Valtion Lentokonetehtaan Käyttötoimiston "standardimaalaustyötavat"-nimisessä dokumentissa 9.12.1940 määritellään sotakoneiden puisten sisäosien maalauskäsittelyksi lakkaus yhteen tai kahteen kertaan Kiri-lakalla numero 182 joko ruiskulla tai siveltimellä. Kiri-lakka oli tikkurilalaisen Oy Schildt & Hallberg Ab:n tuote. Firmasta tuli myöhemmin Tikkurilan Väritehtaat Oy.

Kuva: Lassi Karivalo

Kuva: Jorma Laakkonen

Niinpä MY-14:n ja koesiiven puisia rakenteita, kuten siipikaaria, siipeä, vakaimia ja peräsimiä on lakattu punaiseksi värjätyllä lakalla. Punaisen värin merkitys on siinä, että sen avulla nähdään, mitkä paikat on lakattu ja kuinka tasaisesti.

Saman pitäisi koskea koneen rungon sisäpuolisia puupintoja. Myöhemmissä ohjeissa on Kiri-lakan päälle määrätty Schildt & Hallbergin emaliväri.

Nyt on kuitenkin havaittu, että sen enemäpää Myrskyn säilyneissä puuosissa kuin VMT Pyörremyrsky -koneessakaan ei rungon sisäpuolelta löydy punaista lakkaa. Ei näkyvissä eikä harmaan pintamaalin, joka on Schildt & Hallbergin emaliväriä tai tamperelaisen Winter-maalitehtaan Winter 1563:a.

Niinpä MY-14:n rungon puuosista on tehty harmaita. Värisävy on RAL 7005. Harmaiksi maalatut Myrskyn puuosat näyttävät oudoilta, kun on vuosia näytetty kuvia luonnonvärisistä tai punaisiksi lakatuista osista.

Kuva: Suomen Ilmavoimamuseon kuva-arkisto

Maalausasiat eivät ole helppoja. Maalattavia pintoja löytyy vanerisina, kankaisina ja metallisina sisältä ja ulkoa. Eri pinnoilla käytettiin eri tuotteita, jotka eivät sitten olleet samansävyisiä. Jopa vanhoista mustavalkokuvista näkyy kuinka samanvärisiksi tarkoitetuilta pinnoilta erottuvat puu- ja metallipinnat erikseen erisävyisinä. Oheisesta MY-14 kuvasta erottuu esimerkiksi kainalopelti korkeusvakaajan alta, kyljen huoltoluukku ja lisäpolttoainesäiliön panta ympäristöstään.

Mutta palataan ulkomaalausasioihin myöhemmin

Kuvat: Ellei erikseen toisin ilmoitettu, Suomen Ilmavoimamuseo.