Blogi

Myrskyn siiven luukkujen lukkolevyjen tekeminen

Maanantai 4.3.2019 - Tiistaikerholainen

Myrskyn siivessä on kymmeniä tarkistus-, huolto- tai käyttöluukkuja. Luukkuja on viittä eri kokoa.

Blogi_2019-05-02.jpg

Myrskyn entisöintiprojektin käytössä on muutama alkuperäinen siiven luukku, joten valtaosan tarvitsemistamme siiven luukuista joudumme tekemään. Kunkin luukun keskellä on lukkolevy luukun avaamiseksi ja sulkemiseksi. Keskeltä saranoitu ”keinumainen” lukkolevy avataan ja suljetaan sitä sormella painamalla.

Blogi_2019-05-03-04.jpg

Koska siiven kaikissa luukuissa on yksi tai kaksi lukkolevyä, lukkolevyjä tarvitaan yli 70, kun otettaan vielä huomioon koesiivenkin tarvitsemat luukut. Niinpä keskenään identtiset lukkolevyt on järkevää valmistaa sarjatyönä.

Blogi_2019-05-05.jpg

Lukkolevyn runko valmistetaan kahdesta toisiinsa päällekkäin niitattavasta alumiinilevystä. Kuten tarkistus-, huolto- ja käyttöluukkujen osalta lukkolevyjen osatkin leikattiin laserleikkaimella 1 mm vahvuisesta alumiinilevystä. Samassa yhteydessä niihin tehtiin niitinreiät. Niitteinä käytetään 2,5 x 3,5 mm uppokantaisia alumiininiittejä. Lukkolevyn sisäpinnaksi tulevaan levyyn tehtiin poimut lukkolevyn saranointia ja lukituslankaa varten.

Blogi_2019-05-06.jpg

Lukkolevyjen rungon valmistaminen aloitettiin senkkaamalla lukkolevyn ulkopinnaksi tulevan levyn niitinreiät. Näin niitin kannat uppoavat niittaamisessa levyn pinnan tasoon. Senkkaus tehtiin pylväsporaan asennetulla senkkausterällä. Porassa olevalla rajoittimella säädettiin niittireiän senkkaussyvyys vastaamaan täsmälleen 3,5 mm niitin uppokantaa.

Blogi_2019-05-07-08.jpg

Lukkolevyn rungon kokoaminen aloitettiin niittaamalla yhteen lukkolevyn sisä- ja ulkopinnan levyt. Niittaus tehtiin voimakkaalla käsikäyttöisellä niittipuristimella eli ”nakkelilla”.  Lukkolevyn sisä- ja ulkopinta asetettiin nakkelin aluslevylle siten, että levyn sisäpinta tuli päällimmäiseksi. Levyjen niitinreikiin oli pujotettu jo valmiiksi niitit.  Tämän jälkeen vivusta vetämällä nakkelin kärjessä oleva tappi puristi niitin yksi toisensa jälkeen lukkolevyn pinnan tasoon. Näin lukkolevyn sisä- ja ulkopinnan levyt saatiin niitattua toisiinsa.

Blogi_2019-05-13.jpg

Kun yhteen lukkolevyn runkoon tulee kuusi niittiä, käsi sai toistaa nakkelin vivusta vetämisen kymmeniä kertoja, ennen kuin saatiin tarvittavat kouralliset lukkolevyjen runkoja jatkokäsittelyyn.

Kuvat: Lassi Karivalo

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14

Sehän alkaa näyttää siiveltä!

Tiistai 26.2.2019 - Reino Myllymäki

Lause "sehän alkaa näyttää siiveltä" on jo jonkin aikaa kuultu VL Myrsky II -entisöintiprojektin puitteissa MY-14:n siiven yhteydessä. Kun siipipuoliskoja yhdistetään, siipien kärjet edistyvät tai jättö- ja johtoreunakaaria saadaan paikalleen, siipi alkaa yhä enemmän näyttää valmiilta siiveltä. Tosin valmiiseen on vielä matkaa.

Siiveke_1_720px_levea_Jorma_Laakkonen.jpg

Siiveke_2_360px_levea_Jorma_Laakkonen.jpgTänään tullut kuvatervehdys Jorma Laakkoselta kertoo tarinasta seuraavan luvun: siivekkeitä on soviteltu siipeen, johon ne varsin luontevasti asettuvat. Kuvan siivekkeistä puuttuu vielä toisen puolen vanerointi.

Ohjainpintojen kangasverhous oli tavanomainen ratkaisu niin puu-, seka- kuin metallirakenteisissa koneissa varsinkin toisen maailmansodan alkupuolella. Tätä taustaa vasten vaneroidut siivekkeet ovat edistyksellinen ratkaisu. Sodan loppupuolella tuli sitten varsinkin metallirakenteisiin koneisiin kevytmetallipintaisia ohjainpintoja.

Reino Myllymäki

Kuvat: Jorma Laakkonen

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14

Myrskyn siiven johtoreuna sai kaarensa

Keskiviikko 20.2.2019 - Tiistaikerholainen

Tiistaikerhon VL Myrskyn entisöinnissä on nyt päästy rakentamaan siipipuoliskojen johtoreunaa eli kiinnittämään johtoreunaan tulevia siipikaaria paikoilleen. Toimenpidettä on edeltänyt sekä jo aiemmin johtoreunaa varten tehtyjen kaarien valmistelu asennettaviksi että purjehdusvalon sähköjohdon suojusputken asentaminen etusalkoon.

Blogi_2019-03-01-03.jpg

Myrskyn siipipuoliskojen johtoreunaan tulevat kaaret valmistuivat jo vuosi sitten. Kaarien liimaamiseksi etusalkoon niiden tyveen kiinnitettiin kolmiolistat. Listojen avulla saadaan kaaren tyveen leveä liimauspinta. Ennen kun kaaret olivat valmiina liimattavaksi niiden kyljet suojalakattiin kosteutta vastaan punaisella sävytetyllä polyuretaanilakalla.

Blogi_2019-03-05-06.jpg

Siiven kärjessä olevan purjehdusvalon sähköjohdon alumiininen suojusputki asennettiin paikalleen ennen kaarien kiinnittämistä. Suojusputki kiinnitettiin keskelle etusalon johtoreunan puoleista kylkeä. Suojusputki kiinnitettiin salkoon alumiinipellistä tehdyillä klemmareilla. Kun jokaiseen siipisalon johtoreunaan kiinnitettävään kaaren tyveen oli koverrettu suojusputken edellyttävä lovi, kaarien liimaaminen siipisalkoon voitiin aloittaa.

Blogi_2019-03-08-09.jpg

On tärkeä, että kaaret liimataan kiinni siipisalkoon siten, että niiden kärjet ovat toisiinsa nähden täysin samassa linjassa. Kaarten kärkien erilinjaisuus tulisi ongelmaksi, kun johtoreunaa verhoillaan vanerilla. Kaarien kärkien saamiseksi täsmälleen samaan linjaan käytettiin apuna ohjuria. Siihen kelpasi erinomaisesti pitkä metallinen vesivaaka.

Blogi_2019-03-10.jpg

Ohjuri paljasti, että kaarien pituuksissa oli muutamien millien eroja. Sen vuoksi aika monen kaaren tyveen liimattiin tarpeellinen määrä ohuita vaneriliuskoja. Näin kaari saatiin vähän pidemmäksi ja kaaren kärki ulottumaan ohjuriin kiinni. Kun oli varmistettu, että kaikki kaaret olivat samalla linjalla, niiden kärjissä olevien 8x8 mm aukkojen läpi pujotettiin kaaria toisiinsa yhdistävä 8x8 mm tukilista. Tämän jälkeen kaaret liimattiin etusalon kylkeen puristimia hyväksi käyttäen.

Blogi_2019-03-12-14.jpg

Liimauksen kuivuttua aloitettiin kaarien väliin tulevien tukilistojen asentaminen. Tukilistoja tulee kaarien väliin koko siiven pituudelta sekä kaaren ylä- että alareunaan. Liimattiin kaaren alareunan kummallekin puolelle vaneriset tukilaput kaarien väliin asennettaville listoille. Tämän jälkeen listat liimattiin paikoilleen.

Blogi_2019-03-17.jpg

Kaaren yläreunan listat asennetaan paikoilleen vasta, kun siipi on käännetty ympäri. Lisäksi kaaren kärkien läpi kulkevan tukilistan etupuolelle liimattiin vastaavan paksuinen lisälista. Näin kärkilistan paksuus kaksinkertaistui, jolloin listan etureuna ylettyy kaaren kärjen tasalle. Nyt kummankin siipiparin johtoreunan kaaret on saatu asennettua paikoilleen.

Kuvat: Lassi Karivalo.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14

Miksi Myrskystä tuli sekarakenteinen kone?

Keskiviikko 13.2.2019 - Reino Myllymäki

SIM_VK_258_1026p_crop_720x405.jpg

VL Myrsky on sekarakenteinen kone, jossa siipi on puuta ja rungon ytimenä toimii metalliputkista hitsattu kehikko. Tämä oli Valtion Lentokonetehtaan valitsema ratkaisu, joka periytyi sekä aiemmista konstruktioista - kuten Kotkasta, Tuiskusta, Viimasta ja Pyrystä - sekä myös Fokkerilta, jonka suunnittelemia Fokker C.X- ja Fokker D.XXI -koneita rakennettiin lentokonetehtaalla juuri talvisodan alla.

