Blogi

Seversky oli surkea kone

Share |

Torstai 8.1.2015 - Reino Myllymäki


Suomen Ilmavoimissa kiinnostuttiin talvella 1938-1939 hävittäjäkaluston lisäostoista ulkomailta. Tarjolla oli mm. Seversky EP-1, joka oli vientiä varten kehitetty (mm. runkoa pidennetty) versio Yhdysvaltain armeijan ilmavoimille myydystä P-35 -hävittäjästä.

Ruotsi tilasi 29.6.1939 Severskyltä 15 konetta 45 koneen optiolla, lunasti option lokakuussa 1939 ja tammikuun alussa 1940 nosti kokonaistilauksen 120 koneeseen. Myös Suomi pohti ankarasti sekä Severskyn ostamista että valmistuslisenssin ostamista kotimaista valmistusta varten. Toteutuessaan projekti olisi kilpaillut VL Myrsky -projektin kanssa.

Ruotsi sai lopulta 60 konetta tilaamastaan 120 koneesta. Ensimmäiset koneet tulivat Trondheimin kautta tammikuussa 1940 ja viimeiset Petsamon ja Haaparannan kautta kesällä 1940. 2.7.1940 voimaan astunut Yhdysvaltain aseidenvientikielto esti loppujen toimitukset niinkuin se esti mm. Twin Wasp -moottorien hankinnat Myrskyynkin. Jos Suomi olisi Severskyjä tilannut, se ei olisi niitä ehtinyt saada.

Jukka Raunion tuore artikkeli "Seversky EP-1. Olisiko saatu ja mitä?" Suomen Ilmailuhistoriallisessa Lehdessä 4/2014 käy läpi koneen kehitystä, myyntiä, tuotantoa ja ominaisuuksia. Näyttää siltä, että esimerkiksi koneen mainostettu huippunopeus yli 500 km/h on ollut pelkkää mainostusta. 1 065 hevosvoiman moottorilla - samalla, joka tuli VL Myrsky II -koneisiin - Seversky EP-1 saavutti ruotsalaisten koelentojen mukaan matalalla 410 km/h ja korkealla 460 km/h huippunopeuden. EP-1 oli Myrskyä 60-75 km/h hitaampi.

Severskyä ei tee huonoksi kuitenkaan pelkästään luvattua alhaisempi huippunopeus. Lento-ominaisuuksia voinee luonnehtia lähes katastrofaalisiksi: pituusohjaus muuttuu raskaammaksi nopeuden kasvaessa, jolloin kone on ilmataistelun ja ammunnan kannalta hankala. Koneella on myös huonot sakkausominaisuudet: tiukassa kaarrossa kone pyörähti syöksykierteeseen.

Severskyn hankintaa on pohdittu ilmailu- ja ilmailuhistoriallisissa piireissä eräänlaisena kokeilemattomana ratkaisuna, joka olisi voinut ratkaista talvisodan ilmaherruuden eduksemme. Nyt myytti on kaadettu. Jukka Raunio on jo aikaisemmin kaatanut kaksi myyttiä: Suomen Ilmailuhistoriallisen Lehden numerossa 1/2001 hän kaatoi Heinkel He 112 -myytin artikkelilla "Heinkel He 112. Lammas suden vaatteissa" ja numeron 1/2014 artikkelissa "Tarina kuvan takana" hän kaatoi Curtiss-Wright CW-21 -myytin.

Seversky EP-1, Curtiss 75A Hawk ja FFVS J22 muodostavat VL Myrsky:n kannalta mielenkiintoisen ryhmän, koska kaikki koneet oli varustettu samalla moottorilla, Pratt & Whitney R-1830 SC3-G Twin Waspilla, joka tuotti 1 065 hevosvoiman lentoonlähtö- ja hätätehon merenpinnasta 3 500 metriin. No, tarkasti ottaen Hawkin eri versioissa oli eri moottoriversioita mutta suomalaisittain kaikki A-1...A-4-mallit lopulta varusteltiin tuolla moottorilla. Suurisiipisin Curtiss Hawk oli hitain, sille mitattiin Suomessa 440 km/h luokkaa olevia huippunopeuksia, hieman pienemmällä siivellä varustettu Seversky saavutti tuon 460 km/h, vielä pienempisiipinen Myrsky saavutti 535 km/h huippunopeuden 3 % toleranssilla. J 22:ssa oli kaikkein pienin siipi ja sen huippunopeudeksi on mainittu 575 km/h.

J 22:n käytännön suorituskykytietoja eikä lento-ominaisuuksia ei ole tarjolla. Huippunopeuden lisäksi tiedetään kohoamisnopeus matalalla 8,4 m/s, joka puolestaan on uskomattoman vaatimaton Myrskyn 15 m/s verrattuna.

Ehkäpä ilmailuhistoriallisuuden tutkimus tuottaa tulevaisuudessa uutta julkista tietoa tuosta FFVS J 22:sta, joka oli kovin samanlainen projekti VL Myrsky:n kanssa.

Avainsanat: ilmailuhistoria, VL Myrsky, Seversky EP-1, P-35, Curtiss 75A Hawk, FFVS J 22, Twin Wasp


Kommentit

11.1.2015 11:05  Jouni Penttilä

FFVS J22 oli hyvin samanlainen kone kuin VL Myrsky kaikin puolin. Tässä yhteydessä ehkä kannattaa mainita romanialainen I.A.R 80 hävittäjä. Se kehitettiin saman kaltaisista lähtökohdista ja käytettävissä oli saman teholuokan moottori. I.A.R 80 oli hyvin aerodynaaminen ja onnistunut hävittäjälentokoneena.

18.2.2015 13:31  Björn Björklund

Olen selvästi ollut sotapropagandan uhri: Jo nuorena luin Flygning-lehdestä miten Severskyjen ostos oli erittäin onnistunut. Lentäjien mukaan saavutusarvot olivat kuulemma ihan hyvät, ja erinomaisia lento-ominaisuuksia ylistettiin. Usein verrattiin Severskyn ominaisuuksia melkein samannäköiseen italilaiseen Re 2000 Falcoon, ja Falconia haukuttiin aina hätäostoksi. Ehkä näin olikin.


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini