Blogi
Pääkytkintaulun valmistusSunnuntai 12.5.2024 - Antti Lappalainen Koska VL Myrskyn pääkytkintaulusta laatikoineen ei ollut mitään jäljellä, se valmistettiin kokonaisuudessaan uudelleen piirustusten ja valokuvien avulla. Kytkintaulusta on ollut kaksi eri versiota. Tammikuussa 1945 laaditun muutostiedotuksen mukaan ”Laut” -mallin lämpölaukaisijoita eri malleineen ei ole ollut enää saatavilla, joten ne on korvattu uusilla FL 5000-mallin lämpölaukaisijoilla. Tätä varten kytkintaulun kansi- ja suojuslevy on suunniteltu uudelleen. MY-14:n kytkintaulu on ollut varhaista mallia. Museon kokoelmista löytyi kaikki tarvittavat ”Laut”-lämpölaukaisijat (6, 10, 15, 30 ja 60 A), yhdistetty jännite- ja virrankulutusmittari (Siemens LStp 60/40b) sivuvastuksineen (Siemens LStg 60/60b), himmentäjät (Siemens LVW7), erotuskytkin (Siemens LKS7-2c), merkkivalaisimet (Siemens LSL-3) sekä magneettikytkimet (Bosch SSM 83/17). Taulun levyosat piirrettiin alkuperäisten piirustusten avulla CAD-ohjelmalla ja leikattiin Prolaser Oy:llä laserleikkauksella. Tauluun ja erillisiin niitattaviin ohjekyltteihin kaiverretut tekstit piirrettiin vektorigrafiikaksi ja kaiverrettiin CNC-jyrsimellä. Etulevyn reunat, mittarin ja valojen aukkojen kanttaukset tehtiin pakottamalla puulestien avulla. Alaosan kiinnikelevyt ja kulmatuet tehtiin piirustusten mukaan ja niitattiin paikalleen. Samoin ohjaussauvan lukitushakasen laakerilevyt. Kytkinrasian vaippaosa piirrettiin myös CAD:lla ja leikattiin laserilla levyaihioksi. Aihio taivuteltiin muotoonsa kokoonpanojigin avulla sekä hitsattiin TIG-hitsauksella yhtenäiseksi. Laatikon vaippalevy, L-profiililista sekä takalevy niitattiin yhteen puolikovilla kupukantaisilla duralumiininiiteillä piirustuksen mukaan. Vaipan sisällä jäykisteenä toimiva vaippaa kiertävä teräksinen L-profiililista taivuteltiin jigin avulla oikeaan muotoonsa paikalleen ja hitsattiin TIG:llä. Koska L-profiililista on samansuuntainen laatikon etulevyn kanssa, eli hieman etuviistoon kallellaan, eikä laatikon takakannen suuntainen, oli listan taivuttelu hieman haastavaa. Samoin tehtiin myös pienet teräksiset kannatinkorvakkeet, joilla yläosan päätylevy sekä etulevy ruuvataan paikalleen. Sormenpään kokoiset kannatinkorvakkeet hitsattiin piirustuksen mukaan kahdesta osasta, niihin porattiin reiät ja kierteytettiin. Kytkintaulun vaippalevyyn kiinnittyy teräskorvakkeet, joilla laatikko kiinnitetään koneen runkoputkiin. Korvakkeiden teräslevyosat leikkautettiin myös Laserprolla, ja nämä osat hitsattiin yhteen kaasuhitsausmenetelmällä. Kytkinlaatikon kiinnityskorvakkeiden paikkaa ja laatikon sijoitusta kohdistettiin laserin avulla. Rasian päätylevy leikattiin mallineen avulla sekä taivuteltiin jigin avulla muotoon. Päätylevyyn leikattiin myös aukko johtimien läpivientiputkia ja niiden pohjalevyä varten. Päätylevyn johtimien läpivientiputket sorvattiin alumiiniputkesta, päädyt kierteitettiin sorvissa sekä hitsattiin laserleikattuun pohjalevyyn TIG-hitsauksella. Kiristysmuttereita teetettiin koneistamolla sekä käytettiin vanhoja alkuperäisiä. Pohjalevy putkineen niitattiin lopuksi päätylevyyn. Lämpölaukaisimien kannatinkehys leikattiin mallineen avulla teräspellistä piirustuksen mukaan, ja siihen pakotettiin ja särmättiin reikien senkkaukset ja kantit erilaisten vasteiden avulla kanttikoneella sekä prässäämällä. Laitteiden kiinnityksiä varten olevat kiinnitysmutterit sorvattiin terästangosta ja hitsattiin paikalleen TIG-hitsauksella. Päävirtakytkimen kulmaraudat särmättiin ja hitsattiin samoin. Kannatinkehyksen saranaosa valmistettiin teräspellistä piirustuksen mukaan, pianosarana taivutettiin mm. tätä varten tehdyillä pihdeillä, joiden leukoihin on jyrsitty sopiva puoliympyräprofiili. Kannatinlevy on saranoitu alaosastaan huoltotoimien helpottamiseksi. Kannatinkehyksen pidätinsalvat ja niiden osat tehtiin piirustuksen mukaan jousiteräspellistä sekä teräs- ja messinkiaihioista sorvaamalla. Kannatinkehyksen reunoihin tehtiin puoliympyrän malliset reiät, johon pidätinsalvan tappi lukittuu. Ohjaussauvan lukitushaka tehtiin piirustuksen mukaan alumiini- ja teräslevyosista ja kokonaisuus niitattiin kasaan, laatikon alle hakasen kääntävät jouset vedettiin suorasta pianolangasta, jotka asettuvat akselitangon ympärille laatikon alle laakerilevyjen väliin. Lukitushakasen tappi kiinnittyy ohjaussauvan varressa olevan korvakkeen reikään. Alumiiniset osat pintakäsiteltiin Patrialla keltakromaattikylvyssä ja teräsosat maalattiin RAL 7005-sävyllä. Kytkintaulun varsinainen etulevy maalattiin mustaksi ja pinta käsiteltiin Maston Ice Crystal -jääkukkalakalla, jolloin pintaan saatiin alkuperäisen kaltainen tekstuuri. Jääkukkalakan pinta suojattiin vielä saponilakalla, koska jääkukkalakka on tarkoitettu ikkunoista pois pestäväksi eikä ole kovin kulutusta kestävä. Kaiverretut tekstit maalattiin siveltimellä Miranolilla sekä maalitussilla ja siistittiin lopuksi ohenteella kostutetulla kankaalla. Muut ulkopinnat maalattiin mattamustaksi. Maalitussi oli kätevä tekstien värittämiseen. Etulevyyn on ruiskutettu jääkukkalakka, joka kiteytyy kuivuessaan. Sähkölaitteet asennettuna paikalleen. Kannatinkehyksen johtimien läpivientiaukkoon liimattiin hankaussuojaksi nahkapala piirustuksen mukaisesti. Kytkinlaatikko maalattuna. Valmiina paikallaan. Lopuksi kytkinlaatikkoon asennettiin kaikki sähköjohtimet paikalleen piirustuksen mukaisilla VL:n standardiliittimillä, joita teetettiin koneistamolla. Myös alkuperäisiä liittimiä on käytetty. Kuvat: Suomen Ilmavoimamuseo. |
Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, VL Myrsky, MY-14, IVM |