SIM_VK_391_36044p_crop_720x405.jpg

Suomessa uskottiin puuhun. Sitä oli käytetty, tutkittu ja olipa kehitetty puupohjaisia tuotteita, kuten koivuviilu- eli kolupuu. Puulla oli hyviä ominaisuuksia esimerkiksi väsymislujuuden suhteen. Lisäksi varsinkin koivuviilupohjainen lentokonevaneri oli vastaavaa kevytmetallilevyä kevyempää. Haittoina oli kosteuden imemis- ja lahoamisongelmat.

Kun Myrskyä suunniteltiin, puun valinta materiaaliksi ei ollut mikään hätäratkaisu, vaan VL:n käytännöllinen valinta. Siihen liittyi osaamista; kevytmetallien laajamittaista käyttöä oltiin vasta opettelemassa mm. Blenheimin lisenssivalmistuksen myötä. Alumiinia ei valmistettu Suomessa, jolloin kevytmetallituotteet oli hankittava ulkomailta. Sotamateriaalina alumiini oli varsin suhdanneherkkä materiaali ja saatavuudesta tuli ongelma. Sitä saatettiin ostaa Sveitsistä ja myöhemmin Suomi sai jonkinlaisen kiintiön ostaa sitä Saksasta.

Puu-metalli-sekarakenne sopi Valtion Lentokonetehtaalle siksikin, että metallikuorirakenteet olisivat vaatineet paljon isommat sarjakoot pieneen tuotantoomme verrattuna. Ratkaisu sopi myös omavaraisuutta ja taloudellisuutta painottavaan politiikkaan.

Vaikka toisen maailmansodan merkittävimmät hävittäjälentokoneet ovat kevytmetallirakenteisia ja suurelta osin jäykistettyä kuorirakennetta, varsinkin sodan alkuvaiheen koneiden joukossa on paljon Myrskyn tavoin sekarakenteisia koneita, kuten vaikkapa Hawker Hurricane tai Morane-Saulnier M.S.406.

Valtion Lentokonetehdaskin joutui lopulta opettelemaan kevytmetallisen hävittäjäkoneen valmistusta. VL Humulla on Brewsteristä kopioitu kevytmetallikuorirakenteinen runko, vaikka siivestä tehtiinkin puurakenteinen. Prototyypin lisäksi ehti valmistua kuusi kokonaista runkoa.

2 kommenttia . Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14

Myrskyn lisäpolttoainesäiliön ripustimen testaus

Maanantai 14.1.2019 - Tiistaikerholainen

VL Myrsky -hävittäjässä on kummassakin siivessä siiven sisään asennettuna ripustin, johon voidaan kiinnittää joko lisäpolttoainesäiliö tai korkeintaan 100 kg pommi. Myrskyn entisöintiä varten olimme saaneet käyttöömme useita alkuperäisen ripustimen osia. Osat kunnostettiin ja niistä koottiin ripustimet sekä Myrkyn varsinaista siipeä että testitarkoituksessa rakentamaamme lyhyttä koesiipeä varten. Koesiiven ripustinta on jo testattukin.

Blogi_2019-01-01.jpg

Blogi_2019-01-02-03.jpg

Nyt ripustimet on asennettu myös kumpaankin Myrskyn siipipariin. Ripustimen alue on myös alustavasti verhoiltu vanerilla ripustimen testaustoimenpidettä varten. Verhoiluvaneriin tehtiin aukot vanerin läpi tuleville pommituille sekä ripustimen salvalle, johon lisäpolttoainesäiliö tahi pommi lukitaan. Lisäksi tehtiin reikä myös ilmaisintapille, jonka välittämä tieto kertoo lentäjälle, onko siiven alapinnassa kiinni ollut säiliö tai pommi irronnut.

Blogi_2019-01-05-06.jpg

Ripustimen testaus oli sikälikin ajankohtainen, että siipiparit ovat tällä hetkellä kokoamistelineessä sopivasti siiven alapinta ylöspäin. Testausta varten käytössämme on alkuperäinen Myrskyn lisäpolttoainetankki, eli vältyimme testaamiselta pommilla . Päätettiin testata oikean siipiparin ripustinta.

Blogi_2019-01-07-08.jpg

Blogi_2019-01-09.jpg

Nostimme lisäpolttoainetankin nurinpäin olevan siiven päälle ja asetimme tankin ripustimen kohdalle siten, että ripustimen pinnassa olevat neljä puista ohjainpalikkaa osuivat siiven pinnan läpi ulottuviin ripustimen pommitukiin. Samalla lisäpolttoainesäiliön pinnassa oleva lukitusrengas työntyi siivessä olevasta aukosta kohti ripustimessa olevaa lukitussalpaa.

Blogi_2019-01-10.jpg

Todettiin harmiksemme, ettei säiliö lukkiutunutkaan ripustimeen. Kun asiaan perehdyttiin nostamalla säiliö pois ja mittaamalla lukitussalvan etäisyys siiven pinnasta, todettiin että siiven sisään kahden kaaren väliin kiinnitetty ripustin oli noin viisi millimetriä liian syvällä. Lisäpolttoainesäiliön lukitusrengas ei siten ylettynyt salpaan asti. Näin siitäkin huolimatta, että ripustin oli asennettu paikoilleen piirustusten antamien mittojen mukaisesti.

Blogi_2019-01-13.jpg

No, ei auttanut muu, kuin irrottaa ripustin paikaltaan ja kiinnittää takaisin viisi millimetriä lähemmäksi siiven pintaa. Kun nyt uudestaan kokeiltiin lisäpolttoainesäiliön kiinnitystä, säiliö lukittui moitteettomasti paikoilleen. Todettakoon, että ”tositilanteessa” ripustimen säädettävät pommituet kiristetään lisäpolttoainetankkia vasten, jolloin tankki kiinnittyy tiukasti siipeen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14

Myrskyn NACA-rengas hitsausvaiheeseen

Tiistai 18.12.2018 - Tiistaikerholainen

Vaikka käytössämme on runsaasti VL Myrskyyn kuuluneita alkuperäisiä metalliosia, ei patalevyä eli moottorin suojalevyn etuosaa tahi NACA-rengasta eli moottorisuojusta ole säilynyt MY-14:n entisöintiä varten. Niinpä kumpikin on tehtävä. Patalevy valmistui jo reilu vuosi sitten ja on kiinnitettynä Suomen Ilmavoimamuseossa entisöitävänä olevaan Myrskyn runkoon. NACA-rengasta tehdään parhaillaan Tiistaikerhossa.

Blogi_2018-26-01-02.jpg

Myrskyn NACA-rengas valmistetaan alkuperäispiirustusta noudattaen. Rengas kootaan kymmenkunnasta toisiinsa hitsattavasta osalta eli segmentistä. Segmentit tehdään 2 mm paksusta alumiinilevystä. Myrskyn NACA-renkaan tekeminen on haastava työ, sillä renkaan muoto noudattaa vain alaosastaan säännöllisen ympyrän kaarta. Yläosastaan rengas ”pullistuu” renkaan yläosaan sijoitetun moottorin ilmanottoaukon sekä konekivääriaukkojen vuoksi. Tämä muoto näkyy hyvin Myrskyn 1:4 mittakaavaan tehdyn pienoismallin moottorinsuojuksesta.

Blogi_2018-26-03-04.jpg

NACA-renkaan segmenttien aihiot vedettiin renkaan profiilin muotoon tehtyä vetolestiä vasten sopivan kokoiseksi leikatuista alumiinilevyn paloista. Alumiinilevystä vedetyistä aihioista leikattiin pois ylimäärä, jotta saatiin NACA-renkaaseen tulevat varsinaiset segmentit niiden lopullista muokkausta varten.

Blogi_2018-26-05.jpg

Blogi_2018-26-06.jpg

Segmenttien työstäminen muotoonsa ja reunoiltaan täsmälleen tosiinsa sopiviksi oli tarkkuutta ja kärsivällisyyttä vaativa työ. Työssä käytettiin erilaisia alumiinilevyn muokkausvälineitä. Apunamme oli myös metallista valmistettu NACA-renkaan profiilin malli, jota vasten muokattavaa segmenttiä välillä sovitettiin. Kun segmentin muoto saatiin täydellisesti mallin mukaiseksi, segmentti kiinnitettiin alustavasti NACA-renkaan kokoamistelineeseen eli jigiin.

Blogi_2018-26-07-08.jpg

NACA-renkaan kokoamisteline tehtiin paksusta vanerista. Sen yläreunaan NACA- renkaan ”suuaukoksi” kiinnitettiin metalliputkesta tehty kehä. Kokoamisteline toimii samalla NACA-renkaan segmenttien hitsaamismuottina. Sen lisäksi, että segmentit hitsataan toisiinsa reunoistaan, niiden yläreuna hitsataan kiinni suuaukkoa kiertävään putkeen. Myöhemmin putkesta leikataan pois alaosa ja jäljelle jäänyt putkikehä työstetään NACA-renkaan suuaukon sisäänpäin kaareutuvaksi reunaksi.

