Blogi
Myrskyn moottorin alasuojuksen tekeminenMaanantai 6.11.2023 - Tiistaikerholainen VL Myrsky II:n (MY-14) moottorissa on ylä- ja alapuolinen moottorin suojuslevy, joita myös vaippalevyksi kutsutaan. Tiistaikerhossa on rakennettu moottorin alapuolinen vaippalevy. Levy tehtiin 1 mm vahvuisesta alumiiniohutlevystä. Vaipan sisäpintaan kiinnitettävät jäykisteprofiilit tehtiin samasta materiaalista. Yläpuolinen vaippalevy rakennetaan Suomen ilmavoimamuseossa, jossa päätyönä on MY-14 rungon entisöinti. Ennen kuin millisestä alumiinilevystä leikattua levyä alettiin muotoilla moottorin alapuolisen vaippalevyn U-muotoon, rakennettiin muokkausta varten tukevasta vanerista naaraspuolinen muokkauslesti. Tämä muokkauslesti toimii mallina osoittaen moottorin alasuojuksen tarvitsevan kaarevan muodon. Alumiinilevyn varsinainen muokkaus tehtiin mankeloimalla levyä vähitellen muotoonsa kolmitelaisessa mankelissa ja vertaamalla levyä välillä muokkauslestiin. Kun mankeloitu levy saatiin painautumaan tiiviisti muokkauslestiä vasten, se oli saanut oikean muotonsa. Kuva: Heikki Kaakinen Sitten muotoonsa muokattua levyä voitiinkin kokeilla Suomen ilmailumuseon entisöintitilaan siirrettyyn Myrskyssä käytettyyn Pratt & Whitney moottorityyppiin. Hyvinhän se saatiin moottorin kylkeen asettumaan. Moottorin alasuojus tarvitsee sisäpintaansa useita vaippalevyä jäykistäviä profiililistoja, jotta vaippalevy pysyy kuosissaan. Jäykistelistat leikattiin ja kantattiin valmiiksi annettujen ohjelmointitietojen mukaan Prolaser Oy:ssä. Tämän jälkeen alkoi jäykisteprofiilien kiinnittäminen vaippalevyn sisäpintaan. Jäykistelistat kiinnitetään niittaamalla vaippalevyyn. Myrskyn piirustuksista saatiin kullekin profiililistalle tarkka sijaintinsa vaippalevyn sisäpinnassa. Aloitettiin profiililistojen kiinnittäminen, mutta ei suoraan niitaten, vaan ne kiinnitettiin paikalleen aluksi 12x3 millisillä pikkupulteilla. Pultin reiät porattiin piirustuksenmukaisten niittien kohdalle ja kuhunkin reikään laitettiin pienikokoinen pultti kiinnittämään profiililistan kohdallensa. Kun kaikki profiililistat oli näin kiinnitetty, vaippalevyn sisäpinta näytti vähän kuin piikkisialta, koska pikkupulttien mutteripäät törröttivät profiililistojen reunoissa. Nyt jäykisteprofiilein varustettua vaippalevyä soviteltiin moottoriin. Vaippalevy asettui edelleen kiitettävästi paikalleen, jolloin voitiin aloittaa vaippalevyyn yläreunaan tulevien kiinnityssalpojen asentaminen. Moottorin ala- ja yläpuoliset vaippalevyt kiinnitetään toisiinsa avattavilla salvoilla, sillä vaippalevyt pitää saada irrotettua moottorin tai aseistuksen huoltotöiden yhteydessä. Ennen kuin vaippalevyn jäykisteiden kiinnityspultteja alettiin vaihtaa uppokantaisiin alumiininiitteihin, vaippalevyn ulkopinnan pultinreiät senkattiin uppokantaniiteille sopiviksi. Vaippalevyn profiililistat niitattiin reikä reiältä 8x3 millisillä alumiininiiteillä vaippalevyn sisäpintaan. Niittaaminen tehtiin niittauspuikolla ja levyn toisella puolella niitin kantaa vasten painettavalla vastakappaleella. Lopuksi vielä varmistettiin, että niittien uppokannat olivat niittautuneet täysin vaippalevyn pinnan tasalle. Joitain niitinkantoja jouduttiin napsauttamaan vasaralla vaippalevyn pinnan tasaan, jotta vaippalevyn ulkopinta saatiin niittauksen jäljiltä täysin sileäksi. Rakenteeltaan valmis moottorin alapuolinen vaippalevy vielä kromatoidaan, kuten on kromatoitu kaikki rakentamamme Myrskyn alumiiniosat. Kuvat: Lassi Karivalo, ellei toisin erikseen mainittu. |
2 kommenttia . Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, VL Myrsky, MY-14, Tiistaikerho |
MY-14 takarungon verhoiluSunnuntai 29.10.2023 - Reino Myllymäki VL Myrsky II -entisöintiprojektin käytössä olevien kolmen rungon (MY-5, -9 ja -14) takarungon vaneriverhoilu on täydellisesti kadonnut, joten MY-14 sai kokonaan uuden verhoilun. MY-14 kuului ns. Myrskyn suursarjaan (Myrsky II) ja sen takarungon verhoilun piirustus on kadonnut. Prototyypin (Myrsky), koesarjan (MYrskyn I) ja suursarjan varhainen piirustus, jota on käytetty MY-5 ja MY-6-koneissa, on säilynyt. Sen mukaan takarunko oli verhoiltu 1,2 mm diagonaalivanerikaistoilla, jotka oli viisteliitoksin kiinnitetty toisiinsa. Valokuvia tutkimalla löytyi myöhemmissä suursarjan koneissa käytetty verhoilutapa, jossa käytettiin seitsemää diagonaalivaneriarkkia, joiden vaakasaumoissa on porrastus. Koska diagonaalivaneria ei ole saatavilla, sitä tehtiin liittämällä kolmion muotoon sahattuja vaneriarkkeja toisiinsa liimatuilla viisteliitoksilla toisiinsa. Näin saadut arkit sahattiin karkeasti muotoonsa ja sitten lopulliin mittoihin sovittamalla. Liimauksessa käytettiin Gorilla Glue -liimaa ja tarvittava puristus saatiin kiristekalvoilla, reunoissa liimauspuristimilla ja muualla sinkiläniiteillä. Alunperin on käytetty nauloja noin 20 mm jaolla. Ensimmäisten vanerikaistojen kohdalla sisäpuolinen maalaus tehtiin liimauksen jälkeen, mutta viimeiset oli maalattava ennen liimausta. Tällöin liimapintojen sijainti piirrettiin vanerille ja vain niiden väliset alueet maalattiin etukäteen. Liimauksen jälkeen maalattiin loput alueet, mikäli se vain oli mahdollista. Maalina oli Tikkurilan Temalac ja värisävy RAL 7005. Ulkopuolinen pohjamaalaus tehtiin alkuperäisen ohjeen mukaisesti alkydipohjamaalilla, jossa ensimmäiseen kerrokseen lisättiin n oin 5% alumiinijauhoa. Tämän jälkeen runko maalattiin kahdesti samalla maalilla ilman alumiinijauhoa. Maalauskerrosten välissä pinnat välihiottiin ja kitattiin tarvittavilta kohdin, kittinä Tikkurilan Spakkeli-puukitti. Pohjamaalina Futura 3-liuotinohenteinen pohjamaali, sävy RAL 7005. Blogi on tuotettu Ilmavoimamuseon entisöintiryhmän tuottamasta raportista ja valokuvista. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, VL Myrsky, MY-14, IVM |
MY-14:n liukukuomuTiistai 10.10.2023 - Reino Myllymäki VL Myrsky II MY-14:n alkuperäinen liukukuomu on kadonnut. Käytettävissä oli kuitenkin kaksi alkuperäistä pahoin syöpynyttä liukukuomua, joiden kaikki osat olivat tallella. Pleksit olivat kuitenkin rikki. Kunnostettavaksi valittu liukukuomu purettiin osiin ja todettiin, että puhkisyöpymisiä ei ole tapahtunut, joten kuomun raamit hiekkapuhallettiin ja maalattiin harmaaksi. Kuomun raamin sisällä liikkuva lukitustappi oli ruostunut jumiin ja tappia liikuttava vaijeri oli mennyt poikki. Vanha lukitustappi poistettiin ja tilalle sorvattiin uusi tappi piirustuksen mukaan. Liukutapiksi tehtiin muutostiedotus C 301:n mukainen vahvistettu tappi, koska raamin alkuperäinen tappi oli sitä mallia, ja liukukiskon lukituskolot olivat vahvistetulle tapille mitoitetut. Huonoon kuntoon mennyt vaijerin läpivienti/ohjauspala tehtiin uudesta lustosta (parkesiini) piirustuksen mukaisesti. Uusi vaijeri juotettiin lukistustappiin ja vaijeriin tehtiin piirustuksen mukainen päätepala sekä käsikahvana toimiva kumiletku, joka kiinnitettiin messinkilangalla. Uudet taivutetut kuomupleksit sahattiin mittoihin ja niihin jyrsittiin ja hiottiin tarvittavat huullokset, jotta pleksit asettuvat samalle tasalle kuomun raamien listojen kanssa. Alkuperäiset pleksilasien sisäpuoliset alumiiniset kiinnityslistat puhdistettiin oksaalihapolla ja maalattiin harmaaksi. Pleksit kiinnitettiin uusilla 3 mm ruuveilla ja nyloc-muttereilla. Avausnappia varten tehtiin kuomun yläosan pleksiin napille sopiva reikä. Alkuperäinen kuomun takareunan alumiinilista oli pahoin syöpynyt ja murtunut, joten tilalle tehtiin uusi olista piirustuksen mukaisesti 0,7 mm alumiinilevystä. Piirustuksen mukaan kuomun etureunaan kuuluisi huopatiiviste, mutta valokuvien mukaan sitä ei näytä olevan aikanaan laitettu, joten se jätettiin asentamatta. Blogi on toimitettu Suomen Ilmavoimamuseon entisöintiryhmän raportista. Kuvat Suomen Ilmavoimamuseon. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, VL Myrsky, MY-14, IVM |
