Blogi

Tarina valokuvan takana

Maanantai 6.12.2021 - Reino Myllymäki

Kolmen kuukauden ajanjakso, jonka aikana oli tarkoitus kirjoittaa VL Myrsky -kirjan kakkososa - entisöinti - mahdollisimman suureen valmiusasteeseen, on kääntynyt loppusuoralle. Niinpä nyt teen enimmäkseen erilaisia ristiintarkistuksia Tiistaikerhon blogin, Tikkakosken päivitysten ja muiden henkilöjen minulle lähettämää aineistoa läpikäyden.

Jorma Laakkosen minulle 23.11.2019 lähettämässä aineistossa oli valokuva, jota en osannut sijoittaa VL Myrsky -koneeseen.

Blogi_2021-12-06_Luukun_kauluslevy_960x540_JL.jpg

Kuva: Jorma Laakkonen.

Kuvatekstin mukaan kyseessä oli "luukun kauluslevy". Tarkemmin kysyttäessä kyseessä olevat osat liittyivät pommiripustimen luona oleviin lisäpolttoainesäiliöiden paineilma- ja polttoaineputkiin.

Nopeasti löytyikin oikeannälöistä osaa kuvaava piirustus A54522 "Ohjauskappale liitinputkille siivessä".

Blogi_2021-12-05_A54522_960x540.png

A54522

Ihmettelin, että miten luukun kaulus voi olla ohjauskappale... kunnes vilkaisin piirustusta D54083, johon tämä osa liittyi. Piirustus kuvasi pommiripustimen asennusta siipeen.

Blogi_2021-12-06_D54083_1_960x540.png

D54083. Osa A54522 on kohdassa "Kohta 3".

Piirustuksen poikkileikkauskuvasta se sitten selvisi. Siiven johtoreunan puolella pommiripustinta on ovaalin muotoinen aukko, jonka kohdalle paineilma- ja polttoaineputket päättyvät. Piirustuksen A54522 mukainen ohjauskappale ohjaa lisäpolttoainetta asennettaessa putket kohdalleen. Nehän ovat vain puristamalla paikoillaan, sillä lisäpolttoainesäiliöt oli pystyttävä irrottamaan esimerkiksi ilmataisteluun jouduttaessa.

Systeemi toimi siten, että tyhjöpumpun tuottama paineilma pakotti lisäpolttoainesäiliössä olevan bensiinin siirtymään pääpolttoainesäiliöön. Eli paineilmalla pääpolttoainesäiliö pidettiin täynnä, kunnes lisäpolttoainesäiliöt olivat tyhjät tai ne oli pakko irrottaa. Pääpolttoainesäiliössä oli ylitäytön estävä venttiili ja toisaalta ohjaamosta löytyi hanat, jolla paineilma pantiin kulkemaan lisäpolttoainesäiliöille.

Blogi_2019-01-05-06.jpg

Blogi_2019-01-10.jpg

Kuvat: Lassi Karivalo

En ollut Tiistaikerhon blogia alkuvuodesta 2019 palveluun laittaessani kiinnittänyt mitään huomiota tähän aukkoon ja entisöintikirjaan olin jopa kirjoittanut, että ripustimesta jää pommin tai lisäpolttoainesäiliön irrottamisen jälkeen näkyviin vain lukitussalvan, pommin irtoamisen ilmaisemisen ja neljän pommituen aukot, mutta olihan siellä vielä seitsemäskin aukko, joka on siis paineilma- ja polttoaineputkien liittimiä varten.

Oppia ikä kaikki. Osat - kaikkiaan kolme kappaletta, joista kaksi MY-14 varten ja yksi koesiipeen - on tehty Tiistaikerhossa. Kehysosa on laserleikattua 1 mm alumiinia, johon liittyy lestinä toimivan puukappaleen ympäri kiedottu 26 mm alumiiniohutlevykaista. Kuvassa nämä ovat vielä hitsaamatta yhteen.

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14

Myrskyn NACA-renkaan täyterengas ja kannatinkehä

Maanantai 25.10.2021 - Tiistaikerholainen

VL Myrsky II:n NACA-rengas on monimutkainen rakennettava. Onneksi olemme Tiistaikerhossa jo voiton puolella renkaan rakentamiseksi entisöitävään Myrsky MY-14 -hävittäjän moottoriin. Kunhan NACA-rengas osineen on käynyt kromatoinnissa ja se jälkeen mm. kiinnityskonsolit on renkaan sisäpintaan asennettu, päästään testaamaan renkaan kiinnitystä Suomen ilmailumuseossa olevaan  Pratt & Whitney R-1830-moottoriin.