Blogi_2018-26-09-10.jpg

Neljä alimmaista ympyrän kaaren muotoa noudattavat NACA segmenttiä saatiin muokattua valmiiksi. Niiden sivut liittyvät täsmälleen toisiinsa ja yläreunat suuaukkoa kiertävään putkeen. Segmentit lukittiin puristimilla kiinni kokoamistelineeseen seuraavaa työvaihetta eli hitsaamista varten.

Blogi_2018-26-11.jpg

Blogi_2018-26-12.jpgHitsausta ei kuitenkaan tehdä Tiistaikerhossa, vaan alumiinisegmenttien vaativa yhteen hitsaaminen teetetään ulkopuolisena työnä. Niinpä koko jigi neljine alimmaisine NACA-renkaan segmentteineen vietiin hitsattaviksi toisaalle. Muutaman päivän perästä jigi palasi hitsattuine segmentteineen. Seuraavaksi on edessä NACA -renkaan ”pullistuvan” yläosan segmenttien työstäminen muotoonsa ja kiinnittäminen kokoamistelineeseen hitsattaviksi.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14

Myrskyn siiven lisäpolttoainetankin käyttöluukun rakentaminen alkoi

Lauantai 8.12.2018 - Tiistaikerholainen

VL Myrsky II:n siivessä on runsaasti erilaisia tarkistus-. huolto- ja käyttöluukkuja. Niitä tulee kaikkiaan kuuteen eri kohteeseen. Pelkästään siiven lisäpolttoainetankin ja samalla pomminripustimen käyttöluukkuja on neljä eli kaksi kummankin siipipuolen ripustinta varten. Luukut on tehty 1 mm vahvuisesta alumiinilevystä. Ne ovat pyöreitä ja halkaisijaltaan 17,5 cm. Luukun keskellä on pitkulainen jousitettu ja sormella auki ja kiinni painettava lukkolevy.

Blogi_2018-25-01-02.jpg

Lisäpolttoainesäiliön ripustimen käyttöluukut ovat rakenteeltaan monimutkaisia. Onneksi käytössämme on luukkujen tekemiseksi yksityiskohtainen alkuperäinen rakennepiirustus. Piirustus on päivätty marraskuulle 1944, joten se on Myrskyn suursarjan rakentamisen ajalta. Käytössämme on rakentamisen mallina myös yksi alkuperäinen lisäpolttoainesäiliön luukku. Muita alkuperäisiä luukkuja ei käytössämme olekaan.

Blogi_2018-25-03.jpg

Lisäpolttoainesäiliön ripustimen luukun piirustus kuvaa hyvin sitä, kuinka pienistäkin Myrskyn osista on tehty hyvin yksityiskohtaiset kuvat rakentamisen ohjeeksi. Piirustuksesta käy ilmi tarkkaan luukun rakenne ja osat, joita luukussa on peräti 12. Ne ovat luukkulevy, ohjauslevy, pidätinlevy, jousi, saranalevy, kiinnike, akseli, lukkolevy, pidätinlevy, jäykistäjä sekä duralumiininiitit. Niittejä tarvitaan osien yhteen niittaamiseen kaikkiaan 42 kappaletta.

Blogi_2018-25-04.jpg

Myrskyn siiven luukkujen rakentamisen aloittamiseksi leikattiin 1 mm vahvuisesta alumiinilevystä luukkulevyjen aihiot kaikille erityyppisille siiven luukuille. Osa luukuista on pyöreitä, osa nelikulmaisia. Leikkaaminen tehtiin laserleikkaimella. Leikkainta varten ohjelmoitiin kunkin luukkutyypin tarkka muoto ja ohjelma siirrettiin muistitikulla leikkaimeen, joka sitten hoiti homman.  Luukkulevyihin tehtiin laserilla myös niitin reiät luukun osien toisiinsa niittaamiseksi.  Laserleikkauksen etuna on, että sillä saa täsmälleen piirustusten mukaiset luukkulevyt luukkujen ”sarjatuotannon” käynnistämiseksi.

Blogi_2018-25-05-06.jpg

Ensimmäiseksi ryhdyttiin rakentamaan lisäpolttoainesäiliön/pommiripustimen luukkuja. Niitä pitää tehdä kuusi kappaletta eli kaksi Myrskyn siiven kumpaankin ripustimeen ja kaksi koesiiven ripustimeen. Aloitettiin luukkulevyn sisäpinnalle tulevista kevennysrei’illä varustetuista puolikuun muotoisista jäykisteistä. Yhden millin vahvuisesta alumiinilevystä leikattiin 12 kappaletta hieman jäykistelevyjä kookkaampia aihioita. Niihin tehtiin ensin piirustuksen mukaiset kaksi kevennysreikää ruuvikäyttöisellä leikkaus- ja vetomuokkaustyökalulla.  Aihioiden prässäämiseksi muotoonsa tehtiin jäykistelevyn muotoinen koiras- ja naaraspuolinen prässimuotti. Jäykistelevyn aihiot prässättiin muotoonsa muottien välissä.

Blogi_2018-25-07-08.jpg

Prässätyistä alumiinilevystä leikattiin pois ylimääräinen ”helma”.

Blogi_2018-25-09.jpg

Seuraavaksi puolikuun muotoisten levyjen reunoihin tuli porata niitinreiät jäykisteiden niittaamiseksi lukkolevyn sisäpintaan. Niittireikien poraus tehtiin siten, että jäykiste kiinnitettiin lukkopihdeillä tiukasti luukkulevyn sisäpintaan täsmälleen oikeaan kohtaan. Tämän jälkeen luukkulevy käännettiin ympäri ja merkattiin tussilla ne luukkulevyssä jo valmiina olevat niitinreiät, jotka kuuluvat jäykistelevyille.

Blogi_2018-25-10-11.jpg

Merkattuja niitinreikiä hyväksi käyttäen porattiin sitten reiät pitkin jäykisteen reunaa. Kaikki 12 jäykistettä on nyt valmiit niitattavaksi luukkulevyihin.

Blogi_2018-25-12.jpg

Toisaalla Tiistaikerhossa aherrettiin lisäpolttoainesäiliön luukkulevyn keskellä olevaan aukkoon tulevien lukkolevyjen tekemiseksi. Lukkolevyn osia niitattiin toisiinsa, jonka jälkeen lukkolevyjä soviteltiin luukun keskellä olevaan pitkulaiseen aukkoon.  Paljon on työtä vielä edessä pelkästään lisäpolttoainesäiliön kuuden luukun saamiseksi valmiiksi puhumattakaan vielä aihioina olevien muiden siipeen tulevien luukkujen rakentamisesta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14

MY-14:n alamuodostuksen rakentamista

Sunnuntai 18.11.2018 - Reino Myllymäki

VL Myrskyn rungon pyöreä muoto saadaan aikaan poikkileikkaukseltaan nelikulmaisen kromiteräsputkirungon päälle asennetuilla muotokaarilla. Muotokaarien päälle asennetaan pituuslistat ja niiden päälle pintavaneri siten, että ylämuodostuksen vaneri ulottuu sivumuodostuksien päälle, sivumuodostuksien vanerit puolestaan alamuodostuksen päälle.

MY-14_alamuodostus_ja_luukku_takaosa_720x405.jpg

Ylä- ja alamuodostukset ovat itsenäisiä kokoonpanoja, jotka rakennetaan jigissä ja asennetaan enemmän tai vähemmän kokonaisina paikoilleen. Alamuodostuksen osalta takimmaiset kaaret asennettiin kuitenkin paikoilleen jo kannuspyörän asentamisen yhteydessä ja moottorin takapuolelle päätyvän alamuodostuksen etuosassa on luukku, joka vaati sovittamista.

MY-14_alamuodostus_ja_luukku_etuosa_720x405_combo.jpg

Niinpä jigissä koottiin lopulta vain alamuodostuksen keskiosa. Alamuodotuksen muotokaaret oli tehty Ilmailumuseoyhdistyksen Tiistaikerhossa, mutta etummainen teräskaari tehtiin 14 mm teräsputkesta alkuperäisiä kiinnityspantoja käyttäen Ilmavoimamuseon entisöintiryhmässä. Myös tukitangot oli tehtävä piirustusten mukaan.

MY-14_alamuodostus_ja_luukku_tyvilevyjen_tukiputki_720x405.jpg

Alamuodostuksen reunassa kulkeva alumiiniputki, johon siiven tyvipellit kiinnittyvät, oli siitä hankala, että sen piirustusta ei ole enää olemassa. Siihen liittyvistä teräspantakiinnikkeistä on kuitenkin voitu päätellä sen olleen 15 mm putkea 1 mm seinämävahvuudella. Valokuvat taas auttoivat päättelemään laippamutterien lukumäärän ja sijoituksen, laippamutterien koko (M4) taas pääteltiin pyrstörakenteista. Teräs- ja alumiiniosat maalattiin harmaaksi.

MY-14_alamuodostus_ja_luukku_keskiosa_720x405.jpg

Jigissä rimoitetun alamuodostuksen asennuksen jälkeen rakennettiin sovittamalla ohjaamon alle sijoittuvan pohjaluukun ympäristö. Pohjaluukku itsessään rakennettiin uustuotantona piirustusten mukaan, luukkuun niitattiin kolme L-listaa vahvikkeeksi ja reunoihin reiät kiinnitysruuveille. Alumiiniluukku pintakäsiteltiin Patricomp Oy:ssä.