MY-14:n takalasitSunnuntai 8.10.2023 - Reino Myllymäki VL Myrsky II MY-14:n takalasien raamit kiinnityslistoineen ovat säilyneet pahoin syöpyneinä. Avattavan luukun raamit ovat säilyneet irto-osana. Pleksit ovat kaikki tuhoutuneet. Takalasin raamit hiekkapuhallettiin ruosteesta. Raamien etu- ja takapään kiinnityskohdat olivat syöpyneet puhki, joten niihin hitsattiin uudesta putkesta korjauspalat. Korjauksen jälkeen raamit maalattiin ja asennettiin paikalleen. Osa pleksilasien teräksisistä kiinnityslistoista olivat pahoin syöpyneet ja niiden tilalle tehtin uudet listat. Avattavan luukun lukitussalpojen pianolankaiset akselit olivat katkenneet, joten ne poistettiin ja tilalle hitsattiin uudet akselit. Luukun sisäpuoliset alumiiniset listat olivat vääntyneet ja murtuneet, jonka vuoksi niitä täytyi oikoa ja korjata hitsaamalla. Kaikki listat ja avattavan luukun raamit puhdistettiin ruosteesta ja maalattiin harmaaksi. Uudet pleksilasit leikattiin mittoihin ja sovitettiin paikoilleen. Kiinnityslistoja varten plekseihin jyrsittiin ja hiottiin huullokset, jotta listat asettuvat samalle tasalle pleksilasien kanssa. Pleksit kiinnitettiin uusilla 4mm ruuveilla ja nyloc-muttereilla. Avattavan luukun alkuperäinen alumiininen lukitushaka oli hyväkuntoinen, joten se puhdistettiin vain oksaalihapolla ja asennettiin paikalleen. Oikean puolen takalasiin tehtiin läpivientireikä antennilangalle. Blogi on toimitettu Suomen Ilmavoimamuseon entisöintiryhmän raportista. Kuvat Suomen Ilmavoimamuseo. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, VL Myrsky, MY-14, IVM |
Myrskyn siiven kainalolevyjen etuosien paikalleen sovittaminenSunnuntai 1.10.2023 - Tiistaikerholainen VL Myrsky II:n rungon ja siiven saumakohtaa peittävät Myrskyn piirustuksissa siiven tyvilevyiksi kutsutut levyt. Näistä lentokoneiden rungon ja siiven saumakohtaa peittävistä levyistä käytetään yleisesti nimitystä kainalolevy. Myrskyn kainalolevyt on tehty alumiiniohutlevystä. Myrskyn siiven ja rungon liitoskohdan kainalolevy koostuu kahdesta osasta. Levyn takaosa kattaa liitoskohdan siiven etusalosta siiven jättöreunaan. Levyn etuosa puolestaan alueen siiven etusalon tasalta siiven johtoreunan ylitse siiven ja rungon alapinnalle kaartuen siiven etusalon tasalle. Oikean- ja vasemmanpuoleisen kainalolevyn etuosan reunat kohtaavat toisensa rungon alla keskilinjalla. Kainalolevyjen etuosat kiinnittyvät etureunastaan patalevyn putkirakenteiseen kiinnityskehään. Tähän samaan kehään kiinnittyvät myös eturungon avattavat alumiiniset peitelevyt. Tiistaikerhossa on meneillään Myrsky II:n (MY-14) entisöintiprojektissa tehtyjen kainalolevyjen etuosien paikalleen sovittaminen. Tämä työ mahdollistui, kun Myrsky MY-14 siipi ja MY-5:n runkokehikko liitettiin toisiinsa siiven koesovittamiseksi runkokehikkoon. Kainalolevyn etuosien paikalleen sovittamiseksi meillä ei ollut käytössämme edellä mainittua patalevyn kiinnityskehää. MY-14 patalevy alkuperäisine kiinnityskehineen on jo kiinni Suomen ilmavoimamuseossa entisöitävänä olevassa MY-14:n rungossa. Kiinnityskehän puutteen ratkaisimme tekemällä tukevasta vanerista alkuperäisen kiinnityskehän mittojen mukaisen kehän. Tekemämme vanerinen kiinnityskehä tulee saada kiinnitetyksi siiven koesovituksessa käyttämäämme MY-5:n runkokehikkoon täsmälleen patalevyn kiinnityskehän sijaintia vastaavaan paikkaan. Tämä siksi, että kainalolevyjen etuosat saadaan kiinnitettyä vaneriseen kehään juuri samoin, kun ne tullaan aikanaan kiinnittämään Suomen ilmavoimamuseossa olevan MY-14 patalevyn kiinnityskehään. Patalevyn kiinnityskehää mallintavan vanerisen kehän tarkan sijainnin määrittämiseksi käytimme Myrskyn piirustukseen merkittyjä rungon keskiöpisteitä. Niistä tärkeä on runkokeskiön piste 51, joka on runkokehikon etupään alaosassa olevan poikittaisen runkoputken pään keskiö. Siitä määritettiin vanerisen kiinnityskehän sijainnin kolme mittauspistettä. Ne ovat rungon keskilinjaan laitettu metallitangon muodostama referenssilinja sekä siiven ja rungon toisiinsa lukitsevien kahden kiinnityspultin keskiö. Ensiksi linjattiin paikalleen referenssilinjana toimiva alumiinitanko, jonka päähän kiinnityskehän yläreuna kiinnitettiin. Vanerinen patalevyn kiinnityskehä lukittiin puolestaan siiven ja rungon etummaisiin liitospultteihin säädettävillä kierretangoilla kummaltakin sivulta. Näiden kolmen kiinnityspisteen avulla patalevyn vanerisen kiinnityskehän sijainti suhteessa Myrskyn runkokehikkoon saatiin määritettyä millintarkasti. Vanerinen kiinnityskehä tuettiin yläosastaan runkokehikkoon neljällä metallituella, joista kaksi on säädettävää kierretankoa. Kiinnityskehä tuettiin lisäksi alareunastaan lattiaan. Kun vanerinen kiinnityskehä on lukittuna paikalleen runkokehikkoon, aloitetiin kainalolevyjen etuosien sovittaminen kiinnityskehään. Kainalolevyjen etuosat soviteltiin paikalleen vuorotellen. Ne kiinnitettiin ensin siiven pintaan kuormausliinalla, jotta levy pysyy sovituksessa alustavasti paikallaan. Sovituksessa kainalolevyt kiinnitettiin etureunastaan puristimilla vaneriseen kiinnityskehään. Todettiin tyytyväisinä, että alumiinilevystä tehdyt kainalolevyjen etuosat asettuivat erittäin hyvin paikalleen sekä suhteessa siiven pintaan että vaneriseen kiinnityskehään. Lopullisesti kainalolevyjen etuosat kiinnitetään kiinnityskehän korvakkeisiin Dzus-lukoilla. Kainalolevyjen koesovittamisessa Dzus-lukkojen korvakkeina toimivat vaneriseen kiinnityskehään kiinnitetyt vaneriset korvakkeet. Dzus-lukkojen vuoksi kainalolevyn etureunaan tulee alumiinilevystä leikattu vahvikekehä. Se on jo aseteltu alustavasti paikalleen kainalolevyn etureunan ja vanerisen kiinnityskehän vanerikorvakkeiden väliin. Kuvat: Lassi Karivalo. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, VL Myrsky, MY-14, Tiistaikerho |
Myrskyn öljynjäähdyttimen koeasennuksen vuoroLauantai 19.8.2023 - Tiistaikerholainen Rinnan VL Myrsky II:n (MY-14) kainalolevyjen asennuksen aloitettiin tynnyrimäisen öljynjäähdyttimen koeasentaminen. Myrskyn öljynjäähdytin sijaitsee rungon keskilinjalla siiven etusalon ”otsaan” kiinnitettynä. Ilma tulee jäähdyttimeen ilmatorvea pitkin vasemman siiven johtoreunasta. Vastaavasti öljynjäähdyttimen läpi kuljettuaan ilma poistuu ulos oikean siiven tyven alapinnalta. Entisöitävään MY-14 hävittäjään on käytössämme alkuperäinen Pratt &Whitney R-1830 Twin Wasp -moottorin eli Myrskyssä käytetyn moottorityypin öljynjäähdytin. Sen saimme Airveteran Oy:ltä. Sen sijaan olemme joutuneet rakentamaan kaikki öljynjäähdyttimen tarvitsemat osat tulo- ja poistoilman torvineen sekä ilmavirtausta säätävine läppineen. Ilmatorvet tehtiin 1 mm vahvuisesta hyvin muokattavissa olevasta alumiiniohutlevystä. Levystä leikatut palat muokattiin puusta tehdyissä muokkauslesteissä, jonka jälkeen torven liitossaumat hitsattiin. Teimme myös öljynjäähdyttimen läpi virtaavaa ilman voimakkuutta säätävät läpät eli kidukset. Tuloilman voimakkuutta säätäviä läppiä liikutetaan mekaanisesti ohjaamosta käsin. Kuvat: Heikki Kaakinen Normaalisti öljynjäähdytin on pysyvästi kiinni siiven etusalossa. Koska MY-14 siipi on kaksiosainen ja öljynjäähdytin sijaitsee siipipuoliskojen liitossauman kohdalla, jäähdytin joudutaan aina irrottamaan, jos ja kun Myrsky puretaan osiinsa koneen museosta toiseen tai jonnekin muualle näytteille siirrettäväksi. Tämän vuoksi tehtiinkin kätevä öljynjäähdyttimen kiinnityspannallinen teline, johon öljynjäähdytin sidotaan ja joka teline on helposti irrotettavissa siipisalosta ja myös takaisin siihen asennettavissa. Kuvat: Heikki Kaakinen Öljyjäähdyttimen koesovittaminen aloitettiin kiinnittämällä jäähdyttimen kiinnitysteline siipipuoliskojen liitossauman kohdalle. Öljynjäähdytin kiristettiin telineen pantoihin. Seuraavaksi sovitettiin paikalleen jäähdyttimen oikeanpuoleinen paksu jäähdytysilman poistotorvi. Torven suu aukeaa oikean siiven tyven johtoreunan alapinnalle. Kuva: Heikki Kaakinen Öljynjäähdyttimen toiseen päähän kiinnitettiin tuloilman virtausta säätelevät kidukset. Kidukset sijaitsevat öljynjäähdyttimen ja tuloilman torven välissä. Tuloilman torvi on kaksiosainen. Torven suoran osan toinen pää kiinnittyy tuloilman säätimeen ja toinen pää L-muotoiseen tuloilman torven etupäähän. Tuloilman torven aukko sijaitsee oikean siiven tyven johtoreunassa. Öljynjäähdyttimen osien sovittelussa on vielä työtä, ennen kuin kaikki on saatu asettumaan paikalleen suunnitellusti. Aikamoinen ”härvelikokonaisuus” tämä Myrskyn öljynjäähdytinlaitteisto onkin. Koesovitettiin myös vasempaan siipeen tulevaa koneen nopeuden ilmaisinta eli pitotputkea. Pitotputken teline on ollut jo pitkään paikallaan vasemman siiven johtoreunassa. Todettiin harmiksemme, että käytössämme oleva 300 mm pitotputki on vääränpituinen. Se pitäisi olla 500 mm pitkää tyyppiä. Tämä käy ilmi Myrskyn piirustuksistakin sekä Myrskystä otetuista kuvista. Löytyisiköhän oikean pituinen pitotputki käyttöömme Suomen ilmavoimamuseon kokoelmista? Kaiken muun ohessa sovitellaan paikalleen lukuisia siivessä olevia tarkistusluukkuja. Luukkujen aukkojen kauluksia jouduimme hiomaan vähän syvemmäksi, jotta luukut saatiin painautumaan aukossaan siiven pinnan tasalle. Kuvat Lassi Karivalo, ellei toisin erikseen mainittu. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, VL Myrsky, MY-14, Tiistaikerho |