Onkin onni, että museossa on näytteillä tuo moottori, niin ei tarvitse lähteä Tikkakoskelle asti koekiinnittämään NACA-rengasta Suomen ilmavoimamuseossa entisöitävän MY-14 rungossa kiinni jo olevaan Pratt & Whitney -moottoriin. Suomen ilmailumuseon moottori on ollut DC-3:ssa, mutta sopii hyvin Myrskyn NACA-renkaan kiinnittämisen testaamiseen.

Blogi_2021-28-01.jpg

Blogi_2021-28-02.jpg

Tiistaikerhossa on viime ajat rakennettu NACA-renkaan helmaan kiinnitettävää täyterengasta sekä sen päälle tulevaa moottorisuojuksen kannatinkehää. Täyterenkaan päälle kiinnitettävän kannatinkehän reuna ulottuu 30 mm NACA-renkaan helman ulkopuolelle. Kannatinkehä muodostaa NACA-renkaan helman jatkoksi pedin moottorinsuojuksen eli vaippalevyn reunalle. Kannatinkehä on päällystetty nahalla. Nahkapäällys on sen vuoksi, että se vaimentaa moottorin aiheuttamaa resonanssia kahden alumiinipinnan välillä.  

Blogi_2021-28-03-04.jpg

Blogi_2021-28-05-06.jpg

NACA-renkaan helmaan asennettiin ensin 2,5 mm alumiiniohutlevystä leikattu 40 mm leveä täyterengas. Täyterengas muotoiltiin NACA-renkaan reunan kaarevuuteen ja lukittiin siihen aluksi puristimilla. Tämän jälkeen täyterengas kiinnitettiin NACA-renkaaseen pienillä pulteilla. Kun rengas oli saatu paikalleen, vaihdettiin pulttien tilalle uppokantaiset koneruuvit, jotta täyterenkaan pinta on sileä sen päälle tulevan kannatinkehän kiinnittämiseen. Lopullisesti niin täyterengas kuten myös kannatinkehä kiinnitetään niittaamalla NACA-renkaaseen.

Blogi_2021-28-07-08.jpg

Blogi_2021-28-09.jpg

Kannatinkehään rakentamiseksi leikattiin 1,5 mm vahvuisesta alumiiniohutlevystä 85 mm leveitä liuskoja.  Liuskojen toinen reuna taivutettiin kouruksi. Tämän jälkeen aloitettiin liuskojen muokkaaminen täyterengasta vasten NACA-renkaan kaarevaan muotoon. Muokkauksen tarkoitus oli myös saada kannatinkehä painautumaan tiiviisti täyterenkaan pintaan. Kun tämä oli saavutettu, kannatinkehän ja täyterenkaan läpi porattiin reiät, joista kannatinkehä kiinnitettiin täyterenkaaseen pienillä pulteilla.

Blogi_2021-28-10-12.jpg

Blogi_2021-28-13-15.jpg

Blogi_2021-28-16.jpg

Täyterengas ja kannatinkehä piti tehdä myös NACA-renkaan konekiväärien tuliputkien kohdalle. Se oli työläs tehtävä, koska tuliputket tekevät NACA-renkaan helmaan ”kuhmuja”. Niinpä sekä täyterengas että kannatinkehä oli muokattava tuliputkien ”kuhmujen” muotoon. Siinä olikin tehtävä monenlaista muokkausta, ennen kuin täyterengas ja kannatinkehä saatiin asettumaan paikalleen tuliputkien kohdalla. Välillä piti vielä tarkistaa, että kannatinkehä reuna ulottui täsmälleen 30 mm NACA-renkaan helman ulkopuolelle.

Blogi_2021-28-17-19.jpg

Blogi_2021-28-18.jpg

Blogi_2021-28-21.jpg

Kun kannatinkehä oli saatu kiinnitettyä alustavasti, kehän ja sen alla olevan täyterenkaan läpi porattiin reikäjono tulevaa niittausta varten. Toistaiseksi reikiin laitettiin väliaikaiset ristipääkantaiset pultit.  Nyt voitiin myös tarkastella, kuinka tuliputkien väliin tuleva imukomun ilmanottotorvi asettuu paikalleen kannatinkehää vasten.