MY-14_alamuodostus_ja_luukku_kokonaisuus_720x405.jpg

Luukun etupuolen kaaret sovitettiin paikoilleen luukun avulla ja etummaiseen teräskaareen kiinnittyvä taivutettu puukaari valmistettiin Tikkakoskella. Samoin tehtiin alumiiniputkia vasten tuleva rima. Luukun reikien perusteella mitoitettiin luukun paikat kiinnityksen laippamuttereille, jotka kiinnitettiin paikoilleen puuruuvein. Pohjaluukun kiinnitysrimojen asentamisen jälkeen voitiin asentaa myös etuosan rimat paikoilleen. Muotoilussa tarvittiin käsihöylää ja hiomatalttaa, jotta kokonaisuudelle saatiin oikea, tiiviisti vaneria vasten asettuva muoto. Lopuksi runkoluukku kiinnitettiin paikoilleen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14

MY-14 sai tähtäimen

Perjantai 16.11.2018 - Reino Myllymäki

VL Myrskyn prototyypissä tähtäimenä oli saksalainen Revi 3c. Sarja-Myrskyihin saatiin kuitenkin kotimainen vaihtoehto, Yrjö Väisälän kehittämä TH-m/44 KK.

VL_Myrskyn_tahtain_720x405.jpg

VL Myrskyn pitkällä puutelistalla oli tähtäimen asennus yksi moitteiden kohde. Sitä moitittiin huteraksi. Kuvista jokainen voi tehdä omat päätelmänsä.

MY-14_tahtain_1_720x450.jpg

Myrskyn tähtäin on säilynyt hyväkuntoisena Suomen Ilmavoimamuseon kokoelmissa. Tikkakosken entisöintiryhmä pyhdisti tähtäimen kiinnitysrenkaan teräsvillalla ja rasvanpoistoaineella. Sitä ei oltu käsitelty mitenkään, eikä käsitelty nytkään. Messinkisen kiinnitysjalan osat puhallettiin lasikuulilla puhtaaksi ja maalattiin harmaaksi. Alumiininen kiinnitysputki puolestaan puhdistettiin oksaalihapolla ja jätettiin alkuperäiselle maalille.

MY-14_tahtain_2_720x405.jpg

Tähtäimen suorien tukiputkien piirustus puuttui, mutta niiden muoto ja mitat pääteltiin kokoonpanokuvasta ja loppu tehtiin sovittamalla. Kaarevien putkien piirustus löytyi ja putket tehtiin sen mukaiseksi. Materiaalina käytettiin piirustusten mukaista AlMg-putkea.

MY-14_tahtain_3_720x405.jpg

Asennuksessa käytettiin alkuperäisiä messinkiruuveja muuten, mutta kaksi puuttuvaa korvattiin vastaavilla teräsruuveilla. Kiinnitysputki ja tukitangot kiinnitettiin koneen runkoon uusilla pulteilla.

Kuvat: Suomen Ilmavoimamuseo (entisöintikuvat) & Ilmavoimien kuvakeskus (historiallinen kuva).

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14

MY-14:n tuulilasi paikoillaan!

Perjantai 9.11.2018 - Reino Myllymäki

Pleksi eli akryyli eli PMMA-muovi keksittiin 1930-luvun alussa. Saksassa sille annettiin kauppanimi Plexiglas ja briteissä Perspex. Tuosta Plexiglas-tuotenimestä syntyi sitten nykyään käytetty yleisnimi pleksi, jolla tarkoitetaan läpinäkyviä muovilaatuja yleensä, siis myös polykarbonaattia (PC), joka on akryyliä myöhempi keksintö.

MY-14_tuulilasin_pleksit_combo_720x405.jpg

Messuilla MY-14:n ohessa näytteillä on ollut usein valmiiksi pleksillä lasitettu tuulilasi, jossa on vihreät puitteet. Tämä on Myrsky-varaosa, joka tuskin koskaan on ollut missään Myrskyssä, vaan on muunnettu käytettäväksi jossain toisessa konetyypissä, luultavasti jossain avo-ohjaamolla varustetussa kaksitasossa. Siksi tuota tuulilasia ei otettu entisöinnin pohjaksi.

MY-15_tuulilasi_paikoillaan_1_720x405.jpg

Tikkakosken entisöintitiimi ottikin pohjaksi toisen, alunperin Myrskyssä olleen, tuulilasin, johon asennettiin uudet pleksit. Tuulilasin plekseistä kolme on suoria ja yksi kaareva. Pleksien reunaan jyrsitään kehyksen syvyiset kyntteet, joiden avulla pleksit sijoittuvat tuulilasin kehyksen tasalla.

MY-15_tuulilasi_paikoillaan_2_720x405.jpg

Ensin tehtiin helpommat suorat pleksit, sitten aletaan askarella kaarevien osien parissa, joita tuulilasin lisäksi on kuomussa ja takakatteessa. Lisäksi työn alle on otettu TH-m/44 KK -tähtäimen asennus.

Puolen_tuuman_raskaita_konekivaareja_720x405.jpg

Varastojen uudelleenjärjestelyn yhteydessä on otettu Myrskyn aseita odottamaan asennusta. Oheisessa kuvassa on laatikko, jossa on kaksi Myrskyn 12,7 mm LKk/42 -konekivääriä ja kuusi Fiat G.50:n 12,7 mm Breda-SAFAT -konekivääriä.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14

MY-14:n panssari-istuin paikoillaan - kylmät tyypit otettu!

Keskiviikko 7.11.2018 - Reino Myllymäki

MY-14_panssari-istuimen_sovitusta_405x720.jpgMY-14:n entisöinti Tikkakoskella on päässyt taas vauhtiin. Panssari-istuimen selkäosa saatiin Fokker D.XXI:stä, jossa käytettiin samanlaista selkäpanssaria kuin Myrskyssä. Istuinkuppi jouduttiin teettämään eli se on piirustusten mukaan tehty uusvalmiste, vaikka näyttääkin kovin vanhalta ja aidolta.

Istuimen kiinnikkeet tehtiin Tikkakoskella piirustusten mukaan Prolaser Oy:ssä laserleikatuista aihioista. Kaikkia panssari-istuimeen liittyviä piirustuksia ei kuitenkaan ole säilynyt, joten istuimen sovitus joudutaan tekemään käyttäen hyväksi Fokker C.X:n piirustuksia ja Brewster 239:n säilynyttä istuinta, koska molemmissa oli melkein samanlaiset istuimet. Loppu menee sovittamalla.

(Klikkaa pystykuva suuremmaksi.)

MY-14_kylmat_tyypit_1_720x405.jpg

Lopuksi koettiin historiallinen hetki: Myrskyn ensimmäiset "kylmät tyypit" vähintään 53 vuoteen...

MY-14_kylmat_tyypit_2_720x405.jpg

Panssari-istuin saa vielä huovasta ja nahasta tehdyt pehmusteet.

Kuvat: Suomen Ilmavoimamuseo.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14

Myrskyn koesiiven pyöräaukon kansi niitattu koteloksi

Sunnuntai 4.11.2018 - Tiistaikerholainen

VL Myrsky II:n (MY-14) siiven pyöräaukkojen alumiinipeltisiä kansia on rakennettu keväästä asti. Kansia tehdään kolme kappaletta eli kaksi varsinaiseen Myrskyyn ja yksi koesiipeen.

Blogi_2018-22-01.jpg

Pyöräaukon kansi koostuu kahdesta alumiinipellistä ja niiden välisestä 15 mm paksusta teräsputkikehikosta.  Sisäpuolinen pelti on hivenen ulkopuolista peltiä pienempi. Kannen sisä- ja ulkopuolinen pelti ja teräsputkikehikko kiinnitetään toisiinsa niittaamalla. Lopputuloksena on kotelorakenteinen kansi. Kansi kiinnitetään kahdella saranalla pyöräaukon reunaan. Saranat hitsataan kiinni kannen teräsputkikehikon reunaan.

Blogi_2018-22-02.jpg

Syksyn kuluessa on keskitytty rakentamaan koesiiven pyöräaukon kantta. Koesiivessä testataan pyöräaukon kannen paikalleen asentaminen sekä kannen saranoinnin toimivuus ennen kuin rakennetaan valmiiksi kannet Myrskyn varsinaista siipeä varten.

Blogi_2018-22-03.jpg

Kun koesiiven pyöräaukon kannen saranat oli tehty ja hitsattu kiinni kannen teräsputkikehikon reunaan, kehikko kiinnitettiin saranoistaan pyöräaukkoon saranoiden toimivuuden varmistamiseksi. Aika lailla jouduttiin saranoita ja niiden asentoa tukikehikossa vielä muokkaamaan, ennen kuin oltiin tyytyväisiä saranoinnin toimivuuteen. Nyt voitiin aloittaa pyöräaukon kannen sisä- ja ulkopuolisen alumiinilevyn niittaaminen yhteen niiden välissä olevan teräsputkikehikon kanssa.

