Säilyneet VL Myrskyn rungot
Entisöintiprojektin käytössä olevat Myrskyn rungot pelastettiin jämsäläisen sora-alan yrittäjän takapihalta 1970-luvun lopulla, minne oli kipattu kymmenisen kuormaa lentokoneiden osia. Kuva: Ilmavoimamuseon kuva-arkisto.
VL Myrsky II -entisöintiprojektin käytettävissä on kolme Myrskyn runkoa, jotka kaikki on pelastettu 1970- ja 1980-lukujen taitteissa ulkoilmasäilytyksestä. Rungot ovat koneista MY-5, -9 ja -14. Lisäksi entisöintiprojektin tiedossa on, että yksityisellä keräilijällä Seinäjoella on MY-10:n runko.
Kaikki säästyneet rungot ovat koneista, jotka oli toimitettu Valmetin Kuoreveden tehtaalle korjattaviksi. Porissa romutetut koneet saivat erilaisen kohtalon.
Kaikki koneet on myyty romuksi Kuusakoski Oy:n edeltäjälle Metalli- ja Villateollisuus Oy:lle. Syystä tai toisesta ne päätyivät kuitenkin Jämsäläiselle autoalan yrittäjän Pauli Harras Lindroosin takapihalle.
Pete Virtanen osti Pauli Lindroosilta ja myöhemmin hänen leskeltään kaikkiaan kolme Myrskyn runkoa (sekä Fokker D.XXI:n ja Fokker C.X:n rungot) 1970-luvun lopulla. Pete Virtanen lahjoitti rungot Ilmavoimille ja tämä Keski-Suomen Ilmailumuseolle 1980-luvulla.
Keski-Suomen Ilmailumuseon nimi on nykyään Suomen Ilmavoimamuseo.
MY-5
Tyyppikuva MY-5:stä kesältä 1944. Kuva: Ilmavoimien kuvakeskus.
24.5.1944 laskuteline petti alta. Kuva: Ilmavoimamuseon kuva-arkisto.
Näin pahaan kuntoon MY-5 meni, kun myötätuuleen tehty pakkolasku meni kannokkoon kiitoradan jatkeelle Porissa 20.11.1946. Kuva: Ilmavoimamuseon kuva-arkisto.
MY-5:n runko tuotiin Suomen Ilmailumuseolle 5.6.2014 ja nostettiin Välihalliin Hylyistä helmiksi -näyttelyyn. Kuva: Reino Myllymäki.
Kone oli suursarjan neljäs mutta valmistui ensimmäisenä ja koelennettiin 21.12.1943. Konetta käytettiin koekoneena, kunnes luovutettiin 28.7.1944 Tiedustelulentolaivue 12:lle. 4.12.1944 kone luovutettiin Hävittäjälentolaivue 11:lle ja sieltä edelleen 14.4.1945:lle. Kone poistettiin 11.12.1952 lentoajan ollessa 125 tuntia 50 minuuttia.
MY-5 vaurioitui yhdeksän kertaa: 15.5.1944 kääntyi hinauksessa ja laskuteline petti. 27.5.1944 vasen pyöräjarru ei pitänyt rullauksessa, vaan kone kaartoi, laskuteline petti ja kone suistui mahalleen. 15.2.1945 vasen siivenkärki otti laskussa maahan ja katkesi. 28.8.1945 vasen siivenkärki rikkoutui laskussa. 17.9.1945 lienee vasen siivenkärki ottanut maahan, koska seuraavana päivänä siivenpää ilmoitetaan korjatuksi ja siiveke vaihdetuksi. 3.4.1946 lentoonlähdössä rengas puhkesi ja kone alkoi kaartaa, ohjaaja käytti vahingossa pyöräjarrua ja laskuteline petti alta. 9.7.1946 koneella rullannut mekaanikko väisti rullaustien varressa ollutta halkopinoa, laskuteline petti ja kone suistui mahalleen. 21.8.1946 vasen siiven kärki korjattu ja vasemman laskutelineen akseli uusittu. 20.11.1946 polttoainehäiriön jälkeinen pakkolasku lentokentälle myötätuuleen meni pitkäksi kannokkoon. Yksikään lentäjä ei ole saanut vammoja onnettomuuksissa.
Koneeseen vaihdettiin siipi viisi kertaa: 4.4.1944, 18.5.1944, 12.7.1944, 10.5.1945 sekä 23.10.1945-27.3.1946 tehdyssä peruskorjauksessa. Viimeksimainitussa kone sai kaikista Myrskyistä ensimmäisenä ns. C-siiven.
MY-9
MY-9 Ilmavoimamuseon pajalla Pienoismallipäivänä 31.1.2015. kuva: Reino Myllymäki.
MY-9 Myrsky-osastolla Jämi Fly In & Warbirds -tapahtumassa 19.7.2015. Rungosta on irrotettu pyrstö korjattavaksi ja liitettäväksi MY-14:n runkoon. Kuva: Reino Myllymäki.
