Blogi

Myrskyn NACA-renkaan koesovitus moottoriin

Sunnuntai 13.11.2022 - Tiistaikerholainen

Olemme saaneet VL Myrsky II:n (MY-14) NACA-renkaan siinä määrin valmiiksi, että sitä voitiin koesovittaa moottoriin. Emme kuitenkaan matkustaneet Suomen ilmavoimamuseoon Tikkakoskelle sovittaaksemme NACA-rengasta siellä olevaan MY-14 runkoon jo kiinnitettyyn Pratt & Whitney R-1830 moottoriin. Meillä on täällä Suomen ilmailumuseossa vastaava Pratt & Whitney -moottori, jota käytämme NACA-renkaan koesovittamiseen.

Pelkkä moottori ei kuitenkaan koesovittamiseen riitä, vaan pitää myös olla Myrskyn moottoripukki, johon moottorin saa kiinnitettyä koesovituksen ajaksi. Onneksi meillä  on  käytössämme ylimääräinen Myrskyn moottoripukki. Se on Myrsky MY-5:n runkokehikosta irrotettu, jonka jälkeen ruosteesta puhtaaksi hiekkapuhallettu ja harmaaksi maalattu.

Blogi_2022-29-01_HK.jpg

Kuva: Heikki Kaakinen

Koska moottoripukki moottoreineen laitetaan NACA-renkaan koesovittamisessa käytännöllisistä syistä pystyasentoon, moottoripukin tueksi rakennettiin terästangoista pukkia tukevoittava neliönmuotoinen alusta. Se hitsattiin kiinni moottoripukkiin.

Blogi_2022-29-02-03.jpg

Blogi_2022-29-04_HK.jpg

Kuvat: Heikki Kaakinen

Suomen ilmailumuseon II hallissa näytteillä oleva Pratt & Whitney -moottori siirrettiin hallista museon pihalle pukkiin kiinnitettäväksi. Pukki tuotiin moottorin ääreen, jonka jälkeen moottori nostettiin pukin ylle kuorma-auton nosturiin kiinnitetyillä liinoilla. Liinoja varten potkurin akseliin oli laitettu nostoa varten tehty nostotanko. Käsillä ohjaten moottori laskettiin oikeassa asennossa pukin sisään ja lukittiin pulteilla paikalleen. Tämän jälkeen moottori pukkeineen nostettiin kuorma-auton lavalle ja siirrettiin museon entisöintitilan eteen, josta edelleen sisään entisöintitilaan.

Blogi_2022-29-05.jpg

Blogi_2022-29-08.jpg

Blogi_2022-29-07-09.jpg

Vasen kuva: Heikki Kaakinen.

Entisöintitilassa NACA-rengas nostettiin miehissä moottorin päälle. Siinä se kohdistettiin paikalleen teräslevystä rakennetun nelisakaraisen asemointilevyn/jigin avulla. Moottorin päähän kiinnitetyllä asemointijigillä varmistetaan, että NACA-rengas asettuu niin pysty- kuin vaakatasossa juuri linjaan moottorin kanssa. Tämä on edellytys, jotta NACA-renkaan kiinnityskonsolien päässä olevat liitoskappaleet asettuvat täsmälleen moottorin venttiilikopan korvakkeiden kohdalle ja voidaan kiinnittää pulteilla korvakkeissa olevaan kahteen reikään. NACA-renkaan kiinnitys liitoskappaleiden välityksellä venttiilikopan korvakkeisiin onnistui erinomaisesti. Tämä kaikki NACA-renkaan rakentamisessa tehdyn millitarkan työn ansiota.

Blogi_2022-29-10-11.jpg

Blogi_2022-29-12.jpg

Koska moottori pukkeineen oli nyt entisöintitilassa, siihen voidaan sovitella myös alumiinista valettua moottorin kaasuttajan imukomua sekä imukomun ja NACA-renkaan yläosassa olevan kaasuttajan ilmanottoaukon välille tulevaa yhdystorvea.

Blogi_2022-29-13.jpg

Kun on varmistettu, että kaikki on NACA-renkaan moottoriin kiinnityksessä niin kuin pitää, NACA-rengas irrotetaan moottorista seuraavaa työvaihetta varten. Renkaasta puretaan siinä toistaiseksi pienillä pulteilla kiinni olevat NACA-renkaan kiinnityskonsolit ja rengas viedään keltakromatoitavaksi. Kromatoinnin jälkeen alkaa kiinnityskonsolien lopullinen kiinnitys eli niittaaminen NACA-renkaan sisäpintaan ja toisaalta liitoskappaleiden teräshaarukoiden niittaaminen kiinnityskonsolien päihin.

Kuvat: Lassi Karivalo, ellei toisin erikseen mainittu.

1 kommentti . Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14, Tiistaikerho

MY-14:n pääkytkintaulu ja ohjaussauvan tuulihaka

Lauantai 16.7.2022 - Reino Myllymäki

Eilen Tikkakoskella vieraillessani ehdimme Antti Lappalaisen kanssa hetken jutella Myrskyn pääkytkintaulusta ja varsinkin ohjaussauvan tuulihaasta.

IVM_2022-07-16-00_IKK.jpg

Kuva: Ilmavoimien kuvakeskus.

Myrskyn pääkytkintaulu sijaitsee pääkojetaulun alapuolella ja jää syvennykseen sekä ohjaajan jalkojen väliin, joten siitä on niukahkosti valokuvia. Tässä Ilmavoimien kuvakeskuksen kuvassa pilkistää alareunasta se ohjaussauvan tuulihakakin.

IVM_2022-07-16-0.png

Itse pääkytkintaulu on jo sinänsä suhteellisen monimutkainen kokonaisuus, joka kaiken lisäksi ei ole säilynyt, joten se oli jokseenkin kokonaan tehtävä uustuotantona.

IVM_2022-07-16-1.jpg

Pääkytkintaulu koostuu kotelosta ja sen kannesta. Ilmeisesti käytettävissä oleva tila on pakottanut tekemään kotelosta T-kirjaimen muotoisen.

IVM_2022-07-16-2.jpg

Kun ilmeisesti ei parempaa paikkaakaan ole ollut, pääkytkintaulun kanteen on kiinnitetty ohjaussauvan tuulihaka, joka on varustettu jousella, joka kääntää tuulihakaa 180 astetta siten, että se jää suurelta osin näkymättömiin pääkytkintaulun alle.

IVM_2022-07-16-3.jpg

Tuulihaan kiinnittäminen pääkojetaulun kanteen on johtanut sitten monenlaisten vahvikelistojen ja kulmapalojen tarpeeseen. Niitä näpärtessä on Ilmavoimamuseolla kulunut työtunti jos toinenkin.

Tiettävästi Myrskyllä ei kukaan yrittänyt lähteä lennolle ohjaussauvan tuulihaka kiinnitettynä - päin vastoin kuin Vihurilla.

Kuvat: Reino Myllymäki, poislukien piirustus ja historiallinen kuva.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14

Myrskyn demosiipi siirrettiin Suomen Ilmailumuseon välihalliin

Tiistai 22.2.2022 - Tiistaikerholainen

Kun VL Myrsky II:n (MY-14) entisöintiprojektin demosiiven alapinta oli saatu maalatuksi Futura 3 tartuntapohjamaalilla, demosiipi oli valmis siirrettäväksi Suomen ilmailumuseon entisöintitilasta museon välihalliin pystytettävään VL Myrsky II:n entisöintiprojektista kertovaan näyttelyyn.

Blogi_2022-03-01.jpg

VL Myrsky II - entisöintiprojektista kertovassa näyttelyssä museossa kävijöille esitellään demosiiven avulla, minkälainen oli rakenteeltaan ja myös laitteiltaan suomalaisen II maailmasodan aikaisen VL Myrsky II -hävittäjän puurakenteinen siipi. Demosiipeen on asennettu kaikki Myrskyn siiven sisään tulevat laitteet kuten laskuteline, siivekkeiden käyttölaitteistot sekä lisäpolttoainetankin/pommin ripustin. Asian havainnollistamiseksi demosiiven yläpintaa on jätetty verhoilematta.

Blogi_2022-03-02.jpg

Demosiipi käsittää Myrskyn 2,5 metriä pitkän oikeanpuoleisen siiven ja metrin mittaisen vasemmanpuolisen siiven tyviosan. Demosiiven rakentamisessa testattiin Myrskyn siiven tyviosan rakentamista ennen ryhtymistä Myrsky MY-14 varsinaisten siipien rakentamiseen. Nyt demosiipeä hyödynnetään siis näyttelyesineenä.

Blogi_2022-03-03.jpg

Näyttelyyn siirtämistä varten lähes parisataakiloisen demosiiven oikean siiven kumpaankin päähän kiinnitettiin pyörillä varustetut siirtolavat. Lavoihin kiinnitettyjen teräs- ja vaneritelineiden tukemana demosiipi lukittiin pystyasentoon siiven johtoreuna alaspäin. Pystyasento on ainoa tapa, jolla demosiipi on mahdollista pujottaa Suomen ilmailumuseon välihallissa olevan lentosimulaattorien tilan läpi Myrskylle välihallissa varattuun näyttelytilaan. Silloinkin siiven pujottelu määränpäähänsä on senteistä kiinni.

Blogi_2022-03-04.jpg

Siiven siirto museon entisöintitilasta välihallin ulko-ovelle toteutettiin nosturilla varustetulla kuorma-autolla. Koska siirtopäiväksi sattui kovin sateinen päivä, siipi suojattiin sateelta paketoimalla se muoviin.

Blogi_2022-03-08.jpg

Valmis paketti työnnettiin pyörillä varustettujen siirtolavojen avulla ulos entisöintitilasta, jonka jälkeen siihen kiinnitettiin nosturin liinat. Nosturilla koko komeus kohosi ilmaan ja siirrettiin auton lavalle. Auto kuljetti demosiiven museon välihallin ulko-ovelle. Siinä siipi laskettiin nosturilla välihallin oven eteen, josta se saatiin helposti työnnettyä pyörälavojen avulla välihallin simulaattoritilaan. Samalla kuljetuksella tuotiin entisöintitilasta myös demosiiven vasemmanpuoleinen metrin mittainen siiven tyviosa. 

Blogi_2022-03-13.jpg

Blogi_2022-03-15.jpg

Simulaattoritilassa noin neljä metriä pitkää demosiipeä siirtolavoineen ”venkslattiin” simulaattorien välissä, kunnes siipi saatiin kohtisuoraan välihallin näyttelytilaan johtavaa oviaukkoa. Siitä demosiipi työnnettiin varovasti sisään Myrsky-näyttelylle varattuun tilaan. Tiukalla se oli, sillä siirtolavojen ja ovenkarmien väliin jäi vain muutama sentti.  Kun demosiipi oli saatu onnellisesti perille, voitiin riisua demosiipeä sateelta suojanneet muovit.