Blogi_2018-22-04.jpg

Niittausta varten alumiinilevyt ja tukikehikko kiinnitettiin puristimilla tiukaksi nipuksi. Tämän jälkeen porattiin uppokantaniiteille reiät pitkin pyöräaukon kannen reunoja siten, että reiät lävistivät sekä levyt että niiden välisen teräsputkikehikon. Porattujen reikien väli oli noin 4 cm. Tehdyt reiät vielä senkattiin eli reikien reunat viistettiin poralla. Näin niitin kannat saadaan uppoamaan reunoiltaan alumiinipellin pinnan tasoon.

Blogi_2018-22-05.jpg

Ennen niittaamiseen ryhtymistä alumiinipellit vietiin kromatoitavaksi. Kromatoinnilla alumiinin pinnalle muodostetaan ohut epäorgaaninen pinnoite, joka suojaa pintaa hapettumiselta. Kromatoitu alumiinin pinta on myös sellaisenaan erinomainen pohja maalille.  Kromatointi teetettiin ulkopuolisena työnä.

Blogi_2018-22-06.jpg

Kromatoinnin jälkeen päästiin varsinaiseen niittaukseen. Niittauksessa käytettiin 20 mm pituisia uppokantaniittejä. Niitit niitattiin paineilmakäyttöisellä niittausvasaralla yksitellen pyöräaukon kannen reikiin. Niittauksessa ei ilmennyt ongelmia, vaan kannen alumiinilevyt ja niiden välinen kehikko saatiin hyvin niitattua yhtenäiseksi kotelorakenteiseksi kanneksi. Niittauksen jälkeen valmis kansi kiinnitettiin saranoistaan koesiiven pyöräaukon reunaan. Kun kansi painettiin kiinni pyöräaukkoon, todettiin sen asettuvan tiiviisti paikoilleen.

Blogi_2018-22-08-11.jpg

Seuraava vaihe on asentaa pyöräaukkoon kannen alle jousitettu mekanismi, joka työntää pyöräaukon kannen auki, kun laskuteline otetaan ulos. Lisäksi pyöräaukon kannen sisäpintaan tulee rakentaa vipu kannen sulkemista varten. Kun laskuteline vedetään sisään, laskuteineen rengas painaa pyöräaukon kannessa olevan vivun avulla kannen automaattisesti kiinni.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14

Myrskyn siiven kärkiosassa tapahtuu

Sunnuntai 28.10.2018 - Tiistaikerholainen

VL Myrsky II:n entisöinnissä on meneillään siiven kärkiin tulevien purjehdusvalojen tekeminen. Siiven kärkiosaa rakennettaessa tehtiin kärjen etukulmaan purjehdusvaloja varten lovi myöhemmin asennettavalle purjehdusvalolle.

Blogi_2018-21-01.jpg

Siiven kärjen purjehdusvalo koostuu kirkkaasta läpinäkyvästä aerodynaamisesta pleksikuvusta ja alumiinipeltisestä kuvun raamista, jolla kupu kiinnitetään siiven rakenteeseen. Kuvun sisällä on varsinainen purjehdusvalon polttimo pienen joko punaisen tai vihreän muovikuvun ympäröimänä.

Blogi_2018-21-02.jpg

Purjehdusvalon pleksikuvun saattaminen muotoonsa tapahtuu tyhjiömuovauskoneessa. Siellä kuumennettu 2 mm vahvuinen pleksi vedetään 0,5 baarin alipaineella purjehdusvalon kuvun muotoisen muotin eli vetolestin päälle. Pleksilevyn vetämisen jälkeen jäähtynyt kuvun aihio leikataan lopulliseen muotoonsa.

Blogi_2018-21-03.jpg

Tarvittava pleksikuvun vetolesti valmistettiin puusta. Ensin liimattiin puuta yhteen riittävän suureksi kappaleeksi, josta voitiin samalla tehdä lestit kumpaakin siiven kärkivalon kupua varten. Puukappale työstettiin piirustusten mukaisesti vastaamaan kahta toisiaan vasten olevaa kupua. Kun haluttu muoto oli saavutettu, lestin aihio sahattiin keskeltä kahtia. Näin saatiin oma vetolestin aihionsa kumpaakin purjehdusvalon kuvun vetämistä varten.

Blogi_2018-21-05.jpg

Purjehdusvalojen kupu kiinnitetään paikalleen siiven kärjessä olevaan koloonsa alumiinipellistä tehtävällä raamilla. Raamin tekemiseksi oli valmistettava pleksikuvun muotoinen muotti, johon alumiinipellistä leikatut raamin ylä- ja alapuolet kiinnitetään ja hitsataan kiinni toisiinsa. Tässäkin tapauksessa tarvittava muotti tehtiin puusta vastaten purjehdusvalon kuvun muotoa.

Blogi_2018-21-06-07.jpg

Tehtyyn puumuottiin kiinnitettiin ruuveilla alumiinipeltiset raamin ylä- ja alapuolet, jolloin raamipuoliskojen reunat tavoittivat toisensa reunojen kiinnihitsausta varten. Jotta alla oleva puinen muotti ei kuumenisi liikaa pellin reunoja toisiinsa hitsattaessa, puumuotin ja hitsattavien alumiinipellin reunojen alle tehtiin tila kuumuutta suojaavalle kupariputkelle. Putki toimii samalla tukevana alustana pellin reunoja kiinni hitsattaessa.

Blogi_2018-21-08-09.jpg

Purjehdusvalon kuvun vetolestin saamisessa valmiiksi on vielä jonkun verran puuhaa. Vetolestiin pitää mm. tehdä jalusta, jolla vetolesti kiinnitetään tyhjiömuovauskoneeseen. Sen sijaan kuvun alumiinipeltisen raamin hitsausmuotti on saatu valmiiksi raamin puoliskojen toisiinsa kiinni hitsaamiseksi.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14

Myrskyn siipien salaojitusta

Torstai 9.8.2018 - Reino Myllymäki

Kesän kynnyksellä Tiistaikerhon entisöintitilassa Suomen Ilmailumuseon kellarissa vieraillessani työn alla oli Myrskyn siipi ja sille oltiin tekemässä jotain omituista: siiven salaojitusta. Mistä on kyse?

MY-14_siiven_salaojitusta_1_720x405.jpg

Kannuspyörällinen hävittäjälentokone viettää suurimman osan ajastaan taaksepäin kallistuneena. Jotta siiven sisään tavalla tai toisella päässee vettä, sen on päästävä valumaan pois. Jos siiven alapinnan vaneri olisi liimattu tiukasti kaarien väliin kiinnitettyihin tukilistoihin, vettä jäisi jokaisen tukilistan taakse pahojaan tekemään.

MY-14_siiven_salaojitusta_2_720x405.jpg

Niinpä jokaisen tukilistan päähän sahataan pieni viiste. Silloin vesi pääsee tätä "salaojaa" pitkin virtaamaan kohti siiven jättöreunaa, jonne puolestaan porattiin reiät sitä varten, että vesi poistuisi niiden kautta.

Käytännössä siiven liimauksessa aikanaan käytetty Lukko-liima oli kaseiini- eli maitoproteiinipohjaista, siis orgaanista ainetta. Kuivissa halliolosuhteissakin liima menetti parissa vuodessa puolet lujuudestaan mutta ei enempää. Märkänä pidettynä liima menetti koko lujuutensa parissa viikossa.

Mitäpä muuta rintamaolosuhteissa olisi ollut tarjolla kuin märkiä olosuhteita? Jos lakat olisivat olleet pula-ajasta huolimatta kelvollisia, ne olisivat estäneet liimasaumoja kostumasta. Mutta vesi pääsi siiven sisään, vesireiät tukkiutuivat ja koko jättöreunasta tuli pahimmilaan pehmeää mössöä. Ei ihme, että useissa korjaustilauksissa raportoitiin jättöreunan aukeamisista.

Ei huolta, MY-14:n siipi liimataan kunnon liimoilla ja lakataan kunnon lakoilla...

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14

Kylttejä Myrskyn ohjaamoon

Maanantai 6.8.2018 - Reino Myllymäki

VL Myrskyn ohjaamo sisältää lukuisia kylttejä. Osa kylteistä on kadonnut, osa niin huonokuntoisia, ettei niistä saa käyttökelpoista kunnostettua. Osa kylteistä on kunnostettu alkuperäisistä liimaamalla ja maalaamalla tekstit uudelleen. Mutta suuri määrä kylttejä on jouduttu tekemään.

MY-14_Kyltti_720x405.jpg

Kylttien materiaalina on Paxoliniksi kutsuttu levy. Kyseessä on paperista ja bakeliitista eli fenoliformaldehydihartsista tehty levy. Sitä on edelleen saatavissa, sillä sitä käytetään sähkölaitteissa hyvien ominaisuuksien vuoksi. Tilasimme Englannista Myrskyä varten muutamia ruskeita ja mustia eri paksuuksisia levyjä kylttien aihioiksi.

MY-14_Kylttien_piirustuksia_720x405.jpg

Kyltit leikattiin ja kaiverrettiin alkuperäisten piirustusten mukaisiksi. Leikkaus- ja kaiverrustyön teki Lestivesa Oy Jyväskylässä. Tekstit maalattiin reilusti ohennetulla värillä ja ylimääräiset hiottiin pois 4 000-karkeusasteen hiomakankaalla, jolloin vain kaiverrettuihin uriin jäi maalia tekstiksi jäljelle.