Kuvat: Lassi Karivalo

1 kommentti . Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, VL Myrsky, MY-14

MY-14:n rungon vanerointi keskeytetty

Sunnuntai 17.10.2021 - Reino Myllymäki

Ilmavoimamuseon entisöintiryhmältä Tikkakoskelta tuli jokunen päivä sitten pieni päivitys. Sen mukaan MY-14:n rungon vanerointi on jouduttu keskeyttämään. Tämä johtuu työjärjestyskysymyksestä, sillä kuomun pleksien ja eturungon takimmaiset alumiiniverhoilulevyjen tulee olla tehtynä, jotta takarungon vaneriarkit saadaan saumattomasti paikoilleen.

Niinpä entisöintiryhmä siirtyi harjoittelemaan pleksin taivuttamista ja sovittelemaan eturungon alumiiniverhouslevyjä.

IVM_Blogi_2021-10-12-1.jpg

IVM_Blogi_2021-10-12-2.jpg

Antero Flander on taivuttanut pajallaan Rautalammilla nuo alumiiniverhouslevyt muotoonsa ja tehnyt kaikki niihin tarvittavat jäykistelistat. Entisöintiryhmän työksi jäi ohutlevyjen leikkaaminen mittoihinsa, jäykisteiden niittaus ja Dzuz-lukkojen asennus. Niittejä tulee lyötäväksi noin 2 500, eikä luku tietenkään sisällä NACA-renkaan niittauksia!

IVM_Blogi_2021-10-12-3.jpg

IVM_Blogi_2021-10-12-4.jpg

Myrskyssä on kaksi konekiväärin tahdistinta, joista molemmat palvelevat kahta konekivääriä. Nyt on saatu kunnostettua tahdistimien säilyneet osat. Niistä saadaan koottua yksi tahdistin MY-14-koneeseen asennettavaksi.

Kuvat: Suomen Ilmavoimamuseo.

2 kommenttia . Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14

MY-14:n rungon vanerointi etenee

Torstai 23.9.2021 - Reino Myllymäki

Tikkakosken entisöintiryhmältä Suomen Ilmavoimamuseolta tuli eilen tilannepäivitystä.

IVM_2021-09-23-1.jpg

Siellä takarungon vasemmanpuoleinen vaneriarkki on kiinnitetty paikoilleen. Kun diagonaalivaneria ei valmiina ollut saatavissa, arkki on tehty tavallisesta 1,2 mm lentokonevanerista sahatuista ja yhteen jatkoksin liitetyistä kappaleista.

IVM_2021-09-23-2.jpg

Myrskyn suursarjan lopullinen verhoilupiirustus puuttuu ja käytettävissä oleva piirustus kuvannee suursarjan alkupään koneiden (MY-5 ja MY-6) vaneriverhoilua, joka poikkeaa sarjan myöhempien koneyksilöjen verhoilusta. Valokuvista näkee, että vaneriarkit olivat myöhemmissä koneyksilöissä suurempia kuin piirustuksessa. Niinpä saumojen sijaintien ja muiden yksityiskohtien selvittely on "vaatinut paljon intensiivistä valokuvien tuijottelua".

IVM_2021-09-23-3.jpg

Verhoiluvanerien sisäpuolinen maalaus on jo nyt työlästä, koska "rungon sisälle ei mahdu pieninkään konservaattori", ja vaikeammaksi koko ajan menee. Viimeisten vaneriarkkien maalaus tulee olemaan mielenkiintoista - eli vaikeaa.

IVM_2021-09-23-4.jpg

Ohjaamoon saatiin paikoilleen myös moottorin ohjekilpi. Kaksi alkuperäistä huonokuntoista kilpeä oli saatu MY-5:stä ja MY-9:stä, mutta Ilmavoimamuseon varastosta löytyi käyttämätön kilpi. Ensinmainituissa oli ahtopainelukemat peitetty uusilla lukemilla ja vanhoista valokuvista selviää, että mmHg-pohjaiset lukemat on korvattu ata-pohjaisilla. Olisiko käynyt niin, että tuotannossa oli ahtopainemittarin tyyppi aikanaan jouduttu vaihtamaan?