Blogi_2022-03-17.jpg

Nyt on edessä demosiiven laittaminen näyttelykuntoon purkamalla ensin kuljetuksessa tarvitut siirtolavat. Sitten demosiiven oikean- ja vasemmanpuoleinen siipipuolisko liitettään toisiinsa ja oikeanpuoleiseen siipipuoliskoon tehty laskuteline asennetaan paikalleen. Näyttelyyn tulee myös myrskyn perärunko, johon on kiinnitetty MY-14 entisöintiprojektissa rakennetut puurakenteiset sivu- ja korkeusvakaaja sekä Myrskyn alkuperäiset metallirakenteisen korkeusperäsimet.

Myrskyn entisöintiprojektissa Ilmailumuseoyhdistyksen Tiistaikerho on keskittynyt mm. siipiin, pyrstöön, laskutelineisiin, öljyn jäähdyttäjään sekä moottorinsuojuksiin ja Suomen ilmavoimamuseo Myrskyn rungon entisöintiin. Toivottavasti MY-14:n entisöinti saadaan valmiiksi ensi vuonna. Silloin yleisö pääsisi tutustumaan aitoon suomalaiseen II maailmansodan Myrsky-hävittäjään.

Blogi_2022-03-19.jpg

VL Myrsky II - entisöintiprojektinäyttelyyn voi tutustua Suomen ilmailumuseolla Vantaalla 5.3. -31.5.2022 museon aukioloaikoina. Näyttely sijaitsee vaihtuvien näyttelyiden välihallissa ja edellyttää pääsylipun 12/6/0 € ostoa. (Aikuiset 12,-, alennusryhmät 6,- ja alle 7 v sekä Museokortti 0 €.)

Blogi_2022-03-20.jpg

Suosittelen lämpimästi vierailua maaliskuussa avautuvassa Myrsky-näyttelyssä. Näyttelyssä saa Myrsky MY-14 entisöinnin lisäksi tietoa Valtion lentokonetehtaan (VL) ainoasta sarjatuotantoon ehtineestä II maailmasodan aikaisesta VL Myrsky II -hävittäjästä.

Kuvat: Lassi Karivalo

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14, MY-5

Vakaajat Tikkakoskelle, pyörä Vantaalle

Sunnuntai 20.2.2022 - Reino Myllymäki

Allekirjoittaneella oli mahdollisuus käydä Ilmavoimamuseolla Tikkakoskella perjantaina 11.2.2022. Kuten monesti aiemminkin, reissulla oli monta tarkoitusta. Edellispäivänä kävin kuvaamassa Saskyn lentokoneet Mäntän toimipisteessä ja perjantaina Ilmavoimamuseon vierailun päätavoite oli skannata Paavo Kahlan ja Kurt Södergårdin valokuva-albumit tulevaa Paavo Kahla -kirjaa varten.

Mutta kun Tikkakoskella ollaan, käydään vähintään tutustumassa VL Myrsky II -projektin tilanteeseen. Nyt oli asiaa enemmänkin, sillä auton takatilassa siirtyivät Vantaalta Tikkakoskelle MY-14:n vakaajat niiden ja kainalopeltien sovitusta varten.

IVM_2022-02-11-01-02.jpg

Vakaajat olivat pintamaalattuja, vain oliivinvihreän päälle tuleva kuviointi mustalla puuttui. Vakaajien vaneripintojen maalaus vaikutti alkuperäisosiin verrattaessa hyvin onnistuneelta, kuten valokuvista voinee päätellä.

IVM_2022-02-11-03-04.jpg

Tikkakoskella tehtyihin metallipintojen pintamaalauksiin ei vielä oltu täysin tyytyväisiä. Alapintojen sininen on jo hyvin kohdallaan, mutta oliivinvihreä on hiukan liian ruskea. Niinpä allekirjoittaneen mukana lähti Teknokselle alkuperäinen runkoluukku ja sivuperäsimen trimmi värimäärittelyjä varten.

IVM_2022-02-11-05-06.jpg

Myös patalevy oli saanut Tikkakoskella maalia pintaansa. Himmeä musta ei oikein näy missään valokuvissa, eikä ihan varmaa tietoa ole, olivatko Myrskyt maalattu näin, joskin asiaa tukee vahvasti VL Humun maalaus vastaavilta osin.

Paluukuormassa pääkaupunkiseudulle lähti runkoluukun ja sivuperäsintrimmin ohella päälaskutelineen pyörä koesiipeä varten.

Kuvat: Reino Myllymäki.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14, MY-5

Myrskyn demosiipi näytteille Suomen Ilmailumuseoon

Torstai 10.2.2022 - Tiistaikerholainen

Myrskyn koesiipeä on viime ajat rakennettu aktiivisesti näytteille pantavaksi. Tai puhumme nykyisin koesiiven sijasta demosiivestä, sillä 2,5 metrin mittaisen Myrskyn siiven tyviosan koerooli on Myrskyn varsinaisen siiven rakentamisen osalta ohi.

Pitkän aikavälin tavoite on asettaa demosiipi näytteille käytössämme olevaan Myrsky MY-5:n runkokehikkoon asennettuna. Lyhyellä aikavälillä demosiipi laitetaan pian esille Suomen ilmailumuseon välihalliin avattavaan Myrsky-näyttelyyn. Näyttelyyn tulee esille myös Myrskyn pyrstöosa. Välihallin näyttelytila vapautuu, kun sieltä puretaan Saab JAS 35 Gripeniä esitellyt näyttely. Myrsky -näyttelyn pystyttää Ilmailumuseoyhdistys ja näyttely on välihallissa koko kevätkauden.

Blogi_2022-02-01.jpg

Myrsky-näyttelyssä esitellään demosiiven avulla, millainen on rakenteeltaan II maailmansodan aikaisen suomalaisen Myrsky II -hävittäjän puurakenteinen siipi. Tätä tehtävää varten demosiiven yläpinta on jätetty suurelta osin vaneroimatta. Näin siiven sisärakenteet moninaisine laitteineen ovat hyvin näkyvissä.

Blogi_2022-02-02.jpg

Samalla nähdään myös, että siiven sisäpinnat on suojalakattu punaiseksi sävytetyllä lakalla. Lakka on sävytetty punaiseksi, jotta siiven sisärakenteita lakattaessa nähdään, mikä alue on jo lakattu ja mistä lakkaa vielä puuttuu. Käyttämämme lakka on Unica Super 90 Gloss -lakkaa ja se on sävytetty Avatit 857-00MG-00-10 sävytyspastalla.

Blogi_2022-02-03.jpg

Syyskauden 2021 lopulla rakennettiin demosiiven jättöreunaan tulevaa laskusiivekkeen koteloa ja verhoiltiin johtoreunaa vanerilla. Laskusiivekkeen tila saatiin valmiiksi ja siihen koeasennettiin käytössämme oleva Myrskyn alkuperäinen laskusiiveke. Siiveke asettui hyvin sille tehtyyn tilaan.

Blogi_2022-02-04.jpg

Blogi_2022-02-05.jpg

Blogi_2022-02-06.jpg

Johtoreuna vaneroitiin 1,5 mm vahvuisella vanerilla. Liimana käytettiin kosteudenkestävää Erikeeper Plus -liimaa. Liimauksessa vaneri kiristettiin metallivanteiden avulla johtoreunan kaaria vasten. Liiman kuivuttua vanteet irrotettiin. Demosiipi saatiin rakenteiltaan valmiiksi Tiistaikerhon vuoden 2021 syyskauden päättyessä joulukuussa.

Blogi_2022-02-07.jpg

Poiketen muusta Tiistaikerhon toiminnasta Myrsky-projekti sai museolta luvan jatkaa töitä vuodenvaihteen jälkeen jo tammikuussa. Muut Tiistaikerhon entisöintiprojektit käynnistyvät koronapandemian vuoksi vasta helmikuun lopussa.

Blogi_2022-02-08.jpg

Blogi_2022-02-09.jpg

Blogi_2022-02-10.jpg

Niinpä tammikuussa aloitettiin demosiiven vanerilla verhoillun alapinnan pohjamaalaus. Ensin paklattiin ja hiottiin sileiksi vanerin pinnassa olevia epätasaisuuksia tai ruuvien kohdat. Tämän jälkeen kaikki vaneripinnat hiottiin sileiksi, imuroitiin ja pyyhittiin puhtaiksi Sinolin ja veden (50 %/50 %) sekoituksella.

Blogi_2022-02-11.jpg

Blogi_2022-02-12.jpg

Siiven ensimmäiseen pohjamaalaukseen käytettiin harmaata Temalac FD 80 (RAL 9006) alumiinihilemaalia. Se on puolikiiltävä yksikomponenttinen alkydimaali. Pohjamaalauksessa maalia ohennettiin 10 prosenttiseksi. Ohenteena oli lakkabensiini 1050. Maalaus tehtiin superlontelalla ja vaneripinta pohjamaalattiin välihionnoin kahteen kertaan. Useat pohjamaalikerrokset välihionnoin takaavat sen, että vaneripinnasta saadaan pois nukka sekä epätasaisuudet ja pinnasta tulee todella sileä lopullista pintamaalausta varten.

Blogi_2022-02-13_JR.jpg

Kuva: Jouni Ripatti

Blogi_2022-02-14_JR.jpg

Kuva: Jouni Ripatti

Temalac-pohjamaalauksen kuivuttua siiven ja laskutelineen aukon reunoihin liimattiin kangasvahvikkeet. Vahvikkeet liimattiin paikoilleen pohjamaalia tummemman harmaalla ohentamattomalla Futura 3 (RAL 7005) -tartuntapohjamaalilla.

Seuraavaksi työvaihe on maalata hiotun Temalac-maalin päälle alkydipohjainen Futura 3 tartuntapohjamaali. Ensimmäinen maalauskerta tullaan tekemään lakkabensiinillä ohennettuna. Temalac-maalia tummemmalla Futura 3 -maalilla maalatessa nähdään hyvin, miten Futura peittää alleen vaaleampaa Temalac-maalipintaa.

Maalin kuivuttua demosiiven alapinta hiotaan taas sileäksi. Samalla vielä tarkistetaan Futura -maalipinnan peittävyys. Jos peittävyys ei ole riittävä, maalataan vaneripinta ohennetulla Futura 3:lla toisen kertaan. Jos taas peittävyys on ensimmäisen maalauskerran jälkeen riittävä, toinen tartuntapohjamalikerta tehdään ohentamattomalla Futura 3 -tartuntapohjamaalilla. Aikanaan demosiiven alapinta maalataan Myrskyn siiven alapinnan varsinaisella vaalean sinisellä pintamaalilla.

Kuvat: Lassi Karivalo, ellei toisin erikseen mainittu.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14, MY-5

Tarina valokuvan takana

Maanantai 6.12.2021 - Reino Myllymäki

Kolmen kuukauden ajanjakso, jonka aikana oli tarkoitus kirjoittaa VL Myrsky -kirjan kakkososa - entisöinti - mahdollisimman suureen valmiusasteeseen, on kääntynyt loppusuoralle. Niinpä nyt teen enimmäkseen erilaisia ristiintarkistuksia Tiistaikerhon blogin, Tikkakosken päivitysten ja muiden henkilöjen minulle lähettämää aineistoa läpikäyden.