Kone oli suursarja 13. kone ja koelennettiin 31.7.1944. Se luovutettiin Tiedustelulentolaivue 12:lle 5.8.1944. Konetta käytettiin aluksi laivueen koulutus- ja harjoitustoimintaan Tampereella ja lennettiin
9.-10.8.1944 Mensuvaaraan, jossa harjoituslennot jatkuivat. Koneella lennettiin mm. ilmataisteluharjoituksia Curtiss- ja LaGG-3-hävittäjiä vastaan. 22.8.1944 alkaen koneella lennettiin sotalentoja. 20.9.1944 kone lennettiin Joroisiin ja sieltä 23.11.1944 Vesivehmaalle ja varastoitiin. 10.-15.2.1945 kone laitettiin kuntoon ja lennettiin 15.2.1945 Vehmaalta Poriin. Lasku meni pitkäksi ja kone kiitoradan päässä ympäri. Ohjaaja selviytyi vammoitta. Lentoaikaa ehti kertyä 37 tuntia 55 minuuttia.Kone vastaanotettiin Kuoreveden lentokonetehtaalle 27.4.1945 ja koneen peruskorjaus tilattiin. Perjuskorjaus peruttiin myöhemmin ja kone poistettiin lentokalustosta 26.3.1946. Jäännökset luovutettiin Lentovarikolle 16.3.1949 ja myytiin romuksi. Poistettiin 11.12.1952.
MY-10
MY-10 loppukokoonpanossa Tampereella kesällä 1944. Koneesta puuttuu vielä aseet ja siivekkeet. Kuva: Suomen Ilmailumuseon kuva-arkisto.
Valmistui suursarjan toisena koneena ja koelennettiin 18.7.1944. Luovutettiin Tiedustelulentolaivue 12:lle 25.7.1944. Käytettiin aluksi koulutus- ja harjoituskoneena Tampereella. 26.7.1944 päälaskutelineen oikea rengas puhkesi laskussa. 1.8.1944 kone lennettiin Mensuvaaraan. 9.-13.8.1944 koneella tehtiin harjoituslentoja ja yksi torjuntalento. 16.8.1944 kone lennettiin lentokonetehtaalle Tampereelle korjattavaksi. 24-27.8.1944 kone lennettiin Utin kautta Mensuvaaraan. 3.-14.9.1944 koneella lennettiin torjuntalento ja harjoituksia. 20.9.1944 kone lennettiin Joroisiin, sieltä 26.10.1944 Hyvinkäälle ja 23.11.1944 Vesivehmaalle. Liian aikaisin aloitettu lasku päätyi kinokseen ja oikea laskuteline murtui. 3.1.1945 luovutettiin Valtion Lentokonetehtaalle. 6.2.1947 huoltolennolla sähköhäiriön seurauksena laskutelinettä ei saatu laskussa ulos edes käsikäytöllä, mistä seurauksena oli mahalasku. Koneen korjaustyöt keskeytettiin 12.8.1947. Kone myytiin romuksi ja poistettiin 11.12.1952.
MY-10:n runko ei ole entisöintiprojektin käytössä.
MY-14
Ainoa tunnettu kuva lentokuntoisesta MY-14:ta. Kuva: Ilmavoimamuseob kuva-arkisto.
MY-14:n runko purettavana Ilmavoimamuseon pajalla 24.10.2014. Kuva: Janne Salonen.
MY-14 hiekkapuhallettu ja pohjamaalattu runko Myrsky-osastolla Jämi Fly In & Warbirds -tapahtumassa 19.7.2015. Kuva: Reino Myllymäki.
MY-14:n runko Ilmavoimamuseon pajalla Pienoismallipäivänä 30.1.2016. Runko on tässä saanut jo MY-9:n pyrstön. Kuva: Reino Myllymäki.
MY-14:n runko ilman moottoritelinettä oli näytteillä pop-up-näyttelyssä Ilmavoimamuseossa kesän 2017 ja on tässä 25.9.2017 menossa takaisin pajalle. Kuva: Ilmavoimamuseo.
Kone oli suursarjan kymmenes ja koelennettiin 31.7.1944. Se luovutettiin Tiedustelulentolaivue 12:lle 2.8.1944 ja konetta käytettiin koulutus- ja harjoitustoimintaan Tampereella. Kone lennettiin Mensuvaaraan 9.-10.8.1944. Konetta käytettiin harjoitustoimintaan, kunnes vaurioitui ja lennettiin lentokonetehtaalle Tampereelle 21.8.1944. Kone korjattiin ja lennettiin Poriin 26.10.1944. Kone siirrettiin Hävittäjälentolaivue 11:lle 4.12.1944. Kone varastoitiin ja otettiin uudelleen käyttöön 14.8.1945. Koneeseen vaihdettiin siipi 1.-31.12.1945. Koneen potkuri vaurioitui osuessaan päälaskutelineen renkaan ylösnostamaan huonokuntoisen rullaustien lankkuun 24.5.1946. 11.11.1946 ilma-ammunnoissa ulompien konekiväärien lieskaputket pääsivät tärinästä liikkumaan niin, että luodit osuivat lieskaputkien suuhun ja halkaisivat lieskaputket. Koneen laskutelineen oikeanpuoleinen rengas räjähti rullauksessa ja ohjaaja pysäytti koneen, jolloin takana rullaava kone ajoi päälle 3.2.1947. Lentoaikaa ehti kertyä 114 tuntia 40 minuuttia. Kone luovutettiin Kuoreveden lentokonetehtaalle 31.3.1947 ja luovutettiin Lentovarikolle lentokalustosta poistettuna 28.3.1949. Kone myytiin romuna 11.12.1952 ja poistettiin.