VL Myrsky sodissa

Laivuekokeilut Lentolaivue 26:ssa

Ilmavoimien esikunta ilmoitti, että koesarjan kone (VL Myrsky I) MY-4 oli valmis laivuekokeisiin 15.12.1943 alkaen. Lentolaivue 26 oli valittu ensimmäiseksi Myrsky-laivueeksi, koska laivue oli pahassa kalustopulassa ja toimi vain muutaman lentokelpoisen Fiat G.50 -hävittäjän avulla. Esimerkiksi tammi-helmikuussa 1944 rivissä oli vain kuusi hävittäjää. Vähäisen lukumäärän lisäksi ongelmana oli koneen suorituskyky, joka ei enää riittänyt neuvostohävittäjien kanssa taistelemiseen ja itse asiassa kalustolla oli kielletty rintamalinjan ylityskin.

Lentolaivue 26:n ohjaajista Veikko KaruLauri Hämäläinen ja Valio Porvari kävivät Tampereella lentämässä tyyppilennot VL Myrskyllä (MY-4) joulukuun lopulla. Veikko Karu kirjoitti 5.1.1944 arvostelun VL Myrsky -hävittäjästä ja arvostelu oli hyvin positiivinen.

Lauri Hämäläinen lensi MY-4:n Lentolaivue 26:n tukikohtaan Kilpasiltaan 26.2.1944. Kilpasillassa aloitettiin tyyppikurssi 12 ohjaajalle usean päivän teoriaosuudella ja 9.3.1944 alkoivat tyyppikurssiin kuuluneet lennot. Parikymmentä ohjaajaa ehti suorittaa MY-4:llä tutustumislentoja ennen koneen tuhoutumista.

Lentolaivue 26:n ohjaajat suhtautuivat VL Myrskyyn epäluuloisesti. Vaikka kone oli Fiat G.50:tä nopeampi ja siinä oli tasaisemmin käyvä moottori, koneesta puuttui metallikoneen jäykkyys ja tuntu, johon laivueen ohjaajat olivat Fiatilla lentäessään tottuneet.

Vähäinen sivuseikka ei myöskään ollut 19.1.1943 tapahtunut MY-3:n tuhoutuminen, jossa koelentäjä Aarre Siltavuori sai surmansa. Laivueen lentäjät olivat kuulleet onnettomuudesta. Epäluulo konetta kohtaan ei osoittautunut aiheettomaksi, sillä laivueen ohjaaja Jaakko Marttila joutui 17.3.1944 MY-4:llä taitolentoharjoituksen yhteydessä lattakierrettä muistuttavaan liikkeeseen, jota ohjaaja ei saanut yrityksistään huolimatta pysähtymään. Koneen oikea siipi katkesi noin kahden metrin päästä kärjestä ja kone syöksyi maahan ohjaajan saadessa surmansa.

Vaikka onnettomuus johtui työvirheestä, Lentolaivue 26 ei halunnut enää Myrskyjä, eikä niitä sille pakotettukaan. Laivue sai toukokuussa 1944 kalustokseen Brewster-hävittäjiä ja luovutti Fiatinsa Hävittäjälentolaivue 30:lle ja Täydennyslentolaivue 35:lle.

Käyttö Tiedustelulentolaivue 12:ssa

VL Myrskyn ensimmäiseksi käyttäjäksi määrättiin Tiedustelulentolaivue 12. Laivue oli toiminut Fokker D.21 -koneilla oli joutunut lähes koneettomaksi. Laivueen ohjaajat aloittivat VL Myrsky -tyyppikurssin Tampereella heinäkuun puolivälissä 1944. Normaalin tyyppikoulutuksen lisäksi laivueen ohjaajat lensivät ammunta- ja syöksypommitusharjoittelua, sillä heinäkuussa 1944 koneeseen tilattiin ja ainakin MY-5 -koneeseen toteutettiin pomminripustimet kahdelle 100 kg:n pommille. Tämän mahdollisti se, että koneen spesifikaatiota muutettaessa koneeseen oli suunniteltu kiinnitykset kahdelle lisäpolttoainesäiliölle.

Syöksypommitusharjoituksia lennettiin 28.7.1944 alkaen Tampereella, jolloin ohjaajat pudottivat betonipommeja Näsijärven luotoon. Harjoitusten jälkeen 1.8.1944 laivue lensi ensimmäiset viisi Myrskyä Mensuvaaraan komentajansa majuri Oskari Tuomisalon johdolla. Kolme päivää myöhemmin lähetettiin kuusi ohjaajaa ja kymmenen mekaanikkoa Tampereelle Myrsky-oppiin. Neljä Myrskyä lisää tuotiin Mensuvaaraan 9.8.1944 ja samana päivänä käytiin ensimmäinen tulokseton kahakka Jakolev Jak-7 -koneita vastaan luutnantti Antti Tuulensuun johdolla. 10.8.1944 saatiin neljä konetta lisää.

my-13_ksim_pieni_edited-1.jpg
Tässä harvinaisessa kuvassa MY-13 lentää matalalla Mensuvaaran kentän yläpuolella elokuun alussa 1944. (Kuva: Keski-Suomen Ilmailumuseon kokoelmat).