Jorma Laakkosen minulle 23.11.2019 lähettämässä aineistossa oli valokuva, jota en osannut sijoittaa VL Myrsky -koneeseen.

Blogi_2021-12-06_Luukun_kauluslevy_960x540_JL.jpg

Kuva: Jorma Laakkonen.

Kuvatekstin mukaan kyseessä oli "luukun kauluslevy". Tarkemmin kysyttäessä kyseessä olevat osat liittyivät pommiripustimen luona oleviin lisäpolttoainesäiliöiden paineilma- ja polttoaineputkiin.

Nopeasti löytyikin oikeannälöistä osaa kuvaava piirustus A54522 "Ohjauskappale liitinputkille siivessä".

Blogi_2021-12-05_A54522_960x540.png

A54522

Ihmettelin, että miten luukun kaulus voi olla ohjauskappale... kunnes vilkaisin piirustusta D54083, johon tämä osa liittyi. Piirustus kuvasi pommiripustimen asennusta siipeen.

Blogi_2021-12-06_D54083_1_960x540.png

D54083. Osa A54522 on kohdassa "Kohta 3".

Piirustuksen poikkileikkauskuvasta se sitten selvisi. Siiven johtoreunan puolella pommiripustinta on ovaalin muotoinen aukko, jonka kohdalle paineilma- ja polttoaineputket päättyvät. Piirustuksen A54522 mukainen ohjauskappale ohjaa lisäpolttoainetta asennettaessa putket kohdalleen. Nehän ovat vain puristamalla paikoillaan, sillä lisäpolttoainesäiliöt oli pystyttävä irrottamaan esimerkiksi ilmataisteluun jouduttaessa.

Systeemi toimi siten, että tyhjöpumpun tuottama paineilma pakotti lisäpolttoainesäiliössä olevan bensiinin siirtymään pääpolttoainesäiliöön. Eli paineilmalla pääpolttoainesäiliö pidettiin täynnä, kunnes lisäpolttoainesäiliöt olivat tyhjät tai ne oli pakko irrottaa. Pääpolttoainesäiliössä oli ylitäytön estävä venttiili ja toisaalta ohjaamosta löytyi hanat, jolla paineilma pantiin kulkemaan lisäpolttoainesäiliöille.

Blogi_2019-01-05-06.jpg

Blogi_2019-01-10.jpg

Kuvat: Lassi Karivalo

En ollut Tiistaikerhon blogia alkuvuodesta 2019 palveluun laittaessani kiinnittänyt mitään huomiota tähän aukkoon ja entisöintikirjaan olin jopa kirjoittanut, että ripustimesta jää pommin tai lisäpolttoainesäiliön irrottamisen jälkeen näkyviin vain lukitussalvan, pommin irtoamisen ilmaisemisen ja neljän pommituen aukot, mutta olihan siellä vielä seitsemäskin aukko, joka on siis paineilma- ja polttoaineputkien liittimiä varten.

Oppia ikä kaikki. Osat - kaikkiaan kolme kappaletta, joista kaksi MY-14 varten ja yksi koesiipeen - on tehty Tiistaikerhossa. Kehysosa on laserleikattua 1 mm alumiinia, johon liittyy lestinä toimivan puukappaleen ympäri kiedottu 26 mm alumiiniohutlevykaista. Kuvassa nämä ovat vielä hitsaamatta yhteen.

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14

MY-14:n rungon vanerointi keskeytetty

Sunnuntai 17.10.2021 - Reino Myllymäki

Ilmavoimamuseon entisöintiryhmältä Tikkakoskelta tuli jokunen päivä sitten pieni päivitys. Sen mukaan MY-14:n rungon vanerointi on jouduttu keskeyttämään. Tämä johtuu työjärjestyskysymyksestä, sillä kuomun pleksien ja eturungon takimmaiset alumiiniverhoilulevyjen tulee olla tehtynä, jotta takarungon vaneriarkit saadaan saumattomasti paikoilleen.

Niinpä entisöintiryhmä siirtyi harjoittelemaan pleksin taivuttamista ja sovittelemaan eturungon alumiiniverhouslevyjä.

IVM_Blogi_2021-10-12-1.jpg

IVM_Blogi_2021-10-12-2.jpg

Antero Flander on taivuttanut pajallaan Rautalammilla nuo alumiiniverhouslevyt muotoonsa ja tehnyt kaikki niihin tarvittavat jäykistelistat. Entisöintiryhmän työksi jäi ohutlevyjen leikkaaminen mittoihinsa, jäykisteiden niittaus ja Dzuz-lukkojen asennus. Niittejä tulee lyötäväksi noin 2 500, eikä luku tietenkään sisällä NACA-renkaan niittauksia!

IVM_Blogi_2021-10-12-3.jpg

IVM_Blogi_2021-10-12-4.jpg

Myrskyssä on kaksi konekiväärin tahdistinta, joista molemmat palvelevat kahta konekivääriä. Nyt on saatu kunnostettua tahdistimien säilyneet osat. Niistä saadaan koottua yksi tahdistin MY-14-koneeseen asennettavaksi.

Kuvat: Suomen Ilmavoimamuseo.

2 kommenttia . Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14

Myrskyn siivekkeen torsioon vahvikekangas

Tiistai 3.11.2020 - Tiistaikerholainen

Myrsky -hävittäjän (VL Myrsky II) vaneriverhoillun siivekkeen johtoreunassa on pellavakankainen vahvike. Sen tarkoitus on suojata siivekkeen johtoreunalistan ja listaan kiinnittyvien verhoiluvanerien saumaa.  Kangas kiinnitetään torsion eli johtoreunan pintaan maalilla siivekkeen pohjamaalauksen yhteydessä. Siivekkeen johtoreuna ei ole yhtenäinen, vaan siinä on kaksi koloa siivekkeen saranakiinnitystä varten. Todettakoon, että siivessä olevien laskutelineaukkojen reunoihin tulee myös pellavakankainen vahvike.

Blogi_2020-21-01.jpg

Ilmailumuseoyhdistyksen Tiistaikerossa entisöitävänä olevan MY-14 -hävittäjän siivekkeiden johtoreunat ovat saaneet nyt kangasvahvikkeen. Kankaiden kiinnittämisessä kävi kuitenkin ensin niin, että kumpikin siiveke ehdittiin jo käsitellä kokonaan vaneripintoja tasoittavalla ensimmäisellä pohjamaalilla, kunnes muistettiin vahvikekankaan laittaminen. Tämän vuoksi erittäin sileäksi jo hiottu siivekkeen pohjamaali jouduttiin poistamaan johtoreunasta vahvikekankaan tarvitsemalta leveydeltä. Vanerin pintaa vielä karhennettiin, jotta saatiin hyvä tarttumapinta pellavakankaan kiinnittämiseksi johtoreunaan tartuntapohjamaalilla.

Blogi_2020-21-02.jpg

Neliöpainoltaan 105 g/m2 olevasta lekopellavasta leikattiin siivekkeen johtoreunakangasta varten 15 cm levyinen kangaskaistale. Kankaan reunaan leikattiin sik-sak saksilla sahalaita. Näin kankaan reunaan saadaan parempi tartuntapinta verrattuna kankaan suoraan reunaan. Vielä 1920-luvulla lentokoneiden verhoilukankaissa käytettiin tässä tarkoituksessa hapsutettuja kankaan reunoja. Hapsutuksessa kankaan loimea purettiin auki parin sentin matkalta. Sahalaitamalli tuli käytännöksi 1930 -luvulla.

Blogi_2020-21-03.jpg

Blogi_2020-21-04.jpg

Blogi_2020-21-07-11.jpg

Johtoreunakankaan kiinnittämiseksi siiveke laitettiin pystyasentoon tukien varaan. Sitten johtoreunaan siveltiin pienellä superlon-telalla runsas maalikerros kiinnitettävän johtoreunakankaan leveydeltä. Tämän jälkeen kangas aseteltiin tarkasti johtoreunan päälle ja painettiin käsin mahdollisimman tiiviisti märkää maalia vasten.

Blogi_2020-21-15-16.jpg

Nyt voitiin maaliin jo tarrautuneen kankaan päälle sivellä tartuntapohjamaalia samalla varmistaen, että kangas on saanut kauttaaltaan riittävän maalikerroksen ja että etenkin kankaan sahalaitainen reuna on kiinnittynyt tiiviisti johtoreunan pintaa vasten.

Blogi_2020-21-18-20.jpg

Blogi_2020-21-21.jpg

Näin menetellen käsiteltiin kumpikin Myrskyn siivekkeistä. Maalin kuivuttua kankaan maalipinta hiotaan sileäksi samalla varoen, ettei hionta puhkaise vahvikekankaan pintaa. Tarvittaessa kankaan pintaan vedetään uusi maalikerros hiontoineen ennen siivekkeen saamaa lopullista vihreä-musta maastokuviollista pintamaalia.

Kuvat: Lassi Karivalo.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14

Sylinterin lämpömittari johdotuksineen

Maanantai 2.11.2020 - Reino Myllymäki

Pratt & Whitney R-1830 Twin Wasp -moottori kävi VL Myrskyssä muutaman kymmentä astetta kuumempana kuin esimerkiksi Curtiss 75A Hawk -hävittäjässä, joten jäähdytys lienee jäänyt ilmanvastuksen alentamisen jalkoihin NACA-rengasta suunniteltaessa. Tästä syystä moottorin lämmön tarkkailu ja jäähdytyksen säätö sähkömoottorin avulla liikkuvien kidusten avulla oli tarpeen varsinkin nousussa.

IVM_Blogi_2020-11-01-1-2.jpg

Moottorin lämpö mitataan vain yhden sytytystulpan alle asennetulla lämpöelementillä. MY-14:ää varten tarpeellinen käyttämätön elementti löytyi kompensaatiojohtoineen löytyi Ilmavoimamuseon varastosta ja oikeanlainen lämpömittari kompensaatiovastuksineen Hallinportti Ilmailumuseosta.

IVM_Blogi_2020-11-01-3.jpg

Sähköjohdot tehtiin uudesta kangaspäällysteisestä johdosta ja panssarisukasta. Johdot kiinnitettiin alkuperäisen mallin mukaan mittariston nahkapehmusteella varustettuihin putkiin messinkinauhoilla.

IVM_Blogi_2020-11-01-4-5.jpg

Johdon liittimestä ei ole tietoa kuin johdotuksen asennuskuvassa, jolloin tarvittava liitin tehtiin VL:n kaksinapaisesta naarasosasta, jolle tehtiin takaosa. Liittimen kiinnike ja koirasosa löytyivät Ilmavoimamuseon varastosta.

Lämpöelementti asennettiin paikoilleen ja sen kompensaatiojohto lyhennettiin piirustuksen mukaiseen mittaan ja varustettiin panssarisukalla. Johdon kiinnikkeet tehtiin jousiteräksestä ja asennettiin moottoripukkiin.

Kuvat: Ilmavoimamuseo.