MY-14_Kylttien_maalausta_720x405.jpg

Lopuksi kyltteihin porataan vielä reiät kiinnitystä varten.

Kuvat: Ilmavoimamuseo.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14

Myrskyn siipipuoliskoja kootaan samanaikaisesti

Lauantai 9.6.2018 - Tiistaikerholainen

Koko alkuvuoden Ilmailumuseoyhdistyksen Tiistaikerhon Myrsky -projektin pääpaino on ollut Myrsky MY-14 -hävittäjän vasemman siipipuoliskon kokoamisessa. Töitä on tehty toki myös mm. projektin koesiiven tai koneen metalliosien rakentamisessa. Vasenta siipeä on koottu teräsrakenteisessa kokoamistelineessä eli jigissä, mihin siipisalot oli tiukasti ankkuroitu. Jigissä rakennettiin siipisalkojen välistä aluetta, joten siiven johto- ja jättöreunan alueet rakentuvat myöhemmin.

Blogi_2018-16-01.jpg

Toukokuun alussa oli vasen siipi saatu vaiheeseen, jossa siipisalkojen välinen alue oli rakenteellisesti lähes valmis ja sen yläpinta vaneriverhoiltu. Tämän seurauksena siipi ei enää tarvinnut kokoamistelineen tukea ja voitiin siitä irrottaa. Irrottamista ja siiven siirtoa varten rakennettiin siiven kumpaakin päähän kiinnitettävä teräsputkinen nostoteline. Telineet tarvittiin, koska siipi on jo liian painava käsivoimin siirrettäväksi.

Blogi_2018-16-02_Laakkonen.jpg

Kuva: Jorma Laakkonen.

Kun siipi oli irrotettu kokoamistelineestä, se nostettiin siiven päissä olevista tukitelineistä trukin ja manuaalisen nostolaitteen avulla ja siirrettiin jigin viereen rakennetun puisen pukkitelineen varaan. Samalla siipi käännettiin ympäri siiven alapinnan verhoilun käynnistämiseksi.

Blogi_2018-16-03-04.jpg

Kuvat: Jorma Laakkonen.

Vasemman siiven alapinnan verhoilemiseksi aloitettiin verhoiluvanerien tukirimoituksen rakentaminen. Se tarkoittaa siiven pituussuuntaisten rimalinjojen kiinnittämistä siipikaarien väliin. Siiven verhoiluvanerit liimataan tukirimoitukseen ja liimaus varmentamaan vielä ruuveilla.

Blogi_2018-16-05-06.jpg

Rimoituksen rakentamiseksi kunkin siipikaaren yläreunaan liimattiin vaneriset tukilaput, joiden varaan rimojen päät liimataan kaariin kiinni. Tämän jälkeen rimat liimattiin yksitellen ”silloiksi” kaarien väliin. Toukokuun loppuun mennessä siiven alapinnan vaneriverhoilun tukirimoitus oli saatu asennettua ja oltiin valmiit siipisalkojen välisen alueen varsinaisen verhoilun käynnistämiseen.

Blogi_2018-16-08.jpg

Tarkoitus on saada alapinnan vaneriverhoilu valmiiksi ennen kuin vasen siipipuolisko lähtee näytteille Tikkakoskelle Suomen Ilmavoimien 100-vuotislentonäytöksen yhteyteen pystytettävään VL Myrskyn entisöintiprojektia koskevaan näyttelyyn. Sinne lähtee Tiistaikerhosta myös Myrskyn koesiipi.

Blogi_2018-16-09.jpg

Vasemman siiven irrottaminen kokoamistelineestä vapautti telineen Myrskyn oikean siipipuoliskon kokoamiselle. Näin oli päästy siipien rakentamisessa siihen toivottuun tilanteeseen, jossa Suomen Ilmailumuseon entisöintitilassa voidaan samanaikaisesti ja vieretysten rakentaa Myrskyn kumpaakin siipipuoliskoa.

Blogi_2018-16-10-11.jpg

Oikean siipipuoliskon rakentaminen kokoamistelineessä noudattaa vasemman siiven kaavaa. Siipi rakennetaan jigissä rangoltaan valmiiksi salkojen väliseltä alueelta, ennen kuin päästään siiven johto- ja jättöreunan alueen rakentamiseen.

Blogi_2018-16-12-13.jpg

Oikean siipipuoliskon siipisalot kiinnitettiin jigiin, ja siipisalkojen väliin alettiin asentaa siipikaaria. Ne olivatkin jo odottaneet pitkään valmiina siiven kokoamisen alkamista. Nopsasti siipikaaret ”loksahtivatkin” siipisalkojen välisiin paikkoihinsa antaen siivelle jo siiven rakenteellista hahmoa. Samalla aloitettiin kiinnittää siipisalkoihin ja kaariin laskutelinejärjestelmän metallisia pidikkeitä sekä työntää lisäpolttoainesäiliön polttoaine- ja ilmanpaineputket paikoilleen siipikaariin tehtyjen reikien läpi.

Blogi_2018-16-14.jpg

Kun Myrskyn runko moottoreineen, vasempi siipipuolisko ja koesiipi ovat näytteillä 16.-17.6.2018 Suomen Ilmavoimien 100-vuotisjuhlalentonäytöksessä Jyväskylän lentoasemalla, näytteillä on samalla suurin Myrsky-kokoonpano sitten vuoden 1965. Sinne siis!

Kuvat, ellei toisin erikseen mainittu: Lassi Karivalo.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14

Myrskyn vasemman siiven rakentaminen etenee suunnitellusti

Tiistai 1.5.2018 - Tiistaikerholainen

Kokoamisjigiin kiinnitetyn VL Myrskyn (MY-14) vasemman siiven rakentaminen etenee samanaikaisesti usealla rintamalla Ilmailumuseoyhdistyksen Tiistaikerhossa. Yhtäältä on rakennettu siiven kärkiosaa, verhoiltu vanerilla siiven yläpinnan siipisalkojen välistä aluetta ja rakennettu siiven tyven pyöräaukkoa. Siiven johto- ja jättöreunan kaarien kiinnittämiseen ryhdytään vasta, kun siiven keskialue eli siipisalkojen välinen alue on saatu verhoiltua.

Blogi_2018-13-01.jpg

Siipisalkojen päähän kiinnittyvän siiven kärkiosan rakentaminen aloitettiin vasta, kun siipisalkojen väliset siipikaaret ja niiden väliin kiinnitettävät verhoiluvanerien kiinnitys- eli pituusjäykistelistat oli saatu liimattua paikoilleen. Kummankin siipipuoliskon kärkeen tulevat kaarevat kärkilistat oli tehty valmiiksi jo viime vuonna siiven kokoamista odottamaan. Kärkilistat rakennettiin liimaamalla vaneriviiluja kaarevaa lastulevymuottia vasten nipuksi siiven kärjen muotoon.

Blogi_2018-13-03.jpg

Vasemman siiven kärkiosan rakentaminen alkoi kiinnittämällä kärkilista etu- ja takasalon päähän sekä kolmanteen kaareen siiven kärjestä lukien. Tämän jälkeen kiinnitettiin siiven uloin siipikaari etu- ja takasalon väliin. Kun verhoiluvanerin kiinnityslistat oli vielä saatu liimattua kärjen siipikaarien välille, vasemman siiven kärkiosan runko oli saatu valmiiksi. Kärkeen rakennetaan vielä paikka siiven purjehdusvalolle.

Blogi_2018-13-05.jpg

Vasemman siiven yläpinta verhoillaan siipisalkojen väliseltä alueelta neljällä peräkkäisellä ja tosiinsa viistesaumalla liitettävällä vanerivuodalla. Siiven pyöräaukosta laskien sisin verhoiluvaneri on 4 mm paksua, kaksi seuraavaa on 3 mm paksuja ja viimeinen eli siiven kärkiosan kattava verhoiluvaneri on 2 mm paksua vaneria.

Blogi_2018-13-06.jpg

Siiven keskialueen verhoilu aloitettiin leikkaamalla vanerilevyistä diagonaalisesti tarvittavat neljä verhoiluvuotaa, sillä diagonaalisia ne olivat alun perinkin Myrskyssä. Diagonaalinen vaneri kestää paremmin siipeen kohdistuvia voimia. Leikattujen vanerien reunat viistettiin viistehiomakoneella. Tämä siksi, että vanerit liitetään tosiinsa limisaumaliitoksin.  Ennen vanerien paikalleen liimauksen aloittamista tarkistettiin vielä, että siipikaarien yläreunat olivat kaikki samassa linjassa. Vasemman siiven keskialueen verhoiluvanerien kiinnittäminen paikalleen toteutettiin kaikkien vanerivuotien osalta samalla tavalla.

Blogi_2018-13-08.jpg

Ensin asemoitiin kaikki neljä mittoihinsa leikattua vaneria alustavasti paikoilleen. Liimattavaksi vuorollaan otettavaan vaneriin tehtiin valmiiksi reikärivit ruuveille, joilla vaneri kiinnitetään siipikaarien välisiin vanerin kiinnitys- eli pituusjäykistelistoihin.