IVM_2021-09-23-5.jpg

Koska hyväkuntoisessa käyttämättömässä kilvessä oli oikeat lukemat jo valmiina, se valittiin asennettavaksi MY-14-koneeseen. Kyltti pestiin saippualla, pieni murtuma korjattiin liimaamalla ja kyltti ruuvattiin paikoilleen koneen ohjaamoon.

Kuvat: Ilmavoimamuseo.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, VL Myrsky, MY-14

Myrskyn takarungon vanerointi aloitettu

Tiistai 7.9.2021 - Reino Myllymäki

Tikkakosken entisöintiryhmältä tuli tänään pieni päivitys. Siellä on päästy aloittamaan MY-14:n takarungon vanerointi.

IVM_2021-09-07-1.jpg

Kaksi vanerivuotaa on saatu asennettua. Vanerivuodat taipuvat kahteen suuntaan ja liimauksessa tarvittavan puristuspaineen saavuttamiseksi on tarvittu suurta määrää puristimia ja sinkilöitä sekä kiristyskalvoa. Takarungon sisämaalausta tullaan tekemään sitä mukaa, kun vanerointi etenee.

IVM_2021-09-07-2.jpg

Tikkakosken entisöintiryhmä sai myös vihjeen jäämistöstä, joka saattaisi sisältää lentokoneen osia. Niin sisälsikin; myös Myrskyn osia. Tärkein löytö oli konekiväärin tahdistimen mekanismin kiinnitysosat moottoriin. Niitä ei ollut ennestään yhtään, eikä edes piirustuksia. Niinpä tahdistinlaitteen kiinnitys oli jäänyt epäselväksi asiaksi.

Lahjoituksen seurauksena MY-14 saa ainakin toisen tahdistinkoneiston paikalleen. Tahdistimia on Myrskyssä kaksi, molemmat ohjaavat kahta konekivääriä.

Lisäksi löytyi yksi laskutelineen sisäänvetomekanismin kotelo, mukaanlukien ratas ja akseli laippoineen, sekä yksi Myrskyn laskutelineen varsi. Näistä kaikkia ei voida hyödyntää MY-14:ssä, mutta ainakin yksi kiduskoneiston uustuotantolaakeri jää pois, kun tilalle voidaan asentaa alkuperäisosa.

Kuvat: Suomen Ilmavoimamuseo.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, VL Myrsky, MY-14

Myrskyn laskutelineen pyöränavan peitelevyn tekeminen jatkuu

Torstai 26.8.2021 - Tiistaikerholainen

VL Myrsky II:n (MY-14) oikean siiven laskutelineen pyöränapaan kiinnitettävän peitelevyn tekeminen on jatkunut Tiistaikerhossa. Parhaillaan tehdään peitelevyn sisäpuolen reunaan kiinnitettävää metallitukea. Peitelevyn reunaa kiertävä tuki tehdään 15 mm paksuisesta teräsneliöputkesta. Se kiinnitetään 10 mm päähän peitelevyn reunasta.

Blogi_2021-20-01.jpg

Blogi_2021-20-02.jpg

Neliöputki toimii sekä alumiinilevystä leikatun peitelevyn tukirankana että peitelevyn sisäpintaan kiinnitettävien jäykisteiden kiinnitysalustana. Alumiinilevystä leikatut jäykisteet niitataan peitelevyyn siten, että neliöputki jää peitelevyn ja jäykistelevyn väliin.  Jäykisteet ovat jo valmiina kiinnitettäviksi. Koesiiven pyöränavan peitelevyyn jäykisteet on jo niitattu. Koesiiven peitelevy toimiikin mallina varsinaisen siiven laskutelineen peitelevyjen tekemisessä.

Blogi_2021-20-03.jpg

Blogi_2021-20-04.jpg

Blogi_2021-20-05.jpg

Blogi_2021-20-06-07.jpg

Koska pyöränavan peitelevyn yläreuna on kaareva, neliöputkea muokattiin mankelissa peitelevyn kaarevaan muotoon. Muokkaaminen mankelissa tehtiin vaihe vaiheelta. Välillä käyristyvää neliöputkea verrattiin peitelevyn kaarevaan reunaan. Kun haluttu kaarevuus saavutettiin, neliöputkesta katkaistiin palat peitelevyyn yläreunaa varten.