1 kommentti . Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14

MY-14:n sähköjärjestelmän kunnostus

Lauantai 31.10.2020 - Reino Myllymäki

Vaikka 1940-luvun hävittäjälentokoneen sähköjärjestelmä ei olekaan kovin monimutkainen, virrankuluttajia on kuitenkin useita: radio, laskutelineen ja -siivekkeiden käyttölaitteet, kidusten säätö, aseistus, mittarit, valaistus, käynnistys ja käynnistyssytytys sekä konekiväärikamera ja ohjaajan lämpöpuku.

MY-14:n sähköjohdot osoittautuivat hapettuneiksi, suojakuoret kovettuneiksi ja alumiinisukat huonoksi. Monet johtokimput olivat katkottuja tai kadonneita. Niinpä koko sähköjärjestelmä jouduttiin johdottamaan uudelleen.

IVM_Blogi_2020-10-30-1.jpg

Sähkökaapeleina käytettiin enimmäkseen Kabel-Schmidtin toimittamaa kangaskuorista johtoa ei vahvuuksina, mutta esimerkiksi patruunalaskureiden johdot onnistuttiin tekemään alkuperäisistä. Sytytysjärjestelmän alkuperäistä sytytyskaapelia löytyi kelalta hyväkuntoisena Hallinportti Ilmailumuseosta, mutta 10 mm2 virtakaapelina käytettiin modernia kumieristeistä Hi-Flex-johtoa.

IVM_Blogi_2020-10-30-2.jpg

Radiosuojaus oli tehty alumiinisukasta, jotka kuitenkin olivat likaisia ja rispaantuneita. Uudet suojaukset tehtiin alkuperäisen mallin mukaan uudesta tavarasta, joka oli peräisin eri aikakausilta 1940-luvulta 1990-luvulle. Kuhunkin kohteeseen valittiin parhaiten alkuperäistä vastaava materiaali. Sukkien päiden johtokimppuja yhdistävät sidonnat tehtiin 0,5 mm alumiinisuikaleilla, jotka taitettiin kireälle alkuperäisen mallin mukaan.

Alumiinipantoihin stanssatiin kytkentäkaavion mukaiset tunnisteet alkuperäisen mallin mukaan. Lisäksi isompien alumiinisukkien sisään tulevien pienempien alumiinisukkien päihin ja joihinkin muihin paikkoihin laitettiin eristysnauhaa alkuperäisen mallin mukaan.

Johtojen päät varmistettiin öljysukanpätkillä, kuten aikanaankin oli tehty. 1950-1960-luvuilta peräisin olevaa öljysukkaa löytyi varastoista eri vahvuuksisina. Johtojen päihin tulostettiin tarralaput, joissa on kytkentäkaavion mukaiset johdintunnukset. Kuparijohtojen päihin tehtiin liitinpääholkit alkuperäisten ohjeiden mukaan.

IVM_Blogi_2020-10-30-3.jpg

Liittiminä käytettiin ensisijaisesti alkuperäisiä Myrskyn osia, toissijaisesti Ilmavoimamuseon varastosta löytyneitä vastaavia. Pieni määrä jouduttiin teettämään, koska sopivia alkuperäisiä ei löytynyt. Johtimien päät juotettiin kosketinosiin ohjeiden mukaisesti. Saksalaisia liittimiä, antureita ym. osia löytyi riittävästi.

Alumiinipantoina, joilla johtokimput kiinnitetään runkoon, olivat pääsääntöisesti alkuperäisiä osia eri Myrskyjen rungoista, mutta messinkisinä nippusiteinä käytettiin Fokker-mallisia alkuperäisiä käyttämättömiä tai FR-110:n entisöinnin aikaisia (1980-luku) uustuotantoa olevia nippusiteitä.

IVM_Blogi_2020-10-30-4.jpg

Johdotukset ja osa sähkölaitteista testattiin ja todettiin toimiviksi.

Kuvat: Ilmavoimamuseo.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14

Reunakonekiväärien patruunavyöjohteet valmistuneet

Torstai 29.10.2020 - Reino Myllymäki

Suomen Ilmavoimamuseon suunnasta on tullut kolmekin valokuvatoimitusta, joiden työstäminen blogikirjoituksisi on jäänyt projektitiedottajan muiden kirjoitusprojektien alle. Mutta tässä niistä yksi, joka käsittelee reunakonekiväärien patruunavyöjohteita, joiden avulla konekiväärien patruunat siirtyvät patruunalaatikosta konekiväärille, jossa kuljetettava tavara muuttuu ilmassa lentäväksi luodiksi sekä hylsyksi ja patruunavyön niveleksi, jotka Myrskyssä otetaan talteen hylsykoteloon.

IVM_Blogi_2020-10-29-01.jpg

MY-14:n entisöintiin oli käytettävissä reunakonekiväärien patruunavyöjohteita kolmesta koneyksilöstä (MY-14, -9 ja -5), kaikki syöpyneitä. Lisäksi MY-9:stä ja MY-5:stä saatiin kunnostuskelpoiset patruunlaskurit.

IVM_Blogi_2020-10-29-02.jpg

Patruunavyötorvien osista valittiin entisöinnin pohjaksi parhaassa kunnossa olevat yksilöt, jotka puhdistettiin ensin lasikuulapuhalluksella ja sitten fosforihappokäsittelyllä sekä suojattiin renessanssivahalla.

Paraskuntoisten syöttörullien laakerit avattiin ja puhdistettiin rasvanpoistoaineella ja CRC:llä. Ruostepinttymät poistettiin hankaamalla niitä fosforihapolla ja sen jälkeen ne suojattiin renessanssivahalla. Rullien kiinnitysakseleista ehjät hyödynnettiin ja yksi katkennut korvattiin varastosta löytyneellä akselilla.

Laakeripesien ruuvit uusittiin ja rullat kiinnitettiin torviin uusilla alkuperäislaatuisilla kruunumuttereilla ja saksisokilla.

Patruunalaskurit purettiin ja puhdistettiin hankaamalla rasvanpoistoaineella ja hiomanailonilla. Rataslevyt ja laskurien rungot puhdistettiin ruosteesta kevyellä fosforihappokäsittelyllä siten, että mahdollisimman paljon alkuperäistä pinnoitetta säästyisi. Alumiinikannet oiottiin ja puhdistettiin oksaalihapolla.

Johdinruuvitukset uusittiin, jolloin rikkoontuneet teräksiset pidätinruuvit korvattiin vastaavilla uusilla messinkiruuveilla. Laskureiden kokoamisessa käytettiin uusia mutta alkuperäisiä vastaavilla ruuveja ja muttereita. Laskurit kiinnitettiin alkuperäisten piirustusten mukaisesti. Koska toisen puolen syöttötorven yläosa oli vääränkätinen, tehtiin siihen ylimääräinen ura laskurin rataslevyä varten.

Patruunavöiden johteiden kiinnityksessä käytettiin uusia mutta alkuperäisiä vastaavia ruuveja ja muttereita. Aukeavan osan, joka on alkuperäisosa, nivelakseli ja lukitseva pidätinlanka tehtiin alkuperäisten piirustusten mukaisesti uudesta aineesta.

IVM_Blogi_2020-10-29-03.jpg

IVM_Blogi_2020-10-29-04.jpg

IVM_Blogi_2020-10-29-05.jpg

IVM_Blogi_2020-10-29-06.jpg

Sovitettaessa eri koneyksilöistä otettuja osia huomattiin, että vyöjohteiden osat eivät kaikilta osin sopineet yhteen. Aukeavat osat saatiin kyllä toimimaan, mutta niiden käyttö vaatii paljon voimaa.

Kuvat: Ilmavoimamuseo

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14

Lestejä pellin taivuttamisen avuksi

Tiistai 12.5.2020 - Reino Myllymäki

Ohutlevyn taivuttaminen monimutkaiseen muotoon vaatii joko muotin eli lestin tai sitten sovittamisen varsinaiseen kohteeseen. Molempia on käytetty. Esimerkiksi Vanha rouva Dakota -kirjassa on vuoden 1983 kohdalla tieto, että puuseppä Arvo Hirvonen teki puiset muotit, joilla vedettiin Valmet Oy:ssä kaksi sarjaa Messerschmitt Bf 109G -koneen siipien tyvilevyjä, joista toinen meni Englannissa lentokuntoiseksi entisöitävään "mustaan kuutoseen" ja toinen jäi odottamaan tulevaa käyttöä.

Messerschmitt_Bf_109G-2_Hendon_2015.jpg

En "Mustan kuutosen" luona RAF Museum Hendonissa käydessäni tiennyt, että koneessa on suomalaiset siiven tyvilevyt. Kuva: Reino Myllymäki.

Fokker D.XXI FR-110:ä entiöitäessä vuonna 1989 siiven tyvilevyt tuottivat vaikeuksia. Muottien tekeminen ei tuntunut mielekkäältä, joten tyvilevyt tehtiin sovittamalla. Sen sijaan esimerkiksi koneen virtaviivasuksien peltiaihiot vedettiin Valmet Oy:ssä, joten muottia on tarvittu. Vuonna 1989 FR-110:n entisöinti oli lähestymässä loppusuoraa. Silloin tuli vahvistukseksi mm. sotilasmestari Antero Flander.

Näin päästiin aasinsillalla 31 vuotta eteenpäin  MY-14:n entisöintiin ja Antero Flanderiin. Hänen taitojaan on tarvittu tässäkin projektissa muun muassa patalevyn, NACA-renkaan ja siiven tyvilevyjen valmistamisessa sekä pyrstön tyvilevyjen oikaisemisessa.

Liki puolet Myrskyn suunnitelmista on työvälinepiirustuksia. Lähes minkä tahansa osan valmistaminen alkaa jigin tai lestin valmistamisella, joita Matti Patterin johdolla on syntynyt kymmeniä. Nämä asiat tahtovat unohtua lopputuloksia ihailtaessa.

Antero_Flander_ja_Matti_Patteri_960x640.jpg

Antero Flander, Matti Patteri ja siiven tyvilevyyn liittyvä muotti. Kuva Jorma Laakkonen.

Patalevy_combo_1284x964.jpg

Patalevy muotoutuu. Kuvat: Antero Flander.

Blogi_2018-26-03-04.jpg

NACA-renkaan segmentin aihio ja muotti. Kuva: Lassi Karivalo.

NACA-renkaan kahdeksan 45 asteen segmentin muotin teki Matti Patteri Mir-materiaalista, joka on hartsilla impregnoitua lasikuulamassaa, erittäin lujaa mutta kevyttä materiaalia. Aihiot vedettiin Patricomp Oy:ssä eli käytännössä samassa paikassa kuin vuonna 1983 Mersun ja vuonna 1989 Fokkerin ohutlevyt.

Näistä aihoista leikkaamalla, muokkaamalla ja sovittamalla saatiin aikaan NACA-renkaan alaosa Tiistaikerhossa Matti Patterin johdolla. Hitsaustyön teki Teemu Lehtinen GA Telesis Engine Service Oy:stä. Yläosaan sen sijaan tarvittiin lisää muokkausta.

NACA-renkaan_lesti_960x640.jpg

NACA-renkaan yläosan muotti. Kuva: Jorma Laakkonen.

