keski-Suomen Ilmailumuseon Twin Wasp tyyppiä S1C3-G. Kuva: Reino Myllymäki

VL Myrsky II:n moottori oli amerikkalainen Pratt & Whitney R-1830 SC3-G Twin Wasp. Moottori oli ahdettu, ilmajäähdytteinen ja 14-sylinterinen kaksirivinen tähtimoottori, jonka lentoonlähtöteho oli 1 065 hevosvoimaa.
Moottorityyppiä löytyy kaksi hyväkuntoista yksilöä, toinen Keski-Suomen Ilmailumuseosta ja toinen Suomen Ilmailumuseosta. Lisäksi käytettävissä on ruotsalainen STW-C-moottori, joka on alkuperäisen R-1830SC3-G -moottorin kopio.

Lopulta entisöitävään koneeseen päätettiin asentaa kuvan yksilkö Suomen Ilmavoimamuseon näyttelystä.



Kuva: Reino Myllymäki

Hyväkuntoinen Myrskyn VLS 8002 -potkuri löytyy Hallinportti Ilmailumuseosta. Potkurissa oli Hamilton Standardista kopioitu napa ja kotimaiset kolupuulavat. Potkurin spinnerin kupu löytyy Lentosotakoulun killan perinnehuoneen vitriinistä.

Runko

Yksi säilyneistä rungoista. Kuva: Keski-Suomen Ilmailumuseo

Kolme rungon aihiota löytyy Suomen Ilmavoimamuseosta. Vaikka hitsatut teräsputkirungot ovat pahoin ruostuneet, ne ovat entisöitävissä. Puisia rungon muodostusosia tai verhouslevyjä ei ole säilynyt mutta alkuperäisen veroista verhouslevymateriaalia löytyy. Rungon kiinnikkeitä, osia ja varusteita löytyy vaihtelevasti. Ohjaamon kuomu ja sen ohjainkiskot löytyvät Suomen Ilmavoimamuseosta.


Siivet ja peräsimet

VL Myrskyn siipi oli 11 metriä pitkä ja kokonaan puurakenteinen. Yhtään siipeä ei ole säilynyt; vain joitain metallisia tukilevyjä, saranoita sekä laskusiivekkeet löytyvät.

Myrskyn korkeusperäsimen korjausta. Kuva: Lassi Karivalo.

Pyrstön osista löytyvät duralumiinirakenteiset korkeusperäsimet. Sivuperäsin ja -vakaaja sekä korkeusvakaajat olivat puurakenteisia eikä niitä ole säilynyt. Myöhemmin löytyi MY-27:n korkeusvakaaja Räyringistä Vetelistä, mutta vaurioituneena se ei tule päätymään entisöitävään koneeseen.

Laskutelineet

Yhtään Myrskyn päälaskutelinettä ei ole säilynyt, joitain osia kylläkin. Kannusteline ja rungon muotosuoja kannuspyörälle löytyvät.

Aseet

Myrskyn aseistuksena oli neljä runkoon sijoitettua tahditettua kotimaista 12,7 mm VKT LKk/42 -konekivääriä. Aseita on riittävästi entisöintiä varten.

Muu varustelu

Myrskyn ohjaamotaulu, suurin osa mittareista, ohjainsauva, moottorin ohjainlaitteet sekä heijastintähtäin ovat säilyneet. Lisäksi löytyy happipulloja, radio ja muita apulaitteita. Myös jalkaohjaimia löytyy peräti kahdet. Lisäksi löytyy vanhoja sähköjohtoja, johtojen suojakuoria, kiinnityspantoja ja ruuvitavaraa.

Puuttuvat osat

Myrskyn osista tehdään yksityiskohtainen luettelo kuvineen ja piirustuksineen mm. osapuutteiden selvittämiseksi. Puuttuvia osia joudutaan valmistamaan. On edelleen mahdollista, että Myrskyn osia löytyy museoiden varastoista ja keräilijöiden kokoelmista.

Piirustukset

Valtion lentokoneen arkistoista Hallissa otettiin talteen suuri määrä - noin 700 kpl - Myrskyn piirustuksia. Alkujaan piirustuksia lienee ollut noin 1 000 kpl. Hauraat kuultopaperit on kopioitu ja skannattu pdf- ja tiff-muotoihin. Alkuperäiset ovat nyt Suomen Ilmavoimamuseon kokoelmissa.

Lahjoitetut osat

Projektin aikana saadut ja käyttöön hyväksytyt osat sijoitetaan varusteina osaksi Suomen Ilmavoimamuseon kokoelmia.