Blogi_2021-20-08.jpg

Blogi_2021-20-09.jpg

Blogi_2021-20-10-11.jpg

Pyöränavan peitelevyn alareuna ei ole kaareva, vaan kulmikas.  Levyn alareunaa varten leikattiin pätkä neliöputkesta. Tarvittavien kulmien tekemiseksi neliöputkeen sahattiin levyn reunan jyrkemmän kulman kohdalle lovi ja loivemman kohdalle useita vierekkäisiä sahauksia. Näistä kohdin putki taivutettiin vastaamaan peitelevyn alareunan muotoa.

Blogi_2021-20-12.jpg

Blogi_2021-20-13.jpg

Blogi_2021-20-14-15.jpg

Blogi_2021-20-16.jpg

Tämän jälkeen merkittiin teipillä peitelevyn yläreunan kaarevan putken ja alareunan kulmikkaan tukiputken yhtymäkohtaan linja kulmaliitokselle. Merkin mukaan putkien päät sahattiin viistoiksi. Vinopäiset putken päät asetettiin toisiaan vasten ja putket kiinnitettiin puristimilla peitelevyyn. Putkien päät tullaan ensin heftaamaan eli hitsaamaan sen verran kiinni toisiinsa, että putkikehikon voi yhtenäisenä irrottaa alumiinisesta peitelevystä varsinaista putkien liitoskohtien umpeen hitsausta varten. Näin neliöputkesta saadaan yhtenäinen peitelevyn reunassa kulkeva tukiranka.

Kuvat: Lassi Karivalo.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, VL Myrsky, MY-14

Jäykisteet niitattiin Myrskyn oikean siiven laskutelineen joustintuen peitelevyyn

Maanantai 23.8.2021 - Tiistaikerholainen

Tiistaikerhossa on jatkettu Myrsky-hävittäjän (MY-14) oikean siiven laskutelineen peitelevyjen tekemistä. Valmiiksi muokattuun joustintuen peitelevyyn niitattiin U-profiilisia jäykistelistoja.
Nämä peitelevyn sisäpinnan reunaan niitattavat jäykistelistat on leikattu alumiinilevystä ja prässätty sitten muotoonsa. Niin itse peitelevy, kuin jäykistelistat ovat jo kromatoitu.

Blogi_2021-19-01.jpg

Blogi_2021-19-02-03.jpg

Blogi_2021-19-04-05.jpg

Blogi_2021-19-06-07.jpg

Niittaaminen aloitettiin kiinnittämällä ensimmäinen neljästä jäykistelista clecoilla peitelevyyn reunaan. Asennuspihdeillä niitin reikiinn kiinnitettäviä clecoja käytetään yhteen niitattavien tai hitsattavien kappaleiden väliaikaiseen kiinnitykseen. Cleco-kiinnityksestä huolimatta niitin reikiä jouduttiin hieman hiomaan pyöröviilalla, jotta niitit saatiin ”solahtamaan” hyvin reikiinsä.

Blogi_2021-19-08-09.jpg

Blogi_2021-19-10.jpg

Blogi_2021-19-11.jpg

Blogi_2021-19-12.jpg

Niitteinä käytettiin 3x6 mm uppokantaisia niittejä. Jäykisteet niitattiin kiinni peitelevyyn niitti kerrallaan. Niittaaminen tehtiin paineilmakäyttöisellä niittipyssyllä. Kaikki peitelevyn neljä jäykistettä on nyt niitattu. Peitelevyä on alustavasti soviteltu oikean siiven laskutelineen joustintuen päälle ja hyvin se siihen sopiikin.

Kuvat: Lassi Karivalo.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, VL Myrsky, MY-14

Myrskyn oikean siiven laskutelineen peitelevyjen asentamista

Perjantai 30.7.2021 - Tiistaikerholainen

Tiistaikerhossa on käynnissä VL Myrsky II:n (MY-14) oikean siipipuoliskon laskutelineen peitelevyjen asentamiseen liittyvät työt.  Myrskyn piirustuksissa peitelevyistä käytetään termiä muodostus. Käytän blogissa kuitenkin paremmin kuvaavaa termiä peitelevy. Laskutelineen joustintuessa, takatuessa sekä pyöränavassa kiinni olevat peitelevyt peittävät laskutelineen koteloaukon laskutelineen ollessa sisään vedettynä.