NACA-renkaan yläosan lesti tehtiin Tiistaikerhossa ja sen pohjalta yläosan muokkasi Antero Flander Flanco Oy:stä. Yläosaan liittyy myös kaksiosainen ilmakanava, joka johtaa ilmaa NACA-renkaan yläosan aukosta kaasuttimelle. Kuten arvata saattaa, näitäkään osia ei ollut, joten ne oli tehtävä.

NACA-renkaan_ilmakanavan_lesti_960x640.jpg

NACA-renkaan ilmatorven muotin on Matti Patteri tehnyt teräksestä ja messumetallista. Kuva: Jorma Laakkonen.

Nacan_ilmatorvi_1_960x640.jpg

Antero Flanderin tekemät ilmatorvet. Kuva: Jorma Laakkonen.

NACA-rengas_2_960x640.jpg

NACA-renkaan yläosan aihio. Kuva: Jorma Laakkonen.

Myös öljynjäähdytin tarvitsi ilmatorvet sekä tulo- että menopuolelle. Lestit tehtiin Tiistaikerhossa, jossa tehtiin yksinkertaisimmat kartion muotoiset ilmatorvet. Vaikeammissa tarvittiin jälleen Antero Flanderin taitoja.

Blogi_2019-23-06-07.jpg

Ilmanottotorven alumiinohutlevy "käärittiin" lestin ympärille Tiistaikerhossa. Ja viimeistelyä tarvittiin. Kuva: Lassi Karivalo.

Oljynjaahdyttimen_ilmakanava_combo_968x484.jpg

Ilmanottotorvi valmistuu Flanco Oy:ssä Rautalammilla. Kuvat: Antero Flander.

Myrskyn siiven väliset tyvilevyt eli ns. kainalolevyt ovat oma kokonaisuutensa. Niitä varten tehtiin kaksi lestiä. Etuosan lesti tehtiin Tiistaikerhossa Vantaalla ja takaosan lesti Suomen Ilmavoimamuseossa Tikkakoskella.

Myrskyn_siiven_tyvilevyn_etuosan_lesti_960x640.jpg

Tyvilevyn etuosan lesti Tiistaikerhossa. Kuva: Reino Myllymäki

Tyvilevyn_etuosa_720x720.jpg

Tyvilevyn etuosa valmistuu Flanco Oy:ssä Rautalammilla. Kuva: Antero Flander.

Tyvilevyn_takaosan_muotit_720_px.jpg

Tyvilevyn takaosan lesti Tikkakoskella. Kuva: Suomen Ilmavoimamuseo.

Tällä hetkellä siiven takaosan lesti odottaa kuljetusta Tikkakoskelta Rautalammille. Tyvilevy tehdään useammasta alumiiniohutlevykappaleesta ja hitsataan yhdeksi kokonaisuudeksi.

Työ jatkuu, vaikka koronavirusepidemia on sitä nyt hidastanutkin.

1 kommentti . Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14

Painosorvauksella osia Myrskyyn

Perjantai 17.4.2020 - Reino Myllymäki

Painosorvauksella tarkoitetaan ohutlevyn muokkaamista sorvin avulla. Pyöreä ohutlevyaihio kiinnitetään muotin päälle ja näiden pyöriessä karkaistulla teräsrullalla painetaan ohutlevyä vaiheittain muottia vasten, jolloin syntyy pyörähdyskappale, jonka sisäpinta on muotin muotoinen.

Sarjatuotannossa tai pyrittäessä hyvään pinnanlaatuun muotti voidaan tehdä karkaistusta teräksestä. Muutoin riittää karkaisematonkin teräs ja VL Myrsky II -projektissa muotit on tehty vanerista.

Painosorvaus on varsin edullinen tapa tehdä ohutlevystä pyörähdyskappaleita. Yksittäisiä kappaleita tehdään käsin, sarjatuotannossa mukaan tulevat automaattisorvit. Monimutkaisemmassa muodossa tarvitaan enemmän työvaiheita ja -kaluja kuin yksinkertaisessa. Yleensä sorvattavat muodot ovat sellaisia, joissa aihion irrottaminen muotista ei edellytä muotin purkamista osiin.

Eri metallit soveltuvat painosorvaukseen eri tavoin. Seostamaton alumiini, "musta" ja sinkitty teräs sekä kupari soveltuvat hyvin painosorvaukseen. Huonoimmin sorvautuvat puolestaan seostetut alumiinit, ruostumaton teräs, messinki ja titaani.

MY-14_alkuperainen_pyorakotelon_kansi_960x540_pxRM.jpg

VL Myrskyn alkuperäinen pyöräkotelon kansi, joka on löytynyt tässä kirjoituksessa kuvattujen uustuotanto-osien tekemisen jälkeen. Kuva: Reino Myllymäki.

VL Myrskyssä painosorvattuja osia ovat ainakin potkurinapa eli spinneri sekä pyöräkotelojen kannet. Varsinainen spinneri on kuitenkin alkuperäisosa, joten sitä ei tarvinnut tehdä uustuotantona. Sen kiinnitys- ja takalevyt kuitenkin puuttuivat ja ne oli tehtävä. Samoin puuttuivat laskutelineen pyöräkotelojen kannet.

Painosorvausta edeltää aina muotin eli lestin tekeminen, mikä on tarkkuutta vaativa tehtävä. Painosorvatun tuotteen sisä- eikä ulkomitoista tulee muotin suuruisia, mikä on otettava huomioon muottia suunniteltaessa ja tehtäessä.

Myrskyn pyöräkotelon kansi oli muodostaan suhteellisen yksinkertainen. Sen sijaan spinnerin kiinnitysrenkaassa ja takalevyssä oli negatiivisia muotoja eli ohutlevy jouduttiin painosorvaamalla pakottamaan muotin "ympäri". Tällaiset sorvaukset ovat tavallista vaativampia ja edellyttävät, että muotti on koottu segmenteistä, jotta se voidaan sorvauksen jälkeen purkaa lopputuloksen sisältä pois.

Pyöräkotelon kansien sekä spinnerin kiinnitysrenkaan ja takalevyn lestit teki Matti Patteri. Ensin sorvattiin pyöräkotelon kannet, sitten spinnerin takalevy ja lopuksi kiinnitysrengas. Viimeksimainitun lesti tehtiin takalevyn lestiä muokkaamalla. Muokattavana ohutlevynä käytettiin puolikovaa 99,5 % alumiinia sisältävää levyä.

Spinnerin kiinnitys- ja takalevyjen aihiot ja pyöräkotelojen kannet painosorvattiin Valo-Steel Mentanova Oy:ssä Helsingin Heikinlaaksossa. Painosorvaustyön teki Jorma Heinonen.

Painosorvaus_muotti_JL_960x667.jpg

Ensinnä sorviin kiinnitetään muotti. Kuva: Jorma Laakkonen.

Painosorvaus_kiekko_JL_962x540.jpg

Painosorvattava ohutlevykappale leikataan kiekkoleikkurissa. Kuva: Jorma Laakkonen.

Sitten seuraa painosorvaus. Video: Jorma Laakkonen. Jos video ei käynnisty, lataa se tästä.

Painosorvaus_aihio_JL_960x650.jpg

Painosorvauksen tuloksena on aihio. Kuva: Jorma Laakkonen

Painosorvaus_tulokset_JL_960x640.jpg

Alkuperäinen spinneri, painosorvattuja takalevyn aihioita ja muotti. Kuva: Jorma Laakkonen.

Blogi_2016-13-3-6.jpg

Takalevyn kevennysreikien tekoa. Kuvat: Lassi Karivalo.

Blogi_2016-13-7-8.jpg

Kiinnitys- ja takalevyt paikoillaan alkuperäisessä spinnerissä. Kuvat: Lassi Karivalo.

Painosorvatut tuotteet ovat lähes aina aihioita, jotka tarvitsevat vielä käsittelyä. Niin tässäkin tapauksessa. Käsittely tehtiin Ilmailumuseoyhdistyksen Tiistaikerhossa.

Pyöräkotelon kansi ei ole pyörähdyskappale sanan varsinaisessa merkityksessä, koska kannesta tulee vino siten, että kantta kiertävän kiinnityslaipan etäisyys kannen tasopinnasta vaihtelee. Tällaista muotoa ei voi saada painosorvissa aikaiseksi, mutta aihion voi saada ja siitä jatkaa muottia vasten naputellen. MY-14 tulee saamaan alkuperäisen pyöräkannen ohelle toisen uustuotantona tehdyn ja se on jo muotoonsa naputeltu. Sen sijaan koesiiven pyöräkotelojen kannet ovat vielä aihioina.

C35172_Leikkaus_A-A_960x540_px.png

Tarkkasilmäiset huomasivat katkaistun segmentin muotoisen luukun pyöräkotelon kannessa. Sen käyttötarkoitusta ei tunneta, mutta todennäköisesti se mahdollistaa pääsyn joihinkin ohjaamon alapuolisiin mekanismeihin pyöräkotelon kautta koneen seisoessa maassa laskutelineensä varassa.

Lisäksi Myrskyssä on osia, joiden tekotapaa ei tunneta. NACA-rengas on 5/8 pyörähdyskappale ja on mahdollista, että renkaiden aihiot tehtiin painosorvaamalla. Aihiosta jatkettiin sitten eteenpäin muilla menetelmin, kuten puuvasaralla naputtelemalla tai lyijyruoskalla ruoskimalla muottia vasten. On mahdollisuuksien rajoissa myös, että alle millimetrin vahvuisesta teräsohutlevystä tehdyn patalevyn aihio olisi myös aikanaan painosorvattu.

Nyt sekä NACA-rengas että patalevy tehtiin segmenteistä, jotka muokattiin ja hitsattiin yhteen. NACA-renkaan yläosaan tehtiin mittava pakotustyö, jotta siihen saatiin läpiviennit kaasuttimen ilmanotolle ja neljän konekiväärin lieskaputkille. Patalevyn molemmin puolin tarvittiin sisäänvedot pakoputkipattereille ja lisäksi luukkuja.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14

Myrskyn pyörän ja joustintuen luukkujen jäykisteiden kiinnitys

Tiistai 14.4.2020 - Tiistaikerholainen

Kun entisöitävänä olevan VL Myrskyn (MY-14) koesiiven pyöräaukon ulompi luukku ja joustintuen aukon luukku sekä luukkuihin kiinnitettävät jäykisteet olivat tulleet takaisin kromatoinnista, voitiin käynnistää jäykisteiden niittaaminen luukkuihin. Kromatoinnissa alumiini käsitellään kromaatteja sisältävissä happamissa liuoksissa, joissa alumiinin pintaan muodostuu pinnoituskylvyn komponenttien kanssa ohut epäorgaaninen pinnoite suojaten alumiinia hapettumiselta. Kromatoinnissa Myrskyn laskutelineen aukkojen luukut ja niiden osat saivat kauniin kullanhohtoisen pinnan.

Blogi_2020-08-01-02.jpg

Alettiin kiinnittää ensin laskutelineen joustintuen aukon luukun jäykistelistoja. Listat ovat ”hattuprofiililistoja”.  Se tarkoittaa, että neliölista on alaosastaan auki ja sillä on alareunassa kummallekin sivulle taitetut liepeet, joihin tehdyistä rei’istä jäykistelista niitataan luukkuun reunoihin.