Fokker D.XXI -kalustolla lentäneet Tiedustelulentolaivue 12:n ohjaajat pitivät Myrskyn lento-ominaisuuksista ja aseistuksesta eivätkä pelänneet lentää koneella. Päivystys Myrsky-koneilla aloitettiin 17.8.1944. Lisää koneita saatiin 20.8.1944, jolloin laivueella oli jo 19 Myrskyä.

20.8.1944 tehtiin kapteeni Oiva Tyllin johdolla nelikoneisella Myrsky-parvella tulokseton torjuntalento Laatokalle ja seuraavana päivänä lähetettiin kolme Myrskyä Jänisjärvelle ilman taistelukosketusta.

22.8.1944 lähti kuuden Myrskyn parvi tiedustelulennolle majuri Oskari Tuomisalon johdolla. Mensuvaaran yläpuolella parvi kohtasi kolme 195. IAP:n Jakolev Jak-9 -konetta, joista yhtä vaurioitettiin. Pitkärannassa parvi kohtasi kaksi saman neuvostoliittolaisyksikön Lavotskin La-5 -konetta, joista toisesta kapteeni Aaro Virkkunen ampui paineet pois.

tiedustelulentolaivue_12_sotapaivakirja_elokuu_1944.png
Tiedustelulentolaivue 12:n sotapäiväkirjaa 24-27.8.1944. (Kansallisarkisto)

3.9.1944 kuuden koneen Myrsky-pari pommitti 11:llä 100 kg:n miinapommilla (yksi ei irronnut ripustimestaan) Orusjärven kylää Oiva Tyllin johdolla. Samana päivänä tehtiin neljän Myrskyn parvella luutnantti Antti Tuulensuun johdolla torjuntalento Sortavalan-Lahdenpohjan suuntaan. Tästä lennosta muodostui Jatkosodan viimeinen sotalento.

Jatkosodan viimeisen kuukauden aikana (4.9. saakka) Tiedustelulentolaivue 12 lensi Myrskyllä kaikkiaan 66 sotalentoa, joista yhdellä luutnantti Erland Hemmer rynnäköi neuvostoliittolaista huoltoalusta vastaan Pitkärannan edustalla. Yhtään Myrskyä ei menetetty taistelutoimissa. Jo 5.9.1944 Myrskyt siirrettiin Joroisiin.

my-20_ksim_pieni.jpg
Tiedustelulentolaivue 12:n MY-20 Joroisissa syyskuussa 1944. (Kuva: Keski-Suomen Ilmailumuseon kokoelmat)

Lapin sotaa varten perustettiin Lentoryhmä Sarko, jolle alistettiin lentorykmentit 2 ja 4. Hävittäjälentolaivue 26 lähetettiin Kemiin ja sille alistettiin Tiedustelulentolaivue 12:n 2. lentue. 22.10.1944 seitsemän Myrskyä lähti Joroisista kohti Kemiä mutta joutui palaamaan huonon sään takia takaisin. 23.10.1944 koneet lennettiin Kuoreveden kautta Kauhavalle ja 24.10.1944 Kauhavan kautta Kemiin.

Ensimmäinen sotalento Myrskyllä Lapin sodassa lennettiin 26.10.1944, jolloin kapteeni Oiva Tylli ja luutnantti Lauri Myllylä tekivät pitkän tiedustelulennon Pallastunturin suuntaan ja näkivät ensimmäisinä suomalaisina saksalaisten räjäyttämän Pallaksen hotellin.

Marraskuun aikana osasto lensi kaikkiaan 15 konesuoritusta, joiden lisäksi seitsemän jouduttiin keskeyttämään huonon sään takia. 13.11.1944 menetettiin MY-25, kun sen moottori sammui startissa. Onneksi luutnantti Berndt Schulze säilyi vammoitta. Myrskyjen viimeisen sotalennon lensi kapteeni Oiva Tylli 23.11.1944. Vielä 6.12.1944 vaihdettiin huoltoa tarvitseva MY-22 toiseen koneeseen Tampereella. Tiedustelulentolaivue 12:n 2. lentue ei kohdannut saksalaisia ilmassa Lapin sotaan osallistumisen aikana ja lentotuntejakin kertyi vain 38,5.

Käyttö Tiedustelulentolaivue 16:ssa

Tiedustelulentolaivue 16 sai ensimmäisen Myrskynsä 26.8.1944 ja elo-syyskuun vaihteessa laivueella oli Värtsilässä neljä Myrskyä.

2.9.1944 laivue sai käskyn siirtyä Hollolaan ja valmistautua rynnäkkö- ja syöksypommitushyökkäyksiin Suomenlahdella ja sen rannikolla. Neljä konetta siirtyikin 4.9.1944 Hollolaan. Lähestymisvaiheessa MY-29:n moottori alkoi savuttaa, jolloin koneen ohjaaja luutnantti Aulis Kurki yritti epäonnistuneen laskuyrityksen jälkeen kaartaa uuteen laskuun myötätuuleen. Moottori leikkasi kuitenkin kiinni, kone suistui metsään ja panssari-istuimen kiinnitysten petettyä istuin katkaisi syöksyvyöt, jolloin ohjaaja sai surmansa. Kyseessä oli Jatkosodan viimeinen ohjaajan menetys.

Lähde: Jukka Raunio: Myrsky - suomalaisen hävittäjälentokoneen tarina. Suomen Ilmailuhistoriallinen Lehti, erikoisnumero 1, 2002.