Blogi_2018-13-10-11.jpg

Tämän jälkeen aloitettiin liimaus levittämällä epoksihartsiliima siipisalkoihin ja siipikaariin. Kaarien välisiin vanerin kiinnityslistoihin levitettiin kuitenkin Casco Outdoor puuliima.

Blogi_2018-13-12.jpg

Nyt vaneri painettiin huolellisesti kohdalleen liimapintoja vasten ja aloitettiin vanerin kiinnittäminen teräsruuvijonoilla kaarien välisiin kiinnityslistoihin. Kun vaneri oli ruuvein ”lukittu” paikoilleen vanerin ulkoreunat puristettiin puristimilla tiiviisti kiinni etu- ja takasalkoon. Puristusvoiman tasaisuus varmistettiin puristimien ja vanerin väliin asennetulla lankulla. Lankun ja vanerin reunan väliin laitettiin vielä suojaava muovikalvo, jottei lankku liimautuisi vaneriin kiinni.

Blogi_2018-13-14.jpg

Siiven tyven laskutelineen pyöräaukon rakentaminen on myös edistynyt. Aukkoon asennettiin sen ylä- ja alareunaan tulevat vaneriset kiinnitysrenkaat. Näihin renkaisiin kiinnitettiin sitten pyöräaukon vanerinen seinämä.

Blogi_2018-13-15.jpg

Seinämän kummallekin sivulle tehtiin kaksi pyöreää aukkoa siipisalkojen puoliskojen teräslevykiinnityksen pulttien asentamista varten. Aukkoihin tulee myöhemmin alumiinipeltiset suojukset.

Blogi_2018-13-16-17.jpg

Myrskyn vasen siipi on nyt saatu vaiheeseen, jossa sen rakentamista voidaan jatkaa ilman teräsrunkoisen kokoamistelineen eli jigin tukea. Vasen siipi tullaankin irrottamaan jigista ja aloittamaan siinä vuorostaan oikean siiven kokoaminen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14

Myrsky-projektin rahankeräyslippaat valmistuivat

Maanantai 2.4.2018 - Tiistaikerholainen

Ilmailumuseoyhdistys järjestää VL Myrsky II -entisöintiprojektin hyväksi rahankeräyksen ajalla 1.12.2017 - 30.11.2019. Rahankeräystä varten tarvitaan viisi uutta osittain läpinäkyvää rahankeruulipasta tai paremminkin laatikkoa. Niiden rakentaminen annettiin Ilmailumuseoyhdistyksen Tiistaikerhon tehtäväksi.

Kerhossa suunniteltiin ensin rahankeruulaatikon malli. Sen lähtökohtana oli Suomen Ilmailumuseon aulassa jo oleva yksi rahankeräyslipas sekä museon materiaalivarastoista löytynyt tarkoitukseen sopiva rakennusmateriaali, kuten vanhoja käyttökelpoisia melamiinipintaisia hyllytasoja sekä paksua läpinäkyvää pleksiä.

Suunnitelman mukaan keräyslaatikon kyljet, pohja ja takaseinä rakennetaan melamiinipintaisesta valkoisesta 20 mm vahvuisesta lastulevystä. Sen sijaan laatikon katto ja etuseinä tehdään läpinäkyvästä paksusta pleksistä. Kuution muotoisen laatikon mitoiksi tulee 30x30x30 cm. Laatikon ulkomittaan vaikutti se, että varastosta löytynyt pleksilevy sattui olemaan 30 cm levyistä. Laatikon takaseinä tehdään kaksiosaiseksi, jossa ala- ja yläosa kiinnitettään toisiinsa saranalla. Takaseinän alaosa toimii lippaaseen kertyneiden rahojen tyhjennysluukkuna.

Päätettiin tehdä ensin kokeeksi yksi laatikko. Sahattiin vanhoista melamiinipintaisista hyllytasoista kappaleet laatikon pohja-, sivu- ja takaseiniksi.  Sovitettiin laatikon pohjalevy ja sivuseinät alustavasti toisiinsa. Pienen muokkauksen jälkeen pohja- ja sivulevyt kiinnitettiin Erikeeper Plus liimalla ja ruuveilla. Tämän jälkeen sahattiin takaseinä edelleen kahteen osaan laatikon tyhjennysluukun tekemiseksi. Takaseinän ylä- ja alaosa yhdistettiin toisiinsa pianosaranalla ja takaseinä kiinnitettiin yläosastaan liimalla ja ruuveilla laatikon seinälevyjen väliin. Takaseinän avautuvaan alaosaan asennettiin lukko ja lukon kielelle tehtiin syvennys laatikon pohjalevyyn.

Blogi_2018-10-01-02.jpg

Oltiin tyytyväisiä koelaatikkoon, joten voitiin siirtyä rahankeräyslaatikoiden ”sarjatuotantoon”. Nyt sahattiin hyllytasoista pohja-, sivu- ja takaseinälevyt kaikkiin neljään rahankeräyslaatikkoon ja niistä koottiin laatikkojen rungot tyhjennysluukkuineen koelaatikon mallin mukaisesti.

Blogi_2018-10-03-04.jpg

Koska kaikkien viiden laatikon rungot oli sahattu vanhoista melamiinipintaisista lastulevyhyllytasoista, levyjen reunat piti saada siistin näköisiksi. Levyjen reunat päällystettiin valkoisella liimattavalla peitenauhalla, joka kiinnitettiin paikoilleen silitysraudan lämmöllä. Ennen etuseinään ja kattoon tulevien pleksien asentamista laatikoiden pohjaan liimattiin pehmusteeksi kokolattiamaton pala.

Blogi_2018-10-05-06.jpg

30 cm leveistä ja 7 mm vahvuisista pleksilevyistä leikattiin kappaleet rahankeräyslaatikoiden etuseinäksi ja kattolevyksi kuhunkin viiteen keräyslaatikkoon. Sahauksen jäljiltä olevat pleksien reunat hiottiin sileiksi.

Blogi_2018-10-07.jpg

Pleksit sovitettiin paikoilleen kuhunkin laatikkoon. Katoksi tulevien pleksilevyjen keskelle jyrsittiin pitkulainen aukko rahojen pudottamiseksi laatikkoon. Pleksien pinnat puhdistettiin huolellisesti, jonka jälkeen ne kiinnitettiin laatikoiden runkoihin ruuveilla.

Blogi_2018-10-10-12.jpg

Jotta estettäisiin ainakin mielijohteesta tapahtuva rahankeräyslaatikon varastaminen, ostettiin kaksi metriä 4 mm paksua ja muovipintaista teräsvaijeria kutakin laatikkoa varten ja vastaavasti kutakin vaijeria kohti kaksi vaijerilukkoa vaijerin päihin tulevien silmukoiden tekemiseksi. Silmukat tarvitaan riippulukkoa varten. Kukin vaijeri pujotettiin keräyslaatikon pohjalevyn takareunaan kiinnitetyn lenkkiruuvin läpi. Tarkoitus on, että rahankeräyslipas lukitaan teräsvaijerin silmukoihin asennettavalla lukolla johonkin laatikon läheiseen rakenteeseen.

Blogi_2018-10-14-15.jpg

Viimeisenä työnä kiinnitettiin rahankeräyslaatikoiden kumpaankin kylkeen Myrsky-projektista ja sen varainkeruuluvasta kertovat teippaukset.

Blogi_2018-10-16.jpg

VL Myrsky II entisöintiprojektin rahankeräyslaatikot ovat nyt valmiit. Siispä, kun näet Tiistaikerhon rakentamia VL Myrsky -projektin rahankeräyslaatikoita, sinulla on oiva mahdollisuus tai etten sanoisi velvollisuus tiputtaa laatikon aukosta rahaa VL Myrsky II -entisöintiprojektin tukemiseksi.

Kuvat: Lassi Karivalo.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14

Kun halkopino Myrskyn eteen hyppäsi

Perjantai 30.3.2018 - Reino Myllymäki

VL_Myrsky_Porissa_lankkutiella_IVM_291_720x405.jpg

Saksalaisten Porin lentokentälle rakentamat lankkutiet alkoivat olla vuonna 1946 jo aika huonokuntoisia, esimerkiksi sekä MY-14 että MY-20 vaurioittivat potkurinsa, kun laskutelineen rengas nosti lankkua niin, että se pääsi osumaan potkuriin. Kuva: Ilmavoimamuseon kuva-arkisto.

Viidennen VL Myrsky - Historia ja entisöinti -julkaisun kirjoittaminen on alkanut. Kun julkistamiseen on aikaa vielä kahdeksan kuukautta, mitään kiirettä ei ole. Olenkin tehnyt kirjoittamista jonkun toisen homman päättymisen jälkeen ennen jonkun kolmannen homman aloittamista. Ikäänkuin vaihtelun vuoksi.

Kirjoittaminen on tässä vaiheessa myös suurelta osin lukemista ja muuta tiedon etsintää. Kävin läpi Myrsky-koneyksilöjen tiivistetyt historiat Keskisen, Stenmanin ja Niskan "Suomalaiset hävittäjät" -kirjasta ja päätin kirjata tulevaan julkaisuun kaikki Myrskyille tapahtuneet onnettomuudet lentokiellon päättymisen jälkeen eli 1.8.1945 alkaen.