Myrskyn kainalolevyjen koeasennus meneilläänSunnuntai 13.8.2023 - Tiistaikerholainen Myrsky MY-14:n siiven ja MY-5:n rungon yhdistäminen toisiinsa sujui pientä säätämistä lukuun ottamatta erinomaisesti. Siinä koeasennukseen käytössämme oleva MY-5:n runkokehikko lukittiin pulteilla siiven etu- ja takasalon neljään kiinnityspankkaan (ks. edellinen blogi). Kun runko ja siipi ovat nyt yhtä kokonaisuutta, avautui tilaisuus koesovittaa paikalleen mm. siiven ja rungon liitoksen peittäviä alumiiniohutlevystä muotoonsa taivutettuja siiven tyvilevyjä. Näitä Myrskyn piirustuksessa siiven tyvilevyiksi mainittuja levyjä kutsutaan tuttavallisemmin kainalolevyiksi. Koska alkuperäisiä Myrskyn kainalolevyjä ei ollut käytettävissä, ne rakennettiin. Rungon oikean ja vasemmanpuoleiset kainalolevyt koostuvat kahdesta osasta. Kainalolevyn pidempi takaosa peittää rungon ja siiven liitoskohdan siiven etusalon tasalta siiven jättöreunaan. Kainalolevyn etuosa peittää siiven ja rungon liitoksen siiven etusalon tasalta kaartuen siitä johtoreunan yli siiven ja rungon alle ulottuen siiven etusalon tasalle asti. Oikean ja vasemman kainalolevyn etuosat liittyvät toisiinsa rungon keskilinjalla. Vasemmanpuoleisen kainalolevyn etu- ja takaosa sekä oikeanpuoleisen levyn etuosa ovat olleet sovittamisvalmiina jo muutaman vuoden. Oikeanpuoleisen kainalolevyn takaosa valmistuu syksyn kuluessa. Kuvat: Lassi Karivalo Sovittelimme paikalleen vasemmanpuoleisen kainalolevyn takaosaa. Hyödynsimme levyn paikalleen mallintamisessa kainalolevyn 1:1 piirustusta, joka osoittaa kuinka levy asettuu vasten rungon teräsputkikehikkoa. Totesimme, että viimeistelyä vailla oleva kainalolevy sopii alustavan hyvin paikalleen. Kainalolevy kiinnittyy yläreunastaan Dzus-pikakiinnikkeillä runkokehikon alumiinisen apurunkoputken korvakkeisiin ja alareunastaan siiven astinvanerin pintaan. Kuvassa tekstissä myöhemmin mainitut kainalolevyn jäykistelistat. Kuvat: Lassi Karivalo Kuva: Heikki Kaakinen Tämän kainalolevyn koeasentamiseen päästään kuitenkin vasta, kun kainalolevyn yläreuna on saanut lopullisen muotonsa ja siihen kiinnitetty Dzus-pikakiinnittimet sekä olemme kunnostaneet Myrskyn alkuperäisen apurunkoputken kiinnityskorvakkeineen. Alumiininen apurunkoputki korvakkeineen puhdistetaan ja maalataan, sillä siinä olevat teräksiset korvakkeet ovat ruosteen peittämät. Kun apuputki on kunnostettu ja kainalolevy saanut dzus-pikaliittimet sekä levyn sisäpintaan on niitattu levyn muodossaan pitävät tukikaaret, päästään aloittamaan näiden kainalolevyn koeasennus. Kuvat: Heikki Kaakinen Kiinnitimmekin huomion ensin kummankin puolen kainalolevyn etuosan muokkaamiseen koeasennusvalmiiksi. Työn ensimmäinen vaihe oli kiinnittää kumpikin kainalolevy muokkauslestiin eli jigiin, jossa levyn osat aikanaan muokattiin ja sitten hitsattiin kokonaisuudeksi. Mittatarkkaan jigiin kiinnitettyinä saadaan pehmeästä ja helposti muokattavasta alumiiniohutlevystä tehdyt kainalolevyjen etuosat pysymään täsmälleen muodossaan, jolloin levyjen reunoista voitiin leikata ylimäärä pois. Leikkuun jälkeen levyjä sovitettiin paikalleen, jolloin todettiin, että levyt ovat oikean kokoisia ja oikeassa linjassa. Kuvat: Heikki Kaakinen Kuvat: Jukka Köresaar Työn seuraava vaihe oli niitata kainalolevyjen reunan ulkopintaan kovasta alumiinista tehdyt tukilistat. Nämä listat pitävät pehmeästä ja helposti muokattavissa olevasta alumiinilevystä tehdyt kainalolevyt muodossaan. Niittausta varten kainalolevyn reunaan porattiin tukilistalle kaksi reikäjonoa ja poratut reiät senkattiin uppokantaniittejä varten. Tukilistat niitattiin kainalolevyn reunaan nakkelilla eli niittipuristimella. Tukilistojen niittaamisessa käytettiin 2,5 mm vahvuisia ja 4 mm pituisia niittejä. Kun kummankin kainalolevyn etuosa on saanut reunavahvikkeensa, ne pysyvät muodossaan niitä paikalleen sovitettaessa. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, VL Myrsky, MY-14, Tiistaikerho |
Myrskyn siipi yhdistettiin runkokehikkoonPerjantai 4.8.2023 - Tiistaikerholainen Kun entisöitävän VL Myrsky II:n (MY-14) siipipuoliskot oli yhdistetty Suomen ilmailumuseon entisöintitilassa 11 metriä pitkäksi yhtenäiseksi siiveksi, oltiin valmiit testaamaan siiven kiinnittämistä hallussamme olevaan VL Myrsky II:n MY-5-koneyksilön runkokehikkoon. Meidän ei siten tarvitse kuljettaa MY-14:n siipeä Suomen ilmavoimamuseoon Tikkakoskelle koeasentaaksemme siipeä siellä entisöitävänä olevaan Myrsky MY-14:n runkoon. Käytössämme oleva MY-5:n runkokehikko oli huonokuntoinen sekä ilman perärunkoa. Etuosastaan runkokehikko oli kuitenkin niin hyvässä kunnossa, että korjaamalla ja täydentämällä kehikon puutteita se sopi hyvin tarkoitukseemme. Jouduimme vielä lyhentämäänkin runkokehikkoa, sillä muutoin se ei mahdu asennettavaksi Suomen ilmailumuseon entisöintitilassa olevan 11-metrisen siiven päälle. Kuva: Heikki Kaakinen. Runkokehikko lyhennettiin noin ohjaamon mittaiseksi, jolloin kehikko kattaa vielä hyvin runkokehikon alle jäävän siiven ja siivessä olevat neljä rungon kiinnityspankkaa. Niistä kaksi on kiinni siiven etu- ja kaksi takasalossa. Runko kiinnitetään pankkoihin kehikon alarakenteessa olevista korvakkeistaan. Korjausten jälkeen MY-5:n runkokehikko hiekkapuhallutettiin ja maalattiin vaalean harmaalla suojamaalilla. Kehikko on ehtinyt olla parisen vuotta varastoituna odottamassa MY-14:n siiven koeasentamista. Kuvat: Heikki Kaakinen. Kun siiven ja runkokehikon yhdistämistä valmisteltiin, huomattiin että oikean ja vasemman siipipuoliskon kiinnityspankkojen välinen etäisyys toisistaan oli muutaman millin liian suuri, jotta runkokehikossa olevat kiinnityskorvakkeet ”loksahtaisivat” millintarkasti kiinnityspankkoihin. Tämän vuoksi siipipuoliskojen tyvikaarien välistä liitossaumaa sahattiin väljemmäksi. Kun siipipuoliskot painettiin sahauksen jälkeen tiiviisti toisiaan vasten, oikean ja vasemman siipipuoliskon kiinnityspankkojen välinen etäisyys supistui juuri oikean mittaiseksi. Nyt oltiin valmiit nostamaan MY-5:n runkokehikko siiven päälle siiven ja runkokehikon liittämiseksi toisiinsa. Kuvat: Heikki Kaakinen. Runkokehikko nostettiin siiven yläpuolelle nostolaitteen sekä pinoojan avulla. Samalla kehikkoa siirrettiin käsin siiven päällä niin, että runkokehikossa olevat korvakkeet tulivat kunkin kiinnityspankon kohdalle. Ensin runkokehikko kiinnitettiin etupään korvakkeistaan pulteilla kiinnityspankon holkillisiin reikiin. Tämän jälkeen kiinnityspultit työnnettiin myös runkokehikon takaosan korvakkeiden ja kiinnityspankoissa olevan reikien läpi. Siipi ja runkokehikko oli yhdistetty onnistuneesti toisiinsa. Kuva: Heikki Kaakinen. Jos ajattelee, että MY-14 siipi rakennettiin kahtena toisiinsa teräslevyillä liitettävinä siipipuoliskoina ja että siiven sekä runkokehikon toisiinsa kiinnittämisessä jouduttiin kiinnitystä säätämään vain muutaman millin, niin sekä siiven rakentamisen suunnittelu ja rakentamisen toteutus ovat olleet korkealaatuisia. Tästä kiitos ennen muuta Tiistaikerhon Myrskyn entisöintiprojektin millintarkalle projektipäällikkö Matti Patterille kuin myös tiistaikerholaisrakentajille. Kun siipi ja runkokehikko ovat nyt liitettyinä toisiinsa, tilannetta hyödynnetään mm. siiven ja rungon liitoskohtaa peittävien alumiinisten tyvilevyjen eli ns. kainalolevyjen, astinvanerien sekä öljynjäähdyttimen koeasennukseen. Nämä työt ovat jo alkaneet. Kuvat: Lassi Karivalo, ellei toisin erikseen ole mainittu. |
1 kommentti . Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, VL Myrsky, MY-14, Tiistaikerho |