Käytössämme ei ole ainuttakaan alkuperäistä kokonaista Myrskyn laskutelinettä pyörineen. Meillä on kuitenkin kolme alkuperäistä laskutelineen pyöränapaa pyörineen sekä joitain laskutelineeseen kuuluvia osia ja yksi peitelevy. Se on MY-34:n laskutelineen takatuen peitelevy. Niinpä nuo puuttuvat peitelevyt tehtiin ja ovat valmiina laskutelineisiin asennettaviksi. Sen sijaan peitelevyihin niitattavista jäykisteistä suurin osa on vielä alumiinilevystä leikattuina, mutta jo kromatoituina osina.

Patria Oyj teki puuttuvat kaksi joustintukea entisöitävään MY-14-hävittäjään. Tiistaikerhossa tehtiin puolestaan joustintuki koesiiven laskutelineeseen. Koesiiven laskuteline peitelevyineen on koesiipeen kertaalleen jo asennettu. Se onkin ollut tarpeen monen laskutelineen asentamisessa eteen tulleen ongelman ratkaisemiseksi.

Blogi_2021-18-01.jpg

Blogi_2021-18-02.jpg

Aloitettiin laskutelineen asentaminen MY-14:n oikeaan siipipuoliskoon. Sitä varten siipipuolisko käännettiin alapuoli ylöspäin. Laskuteline laskettiin koteloonsa ja kiinnitettiin paikalleen. Tämän jälkeen aloitetaan joustintukeen, takatukeen sekä pyöränapaan kiinnitettävien alumiinilevystä tehtyjen peitelevyjen asennus. Joustintuen takatukeen tuleva peitelevy on MY-34:n alkuperäisosa.

Blogi_2021-18-03.jpg

Blogi_2021-18-04.jpg

Ensin huomio kohdistettiin pyöränapaan kiinnitettävään peitelevyyn. Se on leikattu 1,5 mm vahvuisesta alumiinilevystä. Peitelevyä muokataan reunoistaan niin, että laskutelineen ollessa sisällä kotelossaan, kotelon reunan ja peitelevyn reunan väliin jää 1,5 mm rako.  Kun peitelevyn reunat on työstetty muotoonsa, peitelevy saa ulko- ja sisäpintaansa alumiinilevystä tehdyt jäykisteet.

Blogi_2021-18-05.jpg

Blogi_2021-18-06.jpg

Jotta pyöränapaan kiinnitettävä peitelevy saadaan pidettyä paikallaan reunojen muokkauksen aikana, pyöränavassa olevaan neljään peitelevyn kiinnityspultin reikään ruuvattiin kärjistään teräväksi sorvatut kohdistustapit. Sitten peitelevy asetettiin navan päälle niin, että sen reunat vastasivat pyöräkotelon reunoja. Kun peitelevyä naputeltiin kohdistustappien kohdalta, tapin kärjistä jäi jäljet levyn alapintaan. Jälkien kohdalle porattiin tappien mukaiset 8 mm reiät, jonka jälkeen peitelevy painettiin merkkaustappeihin.  Näin levy saatiin lukituksi reunoiltaan muokattavaksi.

Blogi_2021-18-07-08.jpg

Blogi_2021-18-09-10.jpg

Todettiin, että peitelevyn reuna jää muutamasta kohdasta ”makaamaan” pyöräkotelon reunan päälle. Peitelevyn reunoista on siten otettava vähän pois, jotta levy painuu pyöräkotelon reunan sisäpuolelle. Kavennettavat kohdat merkattiin joko maalarinteipillä tai piikin kärjellä. Sitten levy irrotettiin kohdistustapeista ja levyn reunoja hiottiin hiomahihnalla ja reuna siistittiin viilalla. Hiontaa tehtiin useaan otteeseen välillä peitelevyä paikalleen kokeilleen. Kun levyn ja kotelon reunan väliin oli satu 1,5 mm välys, pyöränapaan kiinnitettävä peitelevy oli saanut oikean muotonsa.

Blogi_2021-18-11-12.jpg

Blogi_2021-18-13-14.jpg

Blogi_2021-18-15.jpg

Blogi_2021-18-16.jpg

Seuraavana työnä on niitata pyöränavan peitelevyyn alumiinilevystä leikatut jäykisteet. Peitelevyn sisäpinnan jäykisteet ovat kotelorakenteiset. Ulkopinnalla jäykisteenä on pelkkä soikea 3 mm vahvuinen alumiinilevy.  Koesiiven pyöränavan peitelevyssä on jo jäykisteet. Tätä peitelevyä käytetäänkin mallina varsinaisen siiven laskutelineen navan peitelevyn jäykisteiden tekemiselle ja kiinni niittaamiselle. Koesiiven peitelevy on jo kromatoitu, josta johtuu suojuksen kellertävä väri.