Blogi_2020-08-03-04.jpg

Blogi_2020-08-05.jpg

Joustintuen aukon luukkuun oli jo aiemmin porattu reiät niiteille ja samoin niitinreiät myös jäykistelistoihin. Luukun reunoissa olevat niitinreiät oli myös senkattu uppokantaniittejä varten. Aloitettiin jäykistelistojen niittaus luukun alapintaan. Niittausta varten listat lukittiin paikoilleen niitin rei’istä laitetulla muutamalla sokalla. Ennen listojen kiinniniittausta joustintuen aukon luukku laitettiin vielä paikoilleen varmistaen, että luukku ”istui” aukossa oikein jäykistelistojen myös kanssa.

Blogi_2020-08-06-07.jpg

Sitten listat niitattiin niitti niitiltä niittipyssyllä luukun sisäpuolen reunaan. Niittipyssyllä niittaus saadaan tehtyä kätevämmin kuin käyttäen vasaraa. Kun koesiiven joustintuen aukon luukun kaikki tukilistat oli niitattu kiinni, siirryttiin työskentelemään pyöränapaan kiinnittävän luukun jäykisteiden kiinnittämiseksi.

Blogi_2020-08-08-09.jpg

Pyöräaukon ulomman luukun ulkopintaan tuleva soikea jäykistelevy kiinnitettiin paikoilleen pyöränapaan neljällä koneruuvilla. Tämän jälkeen jäykistelevyn reunoihin voitiin merkata paikat niitinrei’ille. Soikea jäykistelevy kiinnitetään luukun pintaan varsinaisesti niiteillä. Reikien paikat merkattiin piikillä. Jäykisteen kumpaankin päähän laitettiin väliaikainen kiristysruuvi, jotta jäykiste saatiin painumaan tiiviisti profiililtaan hieman kuperan luukun pintaa vasten ja jotta jäykistelevy pysyy niitinreikien porauksen ajan paikoillaan luukun pinnassa.

Blogi_2020-08-10-11.jpg

Blogi_2020-08-12-13.jpg

Reiät porattiin pylväsporalla, jonka jälkeen reiät senkattiin rajoittimella varustetulla senkkausterällä. Rajoitin estää liian syvälle menevän senkkauksen. Tämän jälkeen jäykistelevy niitattiin niittipyssyllä luukun sisäpinnan puolelta.

Blogi_2020-08-14.jpg

Blogi_2020-08-15.jpg

Seuraavaksi aloitettiin asemoida alumiinilevystä tehtyjä kotelomaisia jäykisteitä niitattavaksi luukun sisäpintaan. Kotelomaisia jäykisteitä tulee yksi luukun kummallekin sivulle sekä yksi luukun alareunaan. Jäykisteet niitataan ulkoreunastaan luukun sisäreunaa kiertävään neliöputkesta hitsattuun tukikehään sekä liepeistään luukun pintaan. Teräksinen tukikehikko ei käynyt kromatoitavana, vaan se maalattiin harmaalla ruostumista estävällä Isotrol -maalilla.

Blogi_2020-08-16-17.jpg

Blogi_2020-08-18.jpg

Kotelomaisten jäykisteiden niittaamista ei ehditty aloittaa ennen kuin Tiistaikerhon toiminta keskeytettiin koronavirusepidemian seurauksena. Jäykisteet ehdittiin siis niitata kiinni joustintuen luukuun, mutta pyöräaukon ulomman luukun sisäpintaan tulevat kotelomaiset jäykisteet jäivät kiinnittämättä. Koesiiven laskuteline saa siten odottaa kotelossaan töiden jatkumista virusepidemian päätyttyä.

Kuvat: Lassi Karivalo

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14

Myrskyn suunnitteluperiaatteista

Sunnuntai 12.4.2020 - Reino Myllymäki

Myrskyn käyttö- ja huolto-ohjekirjasta löytyy myös mielenkiintoinen maininta: "Koneen varustelussa ja käyttölaitteissa on yleensä pyritty normaaliseen hävittäjäkoneille ominaiseen järjestelyyn, välttäen kuitenkin pneumaattisia ja hydraulisia laitteita". Vain päälaskutelineen pyöräjarrut ovat hydrauliset ja paineilmaa käytettiin vain lisäpolttoainesäiliöissä olevan polttoaineen siirtämiseen pääpolttoainesäiliöön.

SIM_VK_391_27944p_960_levea.jpg

Myrskyn pyöräjarruissa käytettiin hydrauliikkaa. Kuva: Suomen Ilmailumuseon kuva-arkisto.

SIM_VK_391_31644p_crop_720x405_laskutelineen_sahkomoottori.jpg

Laskutelineen sähkömoottorilla liikutettiin myös laskusiivekkeitä. Kuva: Suomen Ilmailumuseon kuva-arkisto.

Lähes kaikki laitteet olivatkin mekaanisia ja tai sähköisiä. Merkittävimmät sähkömoottorin avulla toimivat laitteet olivat laskuteline, laskusiivekkeet ja moottorin kidukset. Samaa sähkömoottoria käytettiin sekä laskutelineiden että laskusiivekkeiden liikutteluun ja kuten arvata saattaa, tästä aiheutui ongelmia, vaaratilanteita ja jopa onnettomuuksia. Milloin vipu väännettiin väärään asentoon, jolloin laskuteline meni alta. MY-5:n viimeisessä laskussa aika loppui kesken, kun ei voinut yhtäaikaa laskea laskutelineitä ja -siivekkeitä, jolloin lasku meni pitkäksi.

SIM_VK_391_30344p_960_px.jpg

Kuva: Suomen Ilmailumuseon kuva-arkisto.

Myrskyn laskuteline on ensimmäinen Valtion lentokonetehtaan suunnittelema sisäänvedettävä laskuteline, eikä tässä(kään) tapauksessa ensiyrittämältä syntynyt loistavaa ratkaisua. Joustintuki ja pyörät renkaineen eivät suuresti muuttuneet kiinteästä laskutelineestä, ero on sisäänvetomekanismissa. Kun laskutelineellä on ulostyönnettynä tietty kulma siiven suhteen ja sisäänvedettynä sen on mahduttava tiettyyn tilaan siipisalkojen väliin, syntyy geometrinen ongelma. Lisäksi ulostyönnettynä viistotukien on loksahdettava paikoilleen niin, että syntyy laskeutumisessa tapahtuvan dynaamisen tukireaktion kestävä rakenne.

Laskutelineen_rakennetta_960_px_levea_JL.jpg

Kuva: Jorma Laakkonen.

Entisöintiprojektin Vantaan ryhmän päällikkö Matti Patteri on ansiokkaasti selvittänyt Myrskyn laskutelineen sielunelämää ja suunnitellut uudelleen osia joko siitä syystä, että suunnitelmat ovat kadonneet tai että tarvitaan CAD-suunnitelmaa esimerkiksi työstöä varten. Lisäksi hän on saanut tämä laskutelinehimmelin toimimaan! Hatunnoston arvoinen teko.

Myrskyn suunnitelulla pyrittiin keveyteen ja yksinkertaisuuteen. Niihin ei aina päästy. Jo laskutelineen voimansiirtomekanismi kaikkine kartiohammaspyörineen, ketjuineen ja matoruuveineen on varsin monimutkainen konstruktio. Lisäksi siipeen on saatava mahtumaan ja siellä kulkemaan kolme voimalinjaa sekä monia vaijereita, sähköjohtoja ja putkia. Yksin siipiripustimelle menee jo laukaisuvaijerin lisäksi polttoaineputki ja paineilmaputki.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14

Myrskyn pyörän ja joustintuen luukkujen rakentaminen

Tiistai 7.4.2020 - Tiistaikerholainen

Sisään vedettävät laskutelineet olivat jo vakioina II maailmasodan aikaisissa hävittäjissä eikä VL Myrsky tee siinä poikkeusta. Myrskyn siiven tyvessä on kotelo laskutelineen sisään vetämiseksi. Kotelo käsittää pyöräkotelon sekä joustintuen tarvitseman kotelon. Puolet pyöräkotelon aukosta peittää alumiinilevyistä tehty sisempi luukku eli ns. enkelinsiipi. Luukku on saranoilla kiinni kotelon sisäreunassa. Tämä luukku avautuu jousivivun avulla automaattisesti, kun laskuteline otetaan ulos ja sulkeutuu laskutelineen pyörän painamana, kun teline otetaan sisään.

Blogi_2020-07-00.jpg

Toisen puolen pyöräaukosta peittää laskutelineen pyörän napaan kiinnitetty alumiinilevystä tehty ulompi luukku - siis vastinpari ”enkelinsiivelle”. Laskutelineen joustintuen kotelon luukkuna on puolestaan joustintukeen kiinnitetty alumiinilevy. Nämä kaksi laskutelineeseen kiinnitettyä luukkua ovat noin 20 cm matkalta päällekkäin toisiaan vasten muodostaen samalla liukupinnan laskutelineen pyörän joustamisen mukaan. Pyörähän on akselistaan liitoskappaleella kiinni joustintuen sisällä liikkuvassa "männänvarressa". Laskutelineessä ei siten voi olla yhtenäistä pyöränapaan ja joustintukeen kiinnitettyä luukkua, koska se estäisi pyörän jouston.

Kun Tiistaikerhossa oli saatu valmiiksi MY-14 pyöräaukkojen sisemmät luukut koesiipeä ja varsinaista siipeä varten, voitiin aloittaa pyöräaukon ulompien luukkujen sekä joustintuen aukon luukkujen rakentaminen. Päätettiin rakentaa ensin luukut koesiipeä varten.

Blogi_2020-07-01.jpg

Leikattiin laserilla 1,5 mm alumiinilevystä Myrskyn piirustusten mukainen joustintukeen kiinnitettävän luukun aihio. Samalla levyyn leikattiin aukko joustintuen ja laskutelineen sisäänvetohaarukan liitoksen kohdalle. Luukun reunoihin porattiin reiät luukkuun niitattavia jäykistelistoja varten.

Blogi_2020-07-02.jpg

Blogi_2020-07-03-04.jpg

Blogi_2020-07-06.jpg

Sisäänvetohaarukan liitoskohdan aukkoa peittämään tarvittiin kupu. Sitä varten tehtiin metallinen lesti, jota vasten alumiinilevystä prässättiin kupu ja samalla kuvut myös varsinaisen siipeen. Kupu hitsattiin kiinni aukon reunoihin. Tämän jälkeen luukun aihio sovitettiin paikalleen joustintuen aukkoon ja kiinnitettiin joustintuessa oleviin väliaikaisiin vanerisiin pidikkeisiin. Lopullisesti luukku niitataan joustintukeen hitsattaviin pidikkeisiin.