Myrskyn siipipuoliskot liitettiin toisiinsaSunnuntai 23.7.2023 - Tiistaikerholainen Viime viikot on valmisteltu MY-14 (VL Myrsky II) siiven koeasennusta käytössämme olevaan MY-5:n runkokehikkoon. Koeasennuksella testataan siiven liittäminen runkoon, mutta samalla myös siiven ja rungon saumaa peittävien ns. kainalolevyjen kiinnittymistä. Myrskyn siipi ja runko kiinnitetään toisiinsa laskemalla runko siiven päälle ja lukitsemalla se pulteilla siiven etu- ja takasalkoon kiinnitettyyn neljään kiinnityspankkoon. MY-14 siipipuoliskot ovat olleet rakenteellisesti valmiina sekä pohjamaalattuina jo parisen vuotta, mutta vasta nyt on päästy siiven koeasennusvaiheeseen. Poiketen alkuperäisestä Myrskyn siiven rakentamisesta me rakensimme MY-14 siiven kahtena siipipuoliskona. Pääsyy menettelyyn oli, että Myrskyn alkuperäisen mukaisen siiven kärkiväli on 11 metriä ja siipi painaa 476 kiloa. Tällainen siipi olisi epäkäytänöllinen museokoneelle, jota on tarkoitus kuljettaa näytteille eri museoiden välillä. Sen sijaan kaksi 5,5 metristä ja 238 kiloa painavaa siipipuoliskoa voidaan kohtuullisen helposti kuljettaa museosta toiseen tai vaikkapa näytteille lentonäytöksiin ja messuille. Kuva: Jukka Köresaar Ennen siiven koeasennusta siipipuoliskot yhdistetään kokonaisuudeksi ja se tehdään vaaittujen asennuspöytien päällä. Jotta siipipuoliskot saadaan liitettyä tyvistään toisiinsa oikeassa Myrskyn siiven 5:n asteen V-kulmassa, siipipuoliskojen alle kiinnitettiin varta vasten rakennettu teräksinen kulmanasetuskehikko. Kehikko takaa, että siipipuoliskot liittyvät toisiinsa juuri oikeassa 5:n asteen kulmassa. Ennen siipipuoliskojen yhdistämistä niistä irrotettiin siipipuoliskoissa kiinni jo olleet laskutelineet, koska ilman laskutelinettä oleva siipipuolisko on kevyempi liikutella. Niiden kanssa siipipuoliskot olisivat painaneet yli 300 kiloa. Suomen ilmailumuseon entisöintiverstaaseen piti myös raivata tilaa, jotta sinne mahtuisi kärkiväliltään 11 metriä pitkä siipi. Kun vasen siipipuolisko oli nostettu kulmanasennuskehikkoineen asennuspöydän päälle, aloitettiin oikean siipipuoliskon nostaminen oman asennuspöytänsä päälle. Siiven nostamiseksi oli rakennettu siiven kärkeen ja tyveen kiinnitettävät teräksiset nostotelineet. Ne kiinnitettiin paikalleen ja tyven nostotelineeseen sidottiin liinoilla pinoojan piikit ja kärjen telineeseen moottorinostimen koukku. Tämän jälkeen asennuspöydän vieressä lattialla olevaa siipipuoliskoa alettiin nostaa kohden asennuspöydän korkeutta. Kun tarvittava korkeus saavutettiin, siipi siirrettiin nostolaitteiden varassa vielä roikkuen asennuspöydän päälle ja laskettiin pöydälle kulmanasennuskehikon 360 astetta kääntyvien pyörien varaan. Kehikon kulmien 360 asetetta kääntyvät pyörät helpottavat siipipuoliskonliikuttamista asennuspöydällä. Nyt nostoliinat voitiin irrottaa. Kulmanasennuskehikon pyörien avulla siipipuolisko siirrettiin kätevästi pöydän päällä oikeaan asentoon vasten naapuripöydällä olevaa vasenta siipipuoliskoa. Nyt asennustelineen pyörät voitiin irrottaa ja niiden tilalle laitettiin kangaspintaiset vanerilaput. Näin siipipuolisko saatiin lepäämään asennuskehikon varaan samalla tasolle vasemman siipipuoliskon kanssa. Kangaspintaisten vanerilappujen avulla 238 kilon painoista siipipuoliskoa pystyy riittävän hyvin liu’uttamaan pitkin asennuspöydän sileää pintaa, kun siipipuoliskot työnnetään lopullisesti toisiaan vasten. Kumpikin siipipuolisko lepäsi nyt oman asennuspöytänsä päällä valmiina toisiinsa kiinnitettäväksi. Siipipuoliskot lukitaan toisiinsa kolmella 6 mm teräslevystä laserleikatuilla mittatarkalla liitoslaatalla. Näistä kaksi tulee etusalon kummallekin puolelle ja kolmas laatta takasalon jättöreunan puolelle. Laattoja varten salkoihin on työstetty 6 mm syvennykset. Etusalon sekä takasalon takapuolen liitoslaattoja varten siipipuoliskon päädyssä on rako, josta liitoslaatan saa työnnettyä paikalleen siiven sisään. Etusalon liitoslaatat lukitaan kummankin siipipuoliskon salkoon kahdella 18 mm pultilla ja takasalon liitoslaatta kahdella 16 mm pultilla. MY-14 sipipuoliskojen liittäminen toisiinsa toteutettiin siten, että liitoslaatat kiinnitettiin ensin vasempaan siipipuoliskoon eli ne työnnettiin omille paikoilleen. Tämän jälkeen oikeaa siipipuoliskoa liu’utettiin pitkin asennuspöydän pintaa niin, että vasemmassa siipipuoliskossa olevien kolmen asennuslaatan kärjet saatiin oikean siipipuoliskon asennuslaattojen aukkojen kohdalle. Samalla tarkistettiin, että asennuslaatat olivat vaakatasossa. Nyt voitiin aloittaa oikean siipipuoliskon työntäminen hitaasti kohti vasenta siipipuoliskoja, jolloin asennuslaatat alkoivat työntyä oikean siipipuoliskon sisään. Hyvinhän siipipuolisko liukui vakaasti pitkin asennuspöydän pintaa samalla, kun asennuslevyt painautuivat yhä syvemmälle. Lopulta vasemman ja oikean siipipuoliskon tyvet tapasivat toisensa. MY-14 siipi oli näin saatu yhdeksi 11 m pitkäksi siiveksi. Kun salon läpi työnnettävät asennuslaattojen kiinnityspultit oli saatu paikalleen ja nostotelineet irrotettu oikeasta siipipuoliskosta, siiven yhdistäminen oli saatu suoritetuksi. Ennen kuin MY-5 runkokehikko tuodaan Suomen ilmailumuseon entisöintitilaan siiven ja rungon yhdistämisen testaamiseksi, MY-5:n runkokehikkoon pitää vielä tehdä muutamia runkoputkien hitsauksia. Siiven ja rungon yhdistämiseen eli siiven koeasennukseen päästään muutaman viikon kuluttua. Kuvat Lassi Karivalo, ellei toisin erikseen mainittu. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, VL Myrsky, MY-14, Tiistaikerho |
Tiistaikerhon kevätkausi 2023 ja näkymiä syyskaudelleTiistai 11.7.2023 - Tiistaikerholainen Tiistaikerhon kevätkausi 2023 venähti vähän tavanomaista pidemmäksi. Normaalisti olemme - Myrskyn entisöintiprojektia lukuun ottamatta - lopettaneet toukokuun lopussa. Tänä vuonna ahkeroimme kuitenkin Turussa 17-18 kesäkuuta pidettyyn lentonäytökseen asti. Kesäkuinen työrupeama koski Ilmailumuseoyhdistyksen (IMY) omistamien C-47 (DO-5) koneen rungon sekä Finnairin ”Sinilinnuksi” (OH-LEA) entisöitävän Caravelle III:n (entinen SE-DAF) osien kunnostusta. Molemmat koneethan piti saada esittelykuntoon Turun lentonäytökseen mennessä, sillä kummankin koneen tulisi olla siellä esillä. Näin myös tapahtui, joskin Caravelle oli esillä lentonäytösalueen ulkopuolella lentoaseman matkustajaterminaalin tuntumassa. Caravellen entisöinnistä päävastuun kantoi Caravellen entisöinnin Turun ryhmä. Muutoinkin kevätkausi piti tiiskerholaiset kiireisenä. Mittavien DO-5:n ja Caravellen töiden lisäksi ahkeroimme MiG 21BIS (MG-111) ohjaamon laitteiden purkamiseksi ohjaamoon asennetavien simulaattorilaitteiden tieltä. MG-111:n ohjaamosta tehdään MiG 21BIS elämyssimulaattori Suomen ilmailumuseoon. IMY sai MG-111 ohjaamokokonaisuuden koneen romuttamisen yhteydessä vuonna 2016. Toukokuun loppuun mennessä saimme laitteistojen purkutyöt sekä muut ohjaamokokonaisuuden muutostyöt valmiiksi. Entisöinnin kohteena ollut Caravellen hinausrauta valmistui juuri ennen Turun lentonäytöstä, joskaan se ei vielä ollut näytteillä Caravelle ”Sinilinnun” nokkapyörään kiinnitettynä. Hinausrauta saadaan vasta syksyllä näytteille ”Sinilinnun” yhteyteen. Erittäin huonokuntoinen hinausrauta tuli Arlandasta Suomeen Caravelle III:n mukana. Kuva: Jukka Köresaar. Oma tarinansa on tietystikin Tiistaikerhossa etenevä VL Myrsky III:n (MY-14) entisöintiprojekti. Myrskyn entisöinti tehdään yhteistyössä Suomen ilmavoimamuseon kanssa. Heillä on päävastuu rungon entisöimisessä. Kevään aikana päähuomio kohdistettiin Tiistaikerhossa NACA-renkaan rakentamiseen ja sen koeasennukseen Suomen ilmailumuseossa esillä olevaan Pratt &Whitney R-1830 Twin Wasp -moottoriin. Poiketen muusta Tiistaikerhon työrytmistä Myrsky-projektissa jatketaan läpi kesän. Juuri nyt niitataan onnistuneen koeasennuksen jälkeen NACA-renkaan osia kiinni renkaaseen sekä valmistellaan siiven koeasennusta käytössämme olevaan Myrsky MY-5:n runkokehikkoon. Siiven koeasennusta ennakoiden Suomen ilmailumuseon entisöintitilaan on raivattu aluetta koeasennukselle, jossa ensin siipipuoliskot yhdistetään toisiinsa kokonaisuudeksi. Mainittakoon, että poiketen alkuperäisestä