MY-14:n alkuperäisestä etummaisen tulilevyn yläosasta oli jäljellä vain pieni pala etureunaa. MY-9:stä saatiin vain vaurioitunut osa, joka käsitti hyväkuntoisen yläosan ja vaurioituneen keskikohdan öljysäiliön alapuolelta. Reunimmaisia osia ei ole säilynyt ollenkaan.

Yläosasta purettiin sähköliittimien kiinnikkeet, levy puhdistettiin ja sen jälkeen levy yritettiin anonisoida uudelleen, koska sen anonisointi oli suurelta osin kulunut pois. Anonisointi ei kuitenkaan onnistunut, joten tyydyttiin suojaamaan se Isotrolilla. Ruosteiset sähköjohtojen kiinnikkeet lasikuulapuhallettiin, lakattiin Isotrolilla, maalattiin harmaaksi ja kiinnitettiin alkuperäistä vastaavilla ruuveilla ja muttereilla paikoilleen.

Öljysäiliön alapuolinen tulilevyn osa pakotettiin kumivasaralla piirustusten mukaiseen muotoon ja levyssä ollut repeämä sekä levyn etuosan puuttuva osa korjattiin alumiiniohutlevyn palalla ja alumiininiiteillä. Mallina käytettiin levyssä kiinni ollutta alkuperäistä korjauspalaa, joka oli tehty anodisoimattomasta alumiinilevystä ja kiinnitetty niittaamalla. Tämän vanhan korjauksen työn jälki todettiin melko karkeaksi. Levyn sähköjohtojen kiinnikkeet uusittiin alkuperäistä vastaavilla kiinnikkeillä.

Puuttuvat reunimmaisten konekiväärien kohdalla olevat levyt tehtiin piirustusten mukaan alumiiniohutlevystä lestien avulla muotoilemalla ja hitsaamalla. Levyihin tehtiin piirustusten mukaiset, mutta käyttötarkoitukseltaan tuntemattomaksi jääneet luukut konekiväärien alle. Reunimmaisten konekiväärien takakiinnikkeiden läpivientireikää jouduttiin hieman suurentamaan, jotta takakiinnike saatiin suunnitelmien mukaiselle paikalleen.

Uudet alumiiniohutlevyosat anodisoitiin Amoila Oy:ssä. Tulilevyn yläosan sivu- ja keskiosan yhdistävät pressulukot uusittiin alkuperäismallisilla osilla, jotka löytyivät Ilmavoimamuseon varastoista. Itse tulilevy on kiinnitetty koneen runkoon piirustusten mukaisilla ruuveilla, pulteilla ja niiteillä.

Kuvat: Suomen Ilmavoimamuseo.