Blogi_2020-07-07.jpg

Blogi_2020-07-08-09.jpg

Blogi_2020-07-10-11.jpg

Vastaavasti leikattiin laserilla 1,5 mm vahvuisesta alumiinilevystä aihio pyöräaukon ulompaa luukkua varten. Luukku kiinnitetään pyöränapaan neljällä uppokantaisella 6 mm vahvuisella koneruuvilla. Tämän vuoksi luukkuun piti tehdä ruuveille reiät täsmälleen navassa olevien neljän kierrereiän kohdalle. Kohdistus tehtiin laittamalla pyöränapaan kohdistuslevy teräväkärkisine merkkaajineen. Merkkaaja laitettiin myös navan keskelle. Tämän jälkeen luukku asemoitiin täsmällisesti pyöräaukkoon ja levyn pintaa naputeltiin vasaralla merkkaajien kohdalta. Näin levyn alapintaan saatiin merkit ruuvinreikien poraamisille. Merkkaajien jälkiä vielä vahvistettiin piikillä ennen kuin reiät porattiin levyyn pylväsporalla.

Blogi_2020-07-12-13.jpg

Blogi_2020-07-14.jpg

Blogi_2020-07-15-16.jpg

Pyöränapaan kiinnitettävän luukun ulkopintaan kuuluu soikea jäykistelevy. Sellainen leikattiin alumiinilevystä. Jäykistelevy kiinnitetään luukun pintaan samoilla neljällä koneruuvilla, joilla luukku kiinnitetään pyöränapaan. Ruuveja varten jäykistelevyyn porattiin reiät, jotka myös senkattiin. Jäykistelevy tullaan lisäksi niittaamaan reunoistaan luukun pintaan. Pyöräaukon ulompi luukku jäykistelevyineen kiinnitettiin ruuveilla pakoilleen pyöränapaan. Nyt koesiiven laskutelineessä oli ensi kertaa alustavasti kiinni molemmat laskutelineessä olevat luukut. Ne ovat hyvin esillä koesiiven ulos otetussa laskutelineessä.

Blogi_2020-07-17.jpg

Pyöräaukon ulomman luukun sisäpintaan tulee myös tukia ja jäykisteitä. Luukun reunaan kiinnitetään teräksisestä neliöputkesta tukikehikko ja luukun alaosaan alumiinilevystä muotoillut kotelorakenteiset jäykisteet.  20 mm neliöputkesta leikattiin palat luukun sisäreunaan kiinnitettäväksi tukikehikoksi. Palat muotoiltiin piirustuksen mukaan ja hitsattiin yhteen kehikoksi.

Blogi_2020-07-18.jpg

Laserilla oli leikattu alumiinilevystä valmiit aihiot ulomman pyöräaukon luukun alapintaan tuleville jäykisteille. Niitä muokattiin paikalleen sovitettavaksi ja kiinnitettäväksi. Niin ikään ovat nyt valmiina joustintuen aukon luukkuun kiinnitettävät jäykisteet.

Jäykisteitä ei kuitenkaan niitata paikalleen luukkuihin ennen kuin puolivalmiit luukut sekä niihin kiinnitettävät jäykisteet on kromatoitu. Kromatoinnilla estetään alumiinia hapettumiselta. Kromatointi teetetään ostopalveluna.

Kuvat: Lassi Karivalo, paitsi historiallinen kuva: Suomen Ilmailumuseon kuva-arkisto.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14

Myrskyn sisämaalauksesta

Torstai 26.3.2020 - Reino Myllymäki

Valtion Lentokonetehtaan Käyttötoimiston "standardimaalaustyötavat"-nimisessä dokumentissa 9.12.1940 määritellään sotakoneiden puisten sisäosien maalauskäsittelyksi lakkaus yhteen tai kahteen kertaan Kiri-lakalla numero 182 joko ruiskulla tai siveltimellä. Kiri-lakka oli tikkurilalaisen Oy Schildt & Hallberg Ab:n tuote. Firmasta tuli myöhemmin Tikkurilan Väritehtaat Oy.

MY-14_siivenkarjen_rakennustoita_LK_960x540px.jpg

Kuva: Lassi Karivalo

MY-14_runko_sivuvakaaja_ja_sivuperasin_960_px.jpg

Kuva: Jorma Laakkonen

Niinpä MY-14:n ja koesiiven puisia rakenteita, kuten siipikaaria, siipeä, vakaimia ja peräsimiä on lakattu punaiseksi värjätyllä lakalla. Punaisen värin merkitys on siinä, että sen avulla nähdään, mitkä paikat on lakattu ja kuinka tasaisesti.

MY-14_rungon_maalausta_2020-02-17_960x540_px.jpg

MY-14_rungon_maalausta_2020-02-17-5_960x540_px.jpg

Saman pitäisi koskea koneen rungon sisäpuolisia puupintoja. Myöhemmissä ohjeissa on Kiri-lakan päälle määrätty Schildt & Hallbergin emaliväri.

Nyt on kuitenkin havaittu, että sen enemäpää Myrskyn säilyneissä puuosissa kuin VMT Pyörremyrsky -koneessakaan ei rungon sisäpuolelta löydy punaista lakkaa. Ei näkyvissä eikä harmaan pintamaalin, joka on Schildt & Hallbergin emaliväriä tai tamperelaisen Winter-maalitehtaan Winter 1563:a.

Niinpä MY-14:n rungon puuosista on tehty harmaita. Värisävy on RAL 7005. Harmaiksi maalatut Myrskyn puuosat näyttävät oudoilta, kun on vuosia näytetty kuvia luonnonvärisistä tai punaisiksi lakatuista osista.

MY-14_960x540_191.jpg

Kuva: Suomen Ilmavoimamuseon kuva-arkisto

Maalausasiat eivät ole helppoja. Maalattavia pintoja löytyy vanerisina, kankaisina ja metallisina sisältä ja ulkoa. Eri pinnoilla käytettiin eri tuotteita, jotka eivät sitten olleet samansävyisiä. Jopa vanhoista mustavalkokuvista näkyy kuinka samanvärisiksi tarkoitetuilta pinnoilta erottuvat puu- ja metallipinnat erikseen erisävyisinä. Oheisesta MY-14 kuvasta erottuu esimerkiksi kainalopelti korkeusvakaajan alta, kyljen huoltoluukku ja lisäpolttoainesäiliön panta ympäristöstään.

Mutta palataan ulkomaalausasioihin myöhemmin

Kuvat: Ellei erikseen toisin ilmoitettu, Suomen Ilmavoimamuseo.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14

Polttoaine- ja voitelujärjestelmän putkityöt

Maanantai 2.3.2020 - Reino Myllymäki

MY-14:n moottorin apulaitteiden ohella Tikkakosken entisöintiryhmä on tehnyt töitä moottorin polttoaine- ja voitelujärjestelmän putkistojen kanssa.

MY-5:n, MY-9:n ja MY-14:n rungoissa oli jokaisessa polttoainehana, mutta pahoin ruostuneena. Niistä otettiin paraskuntoisin ja sille kunnostettiin käyttömekanismi paraskuntoisista osista. Vasemmassa apumittaritaulussa oleva hanan käyttökahva löytyi Ilmavoimamuseon varastoista.

MY-14_polttoaineen_kasipumppu_960x540.jpg

Polttoaineen käsipumpuksi löytyi hyväkuntoinen pumppu, jossa oli Myrskyyn kuuluvat liittimet valmiina. Sille tehtiin kiinnitysjalka uudesta teräksestä piirustuksen mukaan ja tarvittava moottoritilan ja ohjaamon välinen käyttötanko tehtiin osin alkuperäisistä, osin uusvalmistetuista osista. Kahvaksi kunnostettiin alkuperäinen kahva.

MY-14_polttoaineen_konepumppu_ja_suodatin_combo_960x540.jpg

Myrskyn varusteluettelon mukainen polttoaineen konepumppu Pesco SR 600 CW asennettiin moottoriin paikoilleen käyttäen Ilmavoimamuseon varastoista löytyneitä liitinadaptereita. Polttoainesuodattimeksi löytyi hyväkuntoinen yksilö, joka purettiin ja puhdistettiin. Kiinnikkeinä käytettiin alkuperäisosia, jotka lasikuulapuhallettiin ja maalattiin.

MY-14_polttoaineen_hana_ja_putki_combo_960x540.jpg

Polttoaineputkeksi polttoainesäiliön ja -hanan välille asennettiin MY-14:n alkuperäinen putki. Ilmavoimamuseon varastoista löytyi myös polttoainehanan ja käsipumpun välinen putki sekä suodattimen ja kaasuttimen välinen putki, jossa oli oikea VL:n piirustusnumero. Käsipumpun ja konepumpun sekä konepumpun ja suodattimen välille valittiin putket, joissa ei ollut mitään piirustusnumeroa, mutta jotka olivat mitoiltaan oikeat.

MY-14_polttoaineen_putkien_asbesti-_ja_kangassuojat_combo_960x540.jpg

Kaikki nämä Aviotub-tyyppiset putket olivat vuosien kuluessa kovettuneet, mutta pehmenivät lamppuöljykylvyssä. Putkien alkuperäiset liittimet puhdistettiin ruosteessa ja puuttuvat kiristysvyöt lisättiin. Polttoaineen käsipumpun molemmin puolin polttoaineputkista puuttui asbestinauha, jonka tilalle laitettiin samannäköinen kumimaalilla maalatusta juuttinarusta. Piirustukset, valokuvat ja putkien jäänteet auttoivat asiassa, samoin polttoaineen suodattimen ja kaasuttimen välisen kangassuojan tekemisessä.

MY-14:n polttoaine- ja öljysäiliöt puuttuvat vielä, mutta ne aiotaan tehdä, ellei jostain ilmaannu konetyypin alkuperäisiä säiliöitä.

MY-14_voitelun_sailioputki_ja_liitin_combo_960x540.jpg

Säilyneet öljyputket lasikuulapuhallettiin ja maalattiin Miranol-maalilla öljyputkiston merkkiväriin Tikkurila 0285. Öljysäiliön liittimen alkuperäinen hyväkuntoinen maali säilytettiin. Liittimen ruosteet poistettiin kuitenkin fosforihapolla.

MY-14_voitelun_laskuhana_ja_-putki_combo_960x540.jpg

Öljyn uloslaskuhanaksi valittiin alkuperäisosa, joka merkintöjen mukaan on peräisin MY-29:stä. Se purettiin ja puhdistettiin ja sille tehtiin kiinnitysjalat piirustusten perusteella. Hanan ja moottorin öljypumpun välinen alumiiniputki, uloslaskuputki ja moottorin öljypumpun liitin tehtiin piirustusten mukaan ja maalattiin merkkivärillä.

MY-14_voitelun_putkia_960x540.jpg

Paluuputki öljynjäähdyttimen ja öljypumpun välille tehtiin piirustuksen mukaan, samoin liitin öljypumpulle. Öljynjäähdyttimen menoputki tehdään myöhemmin siiven johtoreunaan sijoittuvan öljynjäähdyttimen asennuksen yhteydessä.

Kaikki putkiston liitoskumpiputket tehtiin uudesta, mutta alkuperäistä vastaavasta aineesta. Liitokset maadoitettiin alkuperäisillä tai niitä vastaavilla messinkinauhoilla ja kiinnitettiin alkuperäistä vastaavilla kiristysvöillä piirustusten mukaisesti.