Myrskyjen rakentamisesta Myrskyn entisöintiprojektissa siipi rakennettiin kahdesta toisiinsa liitettävästä siipipuoliskosta. Kuva: Jukka Köresaar. Kevään 2023 Tiistaikerhon työohjelmassa oli normaalista poikkeavaa se, että Myrsky-projektia lukuun ottamatta hankkeet koskivat pelkästään IMY:n omistuksessa olevien ilma-alusten, niiden osien tai laitteiden entisöintejä. IMY:n omistamat ilma-aluksethan eivät ole varsinaisia museoesineitä, vaikka ovatkin ilmailuhistoriallisesti merkittäviä. Yleensähän Tiistaikerhon toiminnan pääkohteena on jokin ilmailumuseoihin esille pantavan ilma-aluksen entisöinti. Kuva: Janne Salonen. Tulevalla syyskaudella kuitenkin palataan ”normaaliin päiväjärjestykseen”, kun jatketaan Suomen ilmailumuseovetoisesti muutaman vuoden keskeytyksissä ollutta Valmet Tuuli III:n entisöintiä. Kone palautetaan ilmavoimien käytön aikaiseen TL-1 -asuunsa. Lisäksi jatketaan ranskalaisen 1920-luvulla ilmavoimien käytössä olleen jatkokoulutuskoneen Caudron C.59 (CA-50) -koneen entisöintiä mm. verhoilemalla muutoin jo kokonaan peruskorjattu korkeusvakaaja. Kuva: Kimmo Marttinen. Näiden hankkeiden rinnalla jatkuu luonnollisesti VL Myrskyn entisöinti, jonka on tarkoitus valmistua alkukesällä 2024. Töitä on Tiistaikerholle tarjolla myös sekä Caravelle ”Sinilintuun” että C-47 (DO-5) -koneeseen liittyvinä. Molemmat koneet sijaitseva tosin Turun lentoaseman matkustajaterminaalin tuntumassa IMY:n vuokraamalla alueella, mutta koneiden osien kunnostusta voidaan jatkaa Tiistaikerhossa Vantaalla. Kokonaan uutena hankkeena käynnistyy Karjalan ilmailumuseon Mil Mi-8 (HS-4) helikopterin pyrstöpuomin vakaajien verhoilu. Entisöintivuoroaan odottaa IMY:n lahjoituksena saama huonokuntoinen Experimental-kone ”Ressu” (OH-XEA), mutta se ei vielä mahdu Tiistaikerhon työohjelmaan. Kuvat: Lassi Karivalo, ellei toisin erikseen mainittu. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, VL Myrsky, MY-14, Tiistaikerho, Caravelle, OH-LEA, Douglas C-47, DO-5, MiG-21BIS, MG-111, Mil Mi-8, HS-4 |
Myrskyn NACA-renkaan kromatointi ja kiinnityskonsolien niittaaminenLauantai 1.7.2023 - Tiistaikerholainen Entisöitävän VL Myrsky II:n (MY-14) NACA-renkaan koeasennus on saatu valmiiksi. Koeasennus tehtiin Suomen ilmailumuseon II hallista lainattuun Pratt &Whitney R-1830 Twin Wasp -moottoriin. NACA-rengas saatiin kiinnitettyä suunnitellusti moottorin venttiilikopan korvakkeisiin. Töitähän se kyllä vähän teetti ennen kuin NACA-renkaan sisäpinnalla olevat kiinnityskonsolit oli saatu kohdalleen ja lukittua yhdyskappaleiden avulla venttiilikopan korvakkeissa oleviin reikiin. Kun koeasennus oli tehty, oltiin valmiit niittaamaan kiinnityskonsolit NACA-renkaaseen. Konsolithan olivat toistaiseksi olleet kiinnitettyinä pienillä pulteilla, joiden päät törröttivät renkaan ulkopinnalla. Samalla niitataan NACA-renkaan helmaan niin ikään pikkupulteilla kiinnitetyt vahvikekehät. Pienten kiinnityspulttien tilalle tulee 3 mm uppokantaniitit. Ennen niittauksia alumiinilevystä tehty NACA-rengas piti vielä kromatoida pinnoiltaan. Alumiiniosien kromatointi tehdään kromaatteja sisältävissä happamissa liuoksissa. Siinä alumiinin pinnalta liukeneva alumiini reagoi pinnoituskylvyn komponenttien kanssa muodostaen alumiinin pintaan ohuen epäorgaanisen pinnoitteen. Kromatoinnilla saadaan alumiinin pintaan hapettumiselta suojaava kalvo, johon myös maali tarttuu erinomaisesti. Kaikki Myrskyyn tulevat alumiiniosat kromatoidaan. Kromatoidut osat käsitellään tartuntapohjamaalilla, jonka jälkeen ne maalataan pintamaalilla Myrskyn maalauskaavion mukaisesti. NACA-rengas vietiin kromatoitavaksi Patria Oyj:hin. Patriahan on merkittävä Myrskyn entisöintihankkeemme tukija. NACA-renkaan viemiseksi Patriaan rengas irrotettiin Pratt & Whitney-moottorista, jossa se on ollut koesovitettavana. Irrotuksen jälkeen NACA-renkaasta poistettiin kaikki siihen pienillä pulteilla kiinnitetyt ja jo kromatoidut osat, kuten edellä mainitut kiinnityskonsolit. Tämän jälkeen rengas lastattiin Suomen ilmailumuseon entisöintitilan edustalla henkilöauton katolle ja matka kohti Patriaa ja Hallia alkoi. Patrialla NACA-rengas upotettiin kromatointiliuokseen, missä NACA-rengas sai kauniin kullanhohtoisen pinnan. Kromatoitu NACA-rengas auton katolle kiinnitettynä palattiin Suomen ilmailumuseolle. Nyt NACA-renkaaseen kiinnitettiin takaisin kaikki ennen kromatointia irrotetut osat ja rengas asennettiin takaisin Pratt &Whitney -moottoriin NACA-renkaan osien niittauksia varten. Niittauksessa kaikkien pienten kiinnityspulttien tilalle vaihdetaan uppokantaniitit. Koska käyttämämme alumiininiitit olivat uppokantaniittejä, pulttien reiät senkattiin poraan kiinniteyllä senkkausterällä. Näin uppokantaniittien kannat saadaan niittauksessa painumaan alumiinilevyn pinnan tasalle. Niittaukset tehtiin vaiheittain etenemällä. Pienten pulttien paikalle vaihdettiin ensin levykiinnittimiä eli ”satiaisia” eli ”clecoja”, joilla NACA-renkaan sisäpinnan konsolit saatiin pysymään paikallaan. Tämän jälkeen alumiininiitit niitattiin pultin reikiin reikä reiältä. Niittauksessa käytimme paineilmakäyttöistä ”niittipyssyä”. Niittauksen tarpeellisena vastakappaleena käytimme rautaisia päästään muokattuja vastakappaleita. Oli vähän hankalaa saada vastakappale mahtumaan moottorissa kiinni olevan NACA-renkaan sisäpinnalle kunkin niitattavan niitin kohdalle. Kuvat: Jukka Köresaari Nyt on saatu niitatuksi suurin piirtein puolet NACA-renkaan kiinnityskonsoleihin ja helman vahvikekehiin tulevista niiteistä. NACA-renkaan pinnassa on siten näkyvissä vielä sekä pulttien päitä, satiaisia ja valmiita niittauksia. Työtä on siis vielä edessä, ennen kuin kaikki NACA-renkaan niittaukset on tehty. Loppuniittaukset saavat kuitenkin odottaa tovin, sillä Suomen ilmailumuseon entisöintitilaa alettiin raivata Myrskyn siiven koeasentamiseksi käytössämme olevaan MY-5:n runkokehikkoon. Ennen kuin siipien koeasentamiseen päästään, erilliset siipipuoliskot yhdistetään kokonaisuudeksi. Mehän rakensimme Myrskyn siiven kahtena tosiinsa lukittavana siipipuoliskona poiketen alkuperäisestä kokonaisen siiven rakennustavasta. Tavoitteemme on, että siiven koeasennukseen päästään elokuussa. Kuvat Lassi Karivalo, ellei toisin erikseen mainittu. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14, Tiistaikerho |
Tilannepäivitystä TikkakoskeltaSunnuntai 14.5.2023 - Reino Myllymäki Käynti Suomen Elinkeinoelämän keskusarkistossa Mikkelissä mahdollisti vierailun Suomen Ilmavoimamuseon korjaamolla sekä matkan varrella Vaajakoskella sijaitsevassa Suomen Tietokonemuseossa. Vierailu Ilmavoimamuseolla kohdistui VL Myrsky II -projektiin, koskapa osallistuminen Pienoismallipäivään 25.3. estyi työnantajan tapahtuman takia. Pienillä pulteilla kootut kiduslevyt ja keskimmäiset patruunalaatikot oli nyt ehditty purkaa ja ovat odottamassa muun muassa pääkytkinkotelon osien kanssa pääsyä pintakäsittelyyn Patrialle. MY-14:n kuomu oli irrotettu pleksin jättöreunalistan tekemistä varten. Alkuperäinen jättölista on kyllä olemassa, mutta on siinä määrin heikkokuntoinen, että vaatii korvaamisen uustuotanto-osalla. Myös vasemmanpuoleinen ylin kaksihaarainen pakoputki oli irrotettu, sillä se osuu kaasuttajan imukomuun. Sitä joudutaan siis muuttamaan. Ilmeisesti pakoputkien viimeinen piirustus puuttuu projektin piirustuskokoelmasta. Toisaalta patalevyn piirustus puolestaan on myöhäistä sorttia, sillä muutos selittää patalevyyn tehdyn kuopan merkityksen. Se tarvitaan, jotta muutettu pakoputki sopii paikoilleen. Tila, johon konekiväärien patruunalaatikot sijoittuvat, on ahdas. keskimmäisten konekiväärien patruunalaatikot väistävät moottorin starttimoottoria, mutta joutuvat silti hyvin lähelle moottorin apulaitteita. Kuvassa näkyvät muoviset nippusiteet eivät kuulu koneen lopulliseen kokoonpanoon, vaan niitä on käytetty silloin, kun oikeasta johtoreitistä ei ole varmuutta. Lopuksi ne korvataan alkuperäisillä tai alkuperäisten kaltaisilla siteillä. Koneesta puuttuvat vielä öljy- ja polttoainesäiliöt. Öljysäiliön aihio näkyy pöydällä kuvan vasemmassa reunassa ja siihen liittyvä täyttöaukon kaulus ylivuotoputkineen on koneen päällä suurin piirtein kohdallaan. Kaikki mainitut osat ovat uustuotantoa. Potkurinsäätimen yläpuolella oleva radion säädin puuttuu vielä, mutta se saadaan koneeseen vaihdossa keräilijältä. Osa lienee viimeinen, joka ohjaamista puuttuu. Tikkakosken entisöintiryhmä on kokeillut laserpuhdistusta alkuperäiseen Aviotub-putkeen, jota muilla keinoin ei ole saatu puhtaaksi. Taempi putki on puhdistamaton, edessä oleva laserilla puhdistettu. Lisäksi edessä oleva osa on onnistuttu puhdistamaan laserilla ilman osan pinnassa olevan kadmioinnin vaurioitumista. Kuvat: Reino Myllymäki |