MY-5-koneelle sattui elinkaarensa aikana peräti kuusi onnettomuutta. Niistä viides herätti huomioni: "9.7.46 väisti rullauksessa Porissa halkopinoa ja meni nokilleen." Jostain tupsahti eteeni mielikuva halkopinosta, joka liikkuu rullaustielle yllättävästi, jolloin Myrskyä ohjannut henkilö joutui tekemään huonoon lopputulokseen päätyneen väistöliikkeen. Mutta eihän halkopinot liiku?

Tarkempi tutkintapöytäkirjaan tutustuminen kertoi, että mekaanikko Asser Nurmio oli lämmitettyään MY-5:n moottorin lähtenyt rullaamaan koneella halli 5:ltä halli 3:lle Porissa. Jonkin aikaa rullattuaan hän huomasi oikealla aivan rullaustien vieressä halkopinon, jota väisti vasemmalle. Samalla hän huomasi, että vasemmalla oli samanlainen pino, jolloin hän väisti oikealle samalla jarruttaen. Tämä oli Myrskyn laskutelineelle liikaa. Vasen siipi alkoi vajota, kun laskuteline petti alta. Siiven etureuna murtui ja kaikki potkurinlavat menivät poikki.

Myrskyn laskuteline oli ensimmäinen Valtion Lentokonetehtaan suunnittelema ja toteuttama sisäänvedettävä laskutelinekonstruktio ja siinä oli pari "lastentautia". Yksi lastentauti liittyi rajakytkimiin, jotka saattoivat liikkua, jolloin kaikki osat eivät päätyneet oikeisiin asentoihin, jolloin paikkoja murtui. Toinen lastentauti oli käyttökoneiston akseli, johon oli tehty päähän koneistuksella viiltoja, joiden tekemisen helpottamiseksi akselin päähän oli tehty poikittainen ura. Se oli kohta, josta akseli meni usein poikki.

MY-5_onnettomuus_1945-07-09_720x405.jpg

Kaavio MY-5:n rullausvaurion 9.7.1946 tutkintopöytäkirjasta. Väisti yhtä, osui toiseen. Kuva: Kansallisarkisto via Raimo Heikkinen.

No, mekaanikko Asser Nurmiolla ei ollut lupaa rullailla koneita mihinkään. Kun Porin rullaustiet olivat kapeita ja huonokuntoisiakin ja kun näkyvyys Myrskystä oli eteenpäin se mikä oli ja kun rullaustien molemmin puolin oli halkopinoja, rullaushommat kuuluivat lentäjille. Nurmion tarkoitus oli ollut hyvä, mutta seuraukset huonoja. Hän sai rangaistukseksi yksinkertaista arestia ja samalla rullaus kiellettiin toistaiseksi kaikilta mekaanikoilta.

Kone oli saatu kuntoon kuusi päivää aikaisemmin, eikä sillä oltu lennetty huhtikuun jälkeen. No, se ei ollut MY-5:n viimeinen onnettomuus, vaan koneella lennettiin vielä yli 30 tuntia...

MY_laskutelineen_kayttoakseli_720x405.jpg

Lisäys 31.3.2018: Kuva (Kansallisarkisto via Raimo Heikkinen) Myrskyn etusalkoon kiinnitetyssä koteloidussa käyttölaitteessa oleva ruuvipyörän akseli. A osoittaa heikkoa kohtaa, joka on konseistamisen helpottamiseksi tehty sorviura.

4 kommenttia . Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14

Myrskyn sisemmät telineluukut eli "enkelinsiivet" tekeillä

Sunnuntai 25.3.2018 - Tiistaikerholainen

VL Myrsky II:n entisöintiprojektin koesiipi on saatu vaiheeseen, jossa on aloitettu rakentaa koesiiven pyöräaukon suojaluukkua eli siesempiä telineluukkuja, joita myös "enkelinsiiviksi" kutsutaan. Voitaisiin myös puhua pyöräaukon kannesta, mutta VL Myrskyn piirustuksissa tämä osa on nimetty luukuksi. Pyöräaukon luukku peittää noin puolet pyöräaukosta. Toisen puolen peittää laskutelineen joustintuessa kiinni oleva ja puolet pyörästä kattava peitelevy.

Blogi_2018-09-01.jpg

Pyöräaukon luukun avaus- ja sulkumekanismi toimii seuraavasti. Kun laskuteline vedetään siiven sisään, laskutelineen pyörä painaa sisään mennessään pyöräaukon luukussa olevaa vivustoa sulkien luukun. Laskutelineen peitelevyn ulkoreuna painuu vielä luukun reunaa vasten painaen luukun tiiviisti kiinni. Kun laskuteline otetaan ulos, luukun jousellinen vipumekanismi työntää luukun automaattisesti auki.

Blogi_2018-09-02_SIM_VK_391_36544p.jpg

Myrskyn pyöräaukon luukku on kotelorakenteinen. Se koostuu kahdesta alumiinilevystä, joiden välissä on metallinen tukikehikko. Pyöräaukon luukun ulkopinta on 2 mm paksua alumiinilevyä ja vastaavasti sisäpinta 1 mm vahvuista levyä. Luukun sisäpuolen alumiinilevyn ulkomitat ovat 440 x 660 mm ja ulkopuolen 485 x 700 mm. Tämä merkitsee, että luukun sisälevy on ulkopuolista levyä pienempi. Sen seurauksena luukun reunaan muodostuu ulkolevyn muodostama peltireunus eli huullos.

Blogi_2018-09-03_SIM_VK_391_36444p.jpg

Enkelinsiipien saranamekanismeja on säilynyt, mutta luukut ovat kadonneet, joten ne on tehtävä materiaalista alkaen.

Pyöräaukon luukun ulko- ja sisäpuolen alumiinilevyjen välissä on levyjä yhdistävä tukikehikko. Se kulkee pitkin luukun sisäpuolisen levyn reunaa. Ulko- ja sisälevyt kiinnitetään tukikehikkoon niittaamalla. Alkuperäisesti Myrskyn pyöräkotelon luukun sisäkehikkona oli ulkoreunaltaan avoin U-muotoinen alumiinilista, johon luukun kannet erikseen niitattiin.  Myrskyn entisöintiprojektissa päädyttiin kuitenkin vaihtoehtoiseen menettelyyn. Alumiinilevyjen väliin tuleva tukikehikko tehdään 15 x 15 mm vahvuisesta neliöteräsputkesta. Ulko- ja sisälevy kiinnitetään yhdessä tukikehikkoon tukikehikon läpi asennettavilla niittiriveillä. Niittejä varten tukikehikkoon porataan reiät.

Myrskyprojektin koesiipi on muutaman metrin mittainen siiven puolikas, joten siinä on vain yksi pyöräaukko. Siten koesiipeä varten tarvitaan yksi pyöräaukon luukku. Päätettiin kuitenkin rakentaa samanaikaisesti kolme luukkua eli yksi luukku koesiipeä ja kaksi varsinaisen Myrskyn siiven pyöräaukkoja varten.

Blogi_2018-09-04.jpg

Kolmen pyöräaukon luukun tekeminen aloitettiin leikkaamalla laserilla tarkkaan mittaansa 2 mm vahvuisesta alumiinilevystä tarvittavat luukun kolme ulkopinnan levyä ja 1 mm vahvuisesta luukun kolme sisäpinnan levyä.

Blogi_2018-09-06-08.jpg

Tämän jälkeen aloitettiin pyöräaukkojen luukkujen tukikehikkojen tekeminen. Leikattiin 15 x 15 mm teräsputkesta pyöräaukon luukun sisälevyn reunojen mukaiset määrämittaiset putkenpalat yhtenäiseksi kehikoksi hitsattavaksi. Putken paloja leikattiin samalla kolme sarjaa eli yksi kutakin tarvittavaa luukkua eli ”enkelinsiipeä” varten. Osa putkenpaloista taivutettiin sisälevyn kaarevien reunojen mukaisiksi.

Blogi_2018-09-10-11.jpg

Leikatut putkenpalat sovitettiin pitkin pyöräaukon luukun sisälevyn reunaan ja kiinnitettiin siihen pienillä puristimilla. Tämän jälkeen siirryttiin Suomen Ilmailumuseon pihalla olevaan ”tulikonttiin”, jossa palat hitsattiin yhteen luukun sisälevyn reunoja kiertäväksi kehikoksi. Samalla tavalla meneteltiin kaikkien kolmen pyöräaukon luukun metallikehikon palojen yhteen hitsaamisessa.

Blogi_2018-09-12-13.jpg

Nyt on saatu asennusvalmiiksi pyöräaukon luukkujen ulko- ja sisälevyt sekä niiden väliin tulevat tukikehikot. Seuraava työvaihe onkin aloittaa pyöräaukon luukkujen ulko- ja sisälevyjen niittaus niiden väliseen teräsputkiseen tukikehikkoon.

Historialliset kuvat: Suomen Ilmailumuseon kuva-arkisto, muut: Lassi Karivalo.

1 kommentti . Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14

Vanhemmat kirjoitukset »