Kuvat: Suomen Ilmavoimamuseo.

4 kommenttia . Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14

Moottoritöitä Tikkakoskella

Perjantai 28.2.2020 - Reino Myllymäki

MY-14_Twin_Wasp_A_combo_960x540.jpg

Alunperin Myrskyyn tarkoitettu Twin Wasp -yksilö. Kuvat: Reino Myllymäki

Alunperin MY-14:n piti saada DC-3-koneessa ollut Twin Wasp -moottoriyksilö, joka oli ollut Suomen Ilmailumuseon varastoissa. Seuraavaksi tämä moottori vaihtui Saab B 17 -koneen mukana tulleeseen lähes uuteen, Ruotsissa ilman lisenssiä valmistettuun moottoriyksilöön. Tämän moottorin hyväksi ehdittiin tehdä töitä ja siihen sovitettiin Rauno Pylväläisen Patrialla hitsaamat erillispakoputketkin, ennenkuin havaittiin moottorista puuttuvan niin paljon erikoistyökaluja kaipaavia osia, että moottorista kannatti luopua.

MY-14_Twin_Wasp_B_combo_960x540.jpg

Ruotsalaisvalmisteinen B 17 -koneen mukana tullut Twin Wasp. Kuvat: Reino Myllymäki.

MY-14_Twin_Wasp_C_combo_960x540.jpg

Suomen Ilmavoimamuseon näyttelystä Myrskyyn otettu Twin Wasp. Kuvat: Reino Myllymäki.

Niinpä päädyttiin lopulta ottamaan toinen Suomen Ilmavoimamuseon Twin Wasp -moottori näyttelystä. Sekin oli ollut DC-3:ssa ja se oli alatyyppiä S1C3-G, joka kuitenkin paljastui käytännössä samaksi moottoriversioksi, jota Myrskyssä alunperin käytettiin (SC3-G). Erona on polttoaineen oktaaniluku ja sytytysennakko.

MY-14_Twin_Wasp_D_combo_960x540.jpg

Pakoputket asennettu. Kuvat: Ilmavoimamuseo ja Reino Myllymäki.

Moottorissa oli pakokaasunkerääjä, jota käytettiin DC-3-koneissa. Toiseen moottoriin kiinnitetyt uudet pakoputket siirrettiin ilman ongelmia uuteen yksilöön.

MY-14_Twin_Wasp_E_combo_960x540.jpg

Ranskankielisiä kylttejä amerikkalaisen moottorin apulaitteissa. Kuvat: Ilmavoimamuseo.

Nyt työn alla olevasta moottoriyksilöstä on löytynyt useita ranskankielisiä kylttejä mm. kaasuttimesta. Tämä selittyy sillä, että koko moottori tai ainakin kaasutin ja eräät muut apulaitteet ovat peräisin Saksan sotasaalisvarastoista Ranskasta. Ranskan ilmavoimat tilasi useassa erässä 620 Curtiss Hawk -hävittäjää ja niitä varten 1 000 Twin Wasp -moottoria. Koneet kokoonpantiin osista Ranskassa. Moottori voi siten olla a) joku Suomeen toimitetun 9 Curtiss 75A-3 Hawk -koneen moottoreista, b) joku 127:stä Suomeen vuonna 1942 toimitetusta Twin Wasp -moottorista, joka on ollut tarkoitettu noita Ranskan tilaamia 135 Curtiss 75A-3 Hawk -konetta varten tai c) alunperin C-47/C-53/DC-3-koneen moottori, johon on asennettu ranskalaismoottorien osia.

MY-14_Twin_Wasp_F_combo_960x540.jpg

Moottorin takaosan "hässäkkää". Kuvat: Ilmavoimamuseo.

Entisöitävään koneeseen valittu moottori edustaa modifiokaatiotasoltaan 1970-luvun tilannetta, sillä se on ollut viimeksi asennettuna DC-3-koneeseen. Niinpä sitä on muutettava. Vaihdettavia osia ovat kaasutin, öljypumppu, huohotinputki, lämpötila-anturit sekä monia liittimiä ja tulppia.

Kaasutin vaihdettiin Myrskyssä käytettyyn kaasuttimeen, joka löytyi 15.1.2020 Suomen Ilmailumuseosta. Aiemminkin moottorissa ollut kaasutin oli sinänsä oikeaa tyyppiä, mutta käyttötankojen kiinnitysosat ja osa putkiliittimistä olivat DC-3:ssa käytettyä mallia.

Öljypumpun vaihto oli myös välttämätöntä, sillä alkuperäistä polttoainepumppua ei olisi saatu muutoin asennettua. Moottorissa kiinnitettynä ollut öljypumppu oli pidempi, jolloin polttoainepumppu ei mahtunut paikoilleen.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14

Tiistaikerhon 31. toimintavuosi päässyt hyvään vauhtiin

Maanantai 10.2.2020 - Tiistaikerholainen

Blogi_2020-01-01.jpg
Uuden toimintavuoden alussa on syytä lyhyesti kerrata Tiistaikerhon menneen vuoden saavutukset. Kesän kynnyksellä saatiin valmiiksi kolme vuotta kestänyt I.V.L. K.1. Kurki -koneen kunnostus. Kurki koottiin näytteille Päijät-Hämeen Ilmailumuseoon Vesivehmaalle.  Kurki-hankkeen päätyttyä voitiin ottaa uudeksi projektiksi Caudron C.59 (CA-50) koneen korjaaminen näyttelykuntoon. Koko vuoden 2019 jatkui kuusi vuotta sitten alkanut VL Myrsky II:n (MY-14) entisöinti. Vuoden neljäs ilma-alukseen liittyvä Tiistaikerhon hanke oli SM-1 -helikopterin kahden rikkoutuneen roottorinlavan korjaaminen. Tiistaikerholaiset tekivät myös pienempiä toimeksi annettuja tehtäviä. Vuosi olikin sangen työntäyteinen.  Työtunteja kertyi yli 7 000. Vuoden 2020 alusta on jatkettu käynnissä olevia hankkeita.

Caudronin siipien kangasverhoilun korjaus

Blogi_2020-01-02-03.jpg

Caudronin hankkeessa päätyönä ovat tällä hetkellä Caudron C.59 jatkokoulutuskoneen alasiipien kangasverhoillussa olleiden reikien ja repeämien korjaus. Reikien korjaus ja paikkaus eivät olekaan ihan pikku homma. Vasemmassa alasiivessä oli paikattavaksi peräti 66 reikää ja oikeassa siivessäkin puolisen sataa. Onkin tosi surullista, kuinka kaltoin kohdelluiksi Caudronin siivet ovat joutuneet koneen yli 90-vuotisen varastoinnin aikana.

Blogi_2020-01-04-05.jpg

Blogi_2020-01-06.jpg

Vasemman alasiiven kangasverhoilussa olleet reiät ja repeämät on jo korjattu. Reikien liepeet ommeltiin kiinni toisiinsa ja ommellun alueen päälle liimattiin reunoistaan hapsutettu kangaspaikka. Paikat liimattiin nitroselluloosalakalla, joka samalla kiristi paikat sileiksi. Caudronin siivessä olevien lukuisten reikien korjauksessa on kyse museaalisista lähtökohdista tehtävästä reikien paikkauksesta. Jos koneen käytön aikana olisi siiven kangasverhoiluun tullut jostain syystä yli puolensataa reikää, siipi olisi verhoiltu kokonaan uudestaan. Tällä hetkellä ahkeroidaan oikean alasiiven kanssa. Siiven kangasverhoillut pinnat pestiin puhtaaksi ja aloitettiin verhoilussa olevien reikien paikkaus. Siipien korjauksen rinnalla on meneillään kokonaan osiinsa puretun ja vaurioistaan korjatun korkeusvakaajan kokoaminen uudelleen verhoiltavaksi.

SM-1 helikopterin roottorinlavat ehjiksi

Blogi_2020-01-07.jpg

Vuosi sitten aloitettu PZL SM-1SZ (HK-1) helikopterin lapojen korjaus on saatu vaiheeseen, jossa kaikki vauriokohdat on korjattu eli uudelleen verhoiltu ja kiristyslakattu. Vauriokohdat sijaitsevat lapojen kangasverhoilluilla osilla. Vauriokohtien uudet verhoilukankaat kiristettiin ”rumpumaisiksi” nitroselluloosalakalla ja ovat nyt valmiit maalattaviksi. Kunhan lapojen maalauksessa aikanaan käytetty maalityyppi ja värisävyt saadaan selvitettyä, päästään uudelleen verhoiltujen alueiden maalaamiseen. Lavan yläpintaan tulee tumman vihreä ja alapinta vaalean sininen väri.

Blogi_2020-01-08.jpg

Reilu vuosi jäljellä Myrskyn entisöintiä

Tavoitteena on, että Myrsky MY-14 entisöinti on valmis maaliskuussa 2021, jolloin kone tulee julkisesti nähtäville. Aikataulu on kova, mutta sitä kohti kovasti mennään niin Tiistaikerhossa kuin Suomen Ilmavoimamuseossa Tikkakoskella.

Blogi_2020-01-09.jpg

Blogi_2020-01-10.jpg

Blogi_2020-01-11.jpg

Tiistaikerhossa Myrsky-töiden keskiössä ovat parhaillaan kumpaankin siipipuoliskoon liittyvät työt. Siipiä rakennetaan Suomen Ilmailumuseon entisöintitilassa rinnakkain. Oikean siipipuoliskon johtoreuna on saatu lähes kokonaan vaneroitua ja siiven yläpinnan jättöreunan alue saa vanerikatteen tuota pikaa. Lähestytäänkin hetkeä, jossa voidaan sanoa oikean siipipuoliskon olevan valmis siiven maalausta edeltävien pintakäsittelytoimien käynnistämiseksi. Vasemman siipipuoliskon työt ovat kuukauden päivät jäljessä oikeasta siipipuoliskosta. Vasemmassa siivessä tehtävää vielä riittää jättöreunan laskusiivekkeen tilan rakentamiseksi, siivekkeen tekemiseksi valmiiksi sekä johtoreunan vaneroimiseksi.

Blogi_2020-01-12.jpg

Blogi_2020-01-13.jpg

Jos Myrskyn siipipuoliskojen rakentaminen on pääasiassa puutöitä, niin samalla Tiistaikerhossa rakennetaan metallista - lähinnä alumiinilevystä - runsaasti erilaisia Myrskyn osia. Parhaillaan Tiistaikerhossa tehdään koesiiven laskutelineen joustintukeen ja pyöränapaan kiinnitettäviä peitelevyjä, NACA-renkaan Myrskyn moottoriin kiinnittäviä pidikkeitä, öljynjäähdyttimen tulo- ja poisto-ilman torvia sekä lukuisia tarkistusluukkuja.  Myrskyn alkuperäisiä laskusiivekkeitä eli laippoja kunnostetaan paikalleen asennettaviksi.

Kuvat: Lassi Karivalo

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14

Vanhemmat kirjoitukset »