2 kommenttia . Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, VL Myrsky, MY-14 |
MY-14:n keskimmäiset konekiväärit saivat patruunalaatikotKeskiviikko 12.4.2023 - Mika Rautasaari ja Reino Myllymäki VL Myrsky II:ssa oli neljä raskasta VKT 12,7 LKk/42 -konekivääriä sijoitettuna eturungon yläosaan. Konekiväärit olivat ruotsalais-suomalaisena yhteistyönä laittomasti kopioituja 13,2 mm FN-konekiväärejä, jotka Suomessa oli viritetty maassa jo olevien Brewster 239 -hävittäjien Colt MG 53 -konekiväärien 12,7x99 NATO -patruunalle. Neljästä konekivääristä kahden keskimmäisen patruunalaatikot vetivät 220 patruunaa kumpikin. MY-14:n entisöinnin osalta olennaista oli, että sisempiä patruunalaatikoita eikä myöskään oikeanpuoleisen patruunalaatikon asennuskiskoja ollut säilynyt. Sen sijaan vasemman patruunalaatikon asennuskiskot löytyivät, samoin alatuki. Lisäksi löytyi sähköiset patruunalaskimet ja patruunavyön syöttöä ohjaavat teräsrullat, joita oli säilynyt kaikkien kolmen MY-rungon reunakonekiväärien syöttötorvissa. Alkuperäiset vasemman puolen asennuskiskot ja kiskojen alatuki puhallettiin ruosteesta lasikuulilla, suojattiin Isotrolilla ja maalattiin harmaaksi. Oikealle puolelle valmistettiin uudet kiskot ja alatuki piirustusten mukaan teräksestä. Alatuessa on korkeuden säätö kierteellä. Patruunalaatikoiden sivut leikkuutettiin 1 mm alumiinilevystä laserilla, samoin kannen ja kahvojen teräsosia leikkuutettiin laserilla piirustusten mukaisiin mittoihin. Laatikoiden sivujen kantit ja alumiinilevystä leikatut vaipat taivutettiin muotoonsa vanerista valmistetun mallineen avulla. Patruunavöiden syöttöä ohjaavat alkuperäiset teräsrullat puhdistettiin fosforihapolla ja teräsvillalla sekä rullien laakerit puhdistettiin ja rasvattiin. Patruunalaskurit oli kunnostettu jo aikaisemmin reunimmaisten konekiväärien syöttötorvien asennuksen yhteydessä. Kunnostetut rullat asennettiin paikalleen laatikoiden sisäpuolelle uusien teräksisten vyön ohjauslevyjen kanssa. Patruunalaatikoiden kannet ja ylös käännettävät nostokahvat tehtiin teräslevystä piirustusten mukaan. Kansiin tehtiin piirustusten mukaiset jousikuormitteiset lukitussalvat ja terässarana sekä asennettiin patruunalaskurit. Patruunalaskurin johdolle tehtiin piirustuksen mukainen alumiininen johdinsuojus sekä vanerinen liittimen koroke, johon laskurin liitin kiinnittyi alumiinipannan avulla. Laatikoiden kylkiin tehtiin teräksiset ohjausraudat, jotka pitävät laatikot paikallaan rungossa olevilla asennuskiskoilla. Laatikot koekasattiin ruuveilla ja asennettiin paikalleen runkoon ohjauskiskojen lopullista kiinnitystä varten. Kun ohjauskiskot oli sovitettu paikalleen, voitiin säätää aikaisemmin kunnostettu laatikoiden kiinnityssalpa oikeaan kohtaan. Lukitussalpa asettuu sisempien nostokahvojen uraan. Laatikoiden todettiin asettuvan paikalleen ja pois kohtuullisen hyvin, joskin ylimääräistä tilaa ei ole juuri lainkaan ja jotkin putket pyrkivät olemaan tiellä patruunalaatikoita paikalleen asennettaessa. Lopuksi laatikot purettiin ja alumiiniset osat jätettiin odottamaan anodisointia ja maalausta sekä teräsosat suojalakkausta ja maalausta, jonka jälkeen tehdään lopullinen kasaus niittaamalla. Kuvat: Suomen Ilmavoimamuseo. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, VL Myrsky, MY-14 |
Kiduslevyjen valmistusKeskiviikko 8.2.2023 - Mika Rautasaari Moottorin jäähdytysilmaa ohjaavat kiduslevyt ovat yksi suuritöisimmistä osista, jotka ovat Myrskyn rungosta hävinneet. Kiduslevyjen valmistus aloitettiin tekemällä taivutuslestit liuku- ja säätöruuvien korvakkeille. Laserleikatut alumiiniset korvakkeiden osat taivutettiin lestin avulla piirustuksen mukaisiin mittoihin ja niitattiin kasaan 4 mm duralniiteillä. Kidusten säätöruuvien korvakkeisiin sorvattiin teräksiset kaksiosaiset rengasosat, jotka liikkuvat korvakkeissa olevissa urissa. Liukukorvakkeita varten sorvattiin ja hitsattiin liukuputkilot, jotka asennettiin liukukorvakkeisiin 4 mm ruuveilla. Yläpuolisten kiduslevyjen taivutusta varten valmistettiin muotteja cnc-jyrsintänä vanerista, alapuolisten levyjen kaarevuus tehtiin levymankelilla. Kiduslevyihin kiinnitettävät jäykistekourut teetätettiin ulkopuolisena työnä. Kourut olivat kuitenkin hieman liian loivalla kaarella, jonka vuoksi alapuolen kouruja jouduttiin muotoilemaan uudestaan Ilmavoimamuseolla. Yläpuolen vastaavien kourujen uudelleen muotoilu ei onnistunut, joten uudet kourut päätettiin tehdä uudestaan kaksipuoleisella puulestillä prässäämällä. Lestiin tehtiin kourussa sisemmän kk:n vaatima piipun ”väistölommo”. Lestit jyrsittiin Cnc-jyrsintänä Jyväskylän Gradian ammattioppilaitoksella, jossa tehtiin myös ulommaan kk:n väistön jäykisteen puumalline. Kourut prässättiin hydrauliprässillä 1 mm alumiinilevystä, muoto viimeisteltiin vasaroimalla ja sikkikoneella. Ulomman kk:n väistön jäykisteen alkuperäinen valmistustapa oli epäselvä; kokoonpanokuvassa oli nähtävillä, että jäykiste on tehty kolmesta palasta ilman selvää merkintää, onko ne niitattu vai hitsattu yhteen. Jäykisteen osakuvasta taas oli selvästi pääteltävissä, että jäykiste on tehty yhdestä palasta prässäämällä, joskin kuvasta puuttui viittaukset mihinkään työvälineeseen. Museon arvion mukaan jäykiste on prototyypissä ja mahdollisesti ensimmäisissä sarjakoneissa tehty kolmesta palasta niittaamalla tai hitsaamalla, myöhemmissä mahdollisesti yhdestä palasta prässäämällä. Lopulliset piirustukset tästä ovat kuitenkin mahdollisesti jääneet tekemättä tai kadonneet. Tämän projektin kiduslevyt päädyttiin tekemään kolmesta palasta niittaamalla puumallineen avulla. Kiduslevyjen jäykisteet kasattiin niittien sijaan 4 mm ruuveilla, jotta valmiit kiduslevyt voitaisiin purkaa osiksi anodisointia varten. Näissä osissa anodisointi on keskeinen, sillä valokuvista on tulkittu, että kiduslevyjä ei ole lainkaan maalattu, vaan anodisoitu pinta on lopullinen. Liuku- ja säätöruuvien korvakkeet sovitettiin osien ollessa paikallaan Myrskyn rungossa. Kun kiduslevyt oli saatu sovitettua runkoon ja liikkumaan johdetankoja pitkin tyydyttävästi, levyt irrotettiin sekä niihin tehtiin ja lisättiin loput osat, joita olivat jäykistekourun päätypeitekappaleet, levyn päätyjäykisteet ja sisemmän kk:n jäykistelommon vahvikeosat. Lisäksi levyihin prässättiin etureunoihin pienet väistölommot puulestin avulla ja yläpuolen levyihin leikattiin piirustuksen mukaiset aukot. Valmiit levyt asennettiin paikalleen ruuveilla kasattuna ja niiden toiminta varmistettiin. Seuraavaksi kiduslevyt puretaan takaisin osiin ja osat lähetetään anodisoitavaksi sekä aloitetaan kiduslevyjen liikuttajakoneiston puuttuvien osien valmistus. Kuvat: Suomen Ilmavoimamuseo. |
2 kommenttia . Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, VL Myrsky, MY-14 |
Myrskyn entisöinnin vaiheestaMaanantai 6.2.2023 - Tiistaikerholainen VL Myrsky II (MY-14) hävittäjän entisöintityöt etenevät vakaasti kohti vaihetta, jolloin kone voidaan koota näytteille. Se tuskin tapahtuu vielä kuluvana vuonna. Töitä on silti tehty kovasti niin Suomen ilmailumuseon kuin Suomen ilmavoimamuseonkin verstaissa. Siivet ja runko ovat jo ulkonaisesti valmiin oloisia. Nyt ollaankin työvaiheessa, jossa ulkonaisesti merkittävästi uutta ei juuri ole havaittavissa. Syy on se, että meneillään on monen, monen pienen, mutta samalla merkityksellisen työvaiheen edistäminen. Yksi sellainen on lukuisten Myrskyyn tulevien tarkistusluukkujen rakentaminen ja paikalleen asentaminen. Kaikki luukut on saatu rakennettua ja myös ne ovat saaneet pintaansa vihreän pohjamaalikerroksen. Samoin on pohjamaalattu vihreällä vasemman siiven paikallaan jo olevan laskutelineen peitelevyt. Tarkistusluukkuja on soviteltu paikalleen. Se on edellyttänyt koko lailla paljon säätämistä, ennen kuin luukut on saatu halutusti paikoilleen pikalukkoineen. Käytössämme on alkuperäinen Myrskyn Pratt Whitney R-1830 Twin Wasp moottorin öljynjäähdytin. Sen tarvitsemat ilmanotto- ja ilmanpoistotorvien osat sekä tuloilman säätöläpät on jo rakennettu. Parhaillaan rakennetaan tynnyrimäisen öljynjäähdyttimen kiinnitystelinettä, jonka sisään öljynjäähdytin kiristyspannoilla kiinnitetään. Öljynjäähdyttimen teline kiinnitetään kulmistaan neljällä pultilla siipisalon otsapintaan keskelle Myrskyn runkoa. Öljynjäähdyttimen kiinnittämisen telinemenettely poikkeaa alkuperäisistä Myrskyistä, joissa öljynjäähdytin kiinnitettiin pannoilla pysyvästi siipisalon otsaan. Miksi tämä poikkeava menettely? Syynä on se, että entisöimässämme Myrskyssä eli MY-14:sta ei ole alkuperäisen mukaista yhtenäistä siipeä, vaan siipi on tehty kahdesta siipipuoliskosta. Tämän seurauksena öljynjäähdytin tulisi kiinnittää pannoistaan juuri siipipuoliskojen sauman päälle. Koska tarkoitus on, että entisöityä Myrskyä voidaan esitellä eri paikoissa, jolloin siipipuoliskot joudutaan irrottamaan toisistaan, on helpompaa, kun jäähdyttimen saa nopsasti irti telineineen siipisalosta. Syyskauden lopulla saatiin jo asennettua NACA-rengas Suomen ilmailumuseon entisöintitilassa pystysuorassa asennossa olevaan Myrskyn Pratt & Whitney -moottoriin. Parhaillaan moottoriin sovitellaan moottorin ympärille tulevia vaippalevyjä. Käyttämämme moottori on NACA-renkaan ja vaippalevyjen koeasennusta varten, sillä MY-14 rungossa Tikkakoskella on jo kiinni oma Pratt Whitney R-1830 Twin Wasp -moottorinsa. Suomen ilmavoimamuseossa on saatu moottorin kiduslevyt valmiiksi niiden anodisointia varten. Kiduslevyjen rakentaminen on ollut iso urakka, mutta nyt ollaan sen osalta voiton puolella. Anodisoinnin jälkeen kiduslevyt asennetaan paikallaan. Kuvat: Lassi Karivalo |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14, Tiistaikerho |
Tiistaikerhon syyskausi 2022 paketissaTorstai 29.12.2022 - Tiistaikerholainen Tiistaikerhon syyskausi 2022 on takanapäin. Pääsimme syyskaudella työskentelemään jo normaalisti, vaikka korona ilmoittikin vielä olemassaolostaan. Laskujeni mukaan kaikkiaan kymmenkunta tiistaikerholaista sen kauden aikana sairasti - monista rokotuskerroista huolimatta. Onneksi kuitenkin lievänä. Myrsky-projekti eteni kuin juna omaa raidettaan. Siinä saavutettiin toivottu vaihe, kun NACA-renkaan rakentaminen saatiin vaiheeseen, jossa rengasta päästiin koesovittamaan Myrskyn Pratt & Whitney Twin Wasp R-1860-SC3G -moottoriin. Suomen ilmailumuseon II hallissa näytteillä oleva moottori tuotiin sovittamista varten museon entisöintitilaan ja kiinnitettiin makaavassa asennossa olevaan moottoripukkiin potkurinakseli ylöspäin. Erittäin hyvin NACA-rengas paikalleen moottoriin ”istahti” renkaan kiinnittämiseksi moottorin venttiilikopan korvakkeisiin. Samalla voidaan sovittaa paikalleen kaasuttajan ja NACA-renkaan välille tulevaa imukomua. Myrskyn korkeusperäsimet ja sivuperäsin saatiin verhoiltua ja korkeusperäsimet myös pohjamaalattua. Siivet ovat kutakuinkin valmiit. Työt jatkuvat vielä vasemman siiven laskutelineen peitelevyjen ja siipien lukuisten tarkistusluukkujen asentamisessa. Työtä on myös jäljellä moottorin suojusten ja kainalolevyjen osalta monista pienemmistä puuhista puhumattakaan. Kuvat: Lassi Karivalo. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, VL Myrsky, MY-14 |
Myrskyn NACA-renkaan koesovitus moottoriinSunnuntai 13.11.2022 - Tiistaikerholainen Olemme saaneet VL Myrsky II:n (MY-14) NACA-renkaan siinä määrin valmiiksi, että sitä voitiin koesovittaa moottoriin. Emme kuitenkaan matkustaneet Suomen ilmavoimamuseoon Tikkakoskelle sovittaaksemme NACA-rengasta siellä olevaan MY-14 runkoon jo kiinnitettyyn Pratt & Whitney R-1830 moottoriin. Meillä on täällä Suomen ilmailumuseossa vastaava Pratt & Whitney -moottori, jota käytämme NACA-renkaan koesovittamiseen. Pelkkä moottori ei kuitenkaan koesovittamiseen riitä, vaan pitää myös olla Myrskyn moottoripukki, johon moottorin saa kiinnitettyä koesovituksen ajaksi. Onneksi meillä on käytössämme ylimääräinen Myrskyn moottoripukki. Se on Myrsky MY-5:n runkokehikosta irrotettu, jonka jälkeen ruosteesta puhtaaksi hiekkapuhallettu ja harmaaksi maalattu. Kuva: Heikki Kaakinen Koska moottoripukki moottoreineen laitetaan NACA-renkaan koesovittamisessa käytännöllisistä syistä pystyasentoon, moottoripukin tueksi rakennettiin terästangoista pukkia tukevoittava neliönmuotoinen alusta. Se hitsattiin kiinni moottoripukkiin. Kuvat: Heikki Kaakinen Suomen ilmailumuseon II hallissa näytteillä oleva Pratt & Whitney -moottori siirrettiin hallista museon pihalle pukkiin kiinnitettäväksi. Pukki tuotiin moottorin ääreen, jonka jälkeen moottori nostettiin pukin ylle kuorma-auton nosturiin kiinnitetyillä liinoilla. Liinoja varten potkurin akseliin oli laitettu nostoa varten tehty nostotanko. Käsillä ohjaten moottori laskettiin oikeassa asennossa pukin sisään ja lukittiin pulteilla paikalleen. Tämän jälkeen moottori pukkeineen nostettiin kuorma-auton lavalle ja siirrettiin museon entisöintitilan eteen, josta edelleen sisään entisöintitilaan. Vasen kuva: Heikki Kaakinen. Entisöintitilassa NACA-rengas nostettiin miehissä moottorin päälle. Siinä se kohdistettiin paikalleen teräslevystä rakennetun nelisakaraisen asemointilevyn/jigin avulla. Moottorin päähän kiinnitetyllä asemointijigillä varmistetaan, että NACA-rengas asettuu niin pysty- kuin vaakatasossa juuri linjaan moottorin kanssa. Tämä on edellytys, jotta NACA-renkaan kiinnityskonsolien päässä olevat liitoskappaleet asettuvat täsmälleen moottorin venttiilikopan korvakkeiden kohdalle ja voidaan kiinnittää pulteilla korvakkeissa olevaan kahteen reikään. NACA-renkaan kiinnitys liitoskappaleiden välityksellä venttiilikopan korvakkeisiin onnistui erinomaisesti. Tämä kaikki NACA-renkaan rakentamisessa tehdyn millitarkan työn ansiota. Koska moottori pukkeineen oli nyt entisöintitilassa, siihen voidaan sovitella myös alumiinista valettua moottorin kaasuttajan imukomua sekä imukomun ja NACA-renkaan yläosassa olevan kaasuttajan ilmanottoaukon välille tulevaa yhdystorvea. Kun on varmistettu, että kaikki on NACA-renkaan moottoriin kiinnityksessä niin kuin pitää, NACA-rengas irrotetaan moottorista seuraavaa työvaihetta varten. Renkaasta puretaan siinä toistaiseksi pienillä pulteilla kiinni olevat NACA-renkaan kiinnityskonsolit ja rengas viedään keltakromatoitavaksi. Kromatoinnin jälkeen alkaa kiinnityskonsolien lopullinen kiinnitys eli niittaaminen NACA-renkaan sisäpintaan ja toisaalta liitoskappaleiden teräshaarukoiden niittaaminen kiinnityskonsolien päihin. Kuvat: Lassi Karivalo, ellei toisin erikseen mainittu. |
1 kommentti . Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14, Tiistaikerho |
Kidustöitä TikkakoskellaMaanantai 17.10.2022 - Reino Myllymäki Kun Mikkelin-reissuun lisättiin Kyösti "Kössi" Karhilan sota-arkun kuljetus Katajanokalta Ilmavoimamuseoon Tikkakoskelle, tarjoutui mahdollisuus piipahtaa museon "korjaamolla" eli entisöintitilassa katsomassa ja keskustelemassa Myrskyn entisöinnistä avustavan konservaattori Antti Lappalaisen kanssa. Työn alla viime aikoina on ollut pääkytkintaulu, josta on ollut juttua hiljakkoin, ja moottorin jäähdytyskidukset. Nehän olivat aikanaan varsin edistyksellinen konstruktio, sillä ne liikkuivat koneen pituussuuntaan, eivätkä auki ollessaan lisänneet koneen ilmanvastusta. Historiallisten dokumenttien mukaan konstruktioon idea oli saatu Junkers Ju 88 -koneen kiduksista, joskin tässä pommikoneessa kidukset kyllä aukesivat ulospäin, ainakin valokuvien mukaan. Myrskyn kiduksista on jäljellä lähinnä kidusmoottorin osia ja joitakin laakeripesiä, eli paljon on tehty ja joudutaan tekemään uustuotantona. Suuri kokonaisuus on itse kiduslevyt, jotka päältä päin katsottaessa näyttävät yksinkertaisilta, mutta ovat varsin monimutkaisia kokonaisuuksia. Moottoripellityksen tukikehiin tukeutuva kiduskoneisto toimii siten, että kidusmoottori siirtää pyörivän liikkeen akselin ja ketjun välityksellä ruuveille, jotka pyöriessään liikuttavat kiduksia pituussuuntaisten akselien varassa. Kidukset voidaan jättää mihin tahansa asentoon ääriasentojensa välissä. Kiduskoneiston osien sovitusta ja asennusta varten moottorin pakoputket on täytynyt irrottaa, niin ahdasta moottorin ympärillä alkaa olla. Ylläolevassa kuvassa näkyy lattialla edustalla myös edellä mainitut kidusakselit. Konekiväärien kohdalla kidukset ovat varsin "mielenkiintoisen" muotoisia. Kuvassa puuseppä/artesaani Mika Rautasaaren kädessä on keväällä puusta jyrsitty kiduksen muotti tai lesti, jonka pohjalta tehdään juuri tuo kidusten osa, joka on konekiväärin kohdalla. Loppusuora MY-14:n entisöinnissä häämöttää. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, VL Myrsky, MY-14 |
Kurkistus peltien alle TikkakoskellaLauantai 10.9.2022 - Reino Myllymäki Allekirjoittaneella oli tilaisuus - ja tarvekin - käydä Tikkakoskella tutustumassa MY-14:n entisöinnin etenemiseen siellä. MY-14:n rungon etuosan luukuiksi avautuvien peltiverhousten tekeminen on ihan kalkkiviivoilla. Alkuperäisistä pelleistähän on jäljellä vain pieni antennimaston juuren ympärillä oleva kappale. Se on aikanaan ollut osa MY-5-konetta. MY-5 ja MY-6 ovat osoittautuneet suursarjan muista koneista poikkeaviksi, vaikka suursarjaan kuuluivatkin. Keulan muotoa nimittäin muutettiin muun muassa sillä seurauksella, että aseiden lukonpidättimien solenoidien "kyhmyt" pienenivät. Eli MY-14:n eturungon poikkileikkaus on hiukan "muhkeampi" kuin MY-5:ssä. Tarkkasilmäiset tulevat havaitsemaan pienen pienen poikkeaman antennimaston juurella. Kuva: Suomen Ilmavoimamuseo. Eturungon päällä olevissa levyissä on luukut öljy- ja polttoainesäiliöiden korkkeihin käsiksi pääsemistä varten. Samanlaisia luukkuja on muuallakin, mutta jostain syystä polttoainesäiliön luukun leveys on 10 cm, kun kaikkien muiden luukkujen leveys on 11 cm. Yhden sentin eron seurauksena luukun kaikki osat poikkeavat toisista. Syy eroon ei ole tiedossa, ei voida kuin ihmetellä... Levyjä kääntämällä löytyy lisää ihmeellisyyksiä. Luukut ovat "sattuneet" erikoisella tavalla siten, että levyn jäykisteitä on jouduttu leikkaamaan, jotta luukkujen huulina toimivat reunavahvikkeet on saatu paikoilleen. Levynkappaleista koostuva palapeli on vaikuttava, eikä levyjä ole voitu leikata suunnitelmien mukaan, vaan leikkauslinjat on täytynyt tehdä sovittamalla. Näin siis entisöinnissä, mutta asiantila on luultavasti ollut sama myös konetta aikanaan rakennettaessa. Jotkut kiinnikkeet kiinnittyvät suoraan rungossa oleviin vastakappaleisiin, jolloin alle jäävästä levystä on leikattu pala pois. Toisessa kohtaa kiinnittyminen tapahtuu alla olevaan peltiin. Parin tunnin asioiden ihmettelyn jälkeen pakattiin allekirjoittaneen autoon MY-14:n vakaajat, joiden matka jatkui kohti Vantaata. Kuvat Reino Myllymäen, ellei toisin erikseen mainittu. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, VL Myrsky, MY-14 |
Myrskyn NACA-renkaan korvakekaarien ja korvakkeiden asennus niitattaviksiTiistai 19.7.2022 - Tiistaikerholainen VL Myrsky II:n (MY-14) entisöinnissä on jo muutaman vuoden rakennettu moottorinsuojuksen eli NACA-renkaan rakentamisen osalta vaativaa kiinteää etuosaa. Myrskyn moottorinsuojus koostuu moottoria peittävän NACA-renkaan kiinteästä etu- ja takaosasta sekä niiden välissä olevista avattavista vaippalevyistä. Tämä blogi käsittelee NACA-renkaan kiinteän etuosan korvakekaarien asennusta renkaaseen niitattaviksi. Yksikertaisuuden vuoksi käytän jatkossa tässä blogissa NACA-renkaan kiinteästä etuosasta termiä NACA-rengas. Myrskyn NACA-renkaan tekeminen on osoittautunut hankalaksi eikä lisätöiltäkään ole säästytty. Tällaiseen johti muun muassa se, että viime vuoden lopussa löytyivät kateissa olleet Myrskyn suursarjan NACA-renkaan piirustukset. Ne poikkeavat renkaan yläosaltaan Myrskyn alkusarjan aikaisista NACA-renkaan piirustuksista, joiden perusteella olemme MY-14 Myrskyn NACA-rengasta rakentaneet. Ero piirustusten välillä on, että suursarjan NACA-renkaan yläosassa renkaan kehä on alkusarjaan renkaan kehää laajempi. Tämän vuoksi tekemämme NACA-renkaan yläosan kehän kaarimuotoa jouduttiin suurentamaan, jotta se vastaisi MY-14 mukaista suursarjan muotoa. Laajentaminen onnistui takomalla alumiinista renkaan yläosaa suursarjan mittoihin. Muutoksen tekemiseksi jouduttiin irrottamaan jo kertaalleen paikalleen asemoidut NACA-renkaan kymmenen korvakekaarta eli kiinnityskonsolia. NACA-rengas kiinnitetään näistä korvakekaarista moottorin venttiilikopan korvakkeisiin. Irrotetut korvakekaaret vietiin kromatoitaviksi, jolloin niiden pinta sai kullankiiltoinen sävyn. NACA-renkaan korvakekaaria on kaikkiaan 14. Niistä kymmenen sijaitsee NACA-renkaan osassa, joka vastaa pyörähdyskappaletta. Neljä korvakekaarta sijaitsee pyörähdyskappaleesta poikkeavassa NACA-renkaan kehän laajentuvassa yläosassa. Tällä alueella sijaitsevat moottorin kaasuttimen imutorven aukko sekä neljän runkokonekiväärin lieskaputket. Kromatoidut kymmenen korvakekaarta asennettiin uudestaan paikalleen. Imutorven ja konekiväärien lieskaputkien kohdalle tulevat neljä korvakekaarta ovat vielä muokkaus- ja sovitteluvaiheessa. Ennen korvakekaarten asennusta kiinnitettiin NACA-renkaan kehän ympärille 1 mm teräslevystä tehty tuki. Tuki varmistaa, että NACA-rengas pitää täsmälleen muotonsa korvakekaarten asentamisessa NACA-renkaaseen. Samalla asetettiin paikalleen teräslevystä tehty korvakekaaria paikalleen kohdistava jigi. Teräslevyistä tehdyllä ja asennuspöydässä olevaan ”keskusnapaan” lukitulla asennusjigillä voidaan asemoida paikalleen kerrallaan kaksi korvakekaarta. Sen jälkeen jigiä siirrettään eteenpäin seuraavien korvakekaarten paikalleen asemoimiseksi ja kiinnittämiseksi. Kohdalleen saadut korvakekaaret kiinnitettiin NACA-renkaaseen muutamalla pienellä pultilla. Lopullinen kiinnitys tehdään niittaamalla. Kun kromatoidut kymmenen korvakekaarta oli saatu paikallaan, niiden päihin kiinnitettiin varsinaiset kiinnityskorvakkeet, joista NACA-rengas lukitaan liitoskappaleiden avulla moottorin venttiilikopan korvakkeisiin. Korvakekaaren korvake on 1 mm teräslevystä taivutettu aisamainen kappale, jonka päähän on hitsattu holkki liitoskappaleen kiinnityspultille. Kunkin korvakekaaren päähän kiinnitettävän korvakkeen asemoinnissa käytettiin apuna kaksihaaraista asennuspöydän keskusnapaan lukittua teräsputkijigiä. Jigin avulla voitiin määrittää korvakkeen tarkka sijainti sekä korvakkeen asennon kulma kunkin korvakekaaren päässä. Korvakkeet kiinnitettiin korvakekaariin alustavasti pienillä pulteilla. Varsinainen kiinnitys tehdään niittaamalla. Korvakkeet on asennettu korvakekaaren päihin 7,5 asteen kulmassa. Näin ne kohtaavat oikeassa asennossa moottorin venttiilikopan korvakkeet NACA-renkaan kiinnittämiseksi moottoriin. Korvakekaarten korvakkeet ja venttiilikopan korvakkeet lukitaan toisiinsa liitoskappaleiden avulla. Liitoskappale kiinnitettään pultilla korvakekaaressa olevaan holkkiin ja kahdella pultilla venttiilikopan korvakkeessa oleviin reikiin. Kun kakki kymmenen kromatoitua korvakekaarta korvakkeineen oli saatu asennettua paikalleen, aloitettiin NACA-renkaan yläosan neljän korvakekaaren sekä niihin asennettavien kiinnityskorvakkeiden muokkaus paikalleen asennettaviksi. Ulompien lieskaputkien kohdalle tulevat korvakekaaret ovat muodoltaan muita V-muotoisia korvakekaaria selvästi kulmaltaan avonaisemmat, jotta tuliputki mahtuisi V-muotoisen korvakekaaren sisään. Imukomun kummakin puolen kylkeen kiinnitettävät korvakekaaret poikkeavat myös muodoltaan selvästi muista korvakekaarista. Ne ovat tavallaan vain puolikkaita V-muotoisiin korvakekaariin verrattuina. Muokattiin ensin lieskaputkien kohdalle tulevat laajakulmaiset korvakekaaret asennettaviksi. Ne kiinnitettiin alustavasti paikalleen näitä kahta korvakekaarta varten erikseen tehtyä asennusjigiä apuna käyttäen. Tämän jälkeen aloitettiin muokata korvakekaarten päihin kiinnitettävien holkillisten kiinnityskorvakkeiden ”aisoja”, jotta ne saadaan muokattua muita korvakekaaria avonaisempien korvakekaarien muotoon. Näiden korvakkeiden sijainti poikkeaa muista korvakekaarista siinä, että korvake tulee aivan korvakekaaren kärkeen. NACA-renkaan yläosan korvakekaarten asennus on edelleen kesken. Kuvat: Lassi Karivalo. |
Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, VL Myrsky, MY-14 |