Blogi_2021-18-17-18.jpg

Blogi_2021-18-20-21.jpg

Myrskyn oikean siiven laskutelineen pyöränavan peitelevyn ulkopinnan jäykiste leikattiin 3 mm alumiinilevystä. Jäykiste pitää muokata peitelevyn lievästi kaarevan profiiliin ennen jäykisteen niittaamista levyn ulkopintaan. Haluttu muoto saadaan mankeloimalla jäykistettä vähä vähältä muotoonsa. Mankelin teloja säädettiin sopiviksi, jonka jälkeen jäykistelevyä mankeloitiin telojen välissä välillä tarkastaen kaarevuuden astetta. Mankelointia jouduttiin tekemään monta kertaa, ennen kuin paksuhko alumiinilevyyn saatiin muokatuksi pyöränavan peitelevyn pinnan myötäiseksi. Seuraavaksi ryhdytään kokoamaan peitelevyn sisäpintaan tulevia kotelorakenteisia jäykisteitä niiden kiinni niittaamiseksi.

Kuvat: Lassi Karivalo

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, VL Myrsky, MY-14

Myrskyn laskusiivekkeet pintamaalattaviksi

Tiistai 27.7.2021 - Tiistaikerholainen

Entisöitävän VL Myrsky II (MY-14) -hävittäjän sivu- ja korkeusvakaajan sekä siivekkeiden jälkeen pintamaalattaviksi toimitettiin Espoon automaalaamoon Myrskyn kaksi laskusiivekettä.

Blogi_2021-17-01-02.jpg

Myrskyn laskusiivekkeet ovat alumiinirakenteiset. Laskusiivekkeen alapinta on sileää alumiinilevyä ja se maalattiin Valtion lentokonetehtaalla siiven alapinnan värin mukaisesti vaalean siniseksi (maali S&H 39/323). Laskusiivekkeen yläpinta on verhoilematon ja siinä on näkyvissä laskusiivekkeen sisärakenne jäykisteineen. Sisärakenne on maalattu tumman vihreällä pohjamaalilla (S&H 39/301 tai RLM02). Laskusiivekkeen yläpinta tulee näkyviin, kun laskusiiveke otetaan ulos.

Käytössämme on kolme Myrskyn alkuperäistä laskusiivekettä. Kolme me niitä tarvitsemmekin, sillä kolmas siiveke asennetaan Myrskyn entisöinnin ohessa tehtyyn koesiipeen. Koesiipi on 2,5 metrin mittainen oikeanpuoleisen siiven tyviosa. Se ja sille vastinpariksi jo tehty vasemman siiven 1,0 metrin mittainen tyviosa asennetaan aikanaan käytössämme olevaan Myrsky MY-5:n runkokehikkoon, josta myös tulee aikanaan näyttelyesine.

Blogi_2021-17-03-04.jpg

Blogi_2021-17-05-06.jpg

Likaantuneiden ja ajan patinoimien laskusiivekkeiden pinnat puhdistettiin. Paksussa ruosteessa olleet siivekkeen saranoista poistettiin ruoste ja niiden laakeroinnit tehtiin toimiviksi. Samoin tehtiin toimiviksi laskusiivekkeen liikuttamisen alkuperäiset kulmavaihteet kierre- eli matoruuveineen. Kulmavaihteet ovat jo paikallaan siivessä. Laskusiivekkeiden sileissä alapinnoissa oli joitain kolhuja ja painaumia. Ne paklattiin ja hiottiin pintamaalausta varten.

Blogi_2021-17-07-08.jpg

Kahdessa laskusiivekkeessä alapinnalla ollut vaalean sininen pintaväri on kulunut lähes kokonaan pois, jolloin alta on paljastunut tummanvihreä pohjamaali.  Näihin siivekkeisiin palautetaan alkuperäisen sävyn mukainen vaalean sininen maalipinta. Kolmannessa laskusiivekkeessä vaalean sinistä pintamaalia on vielä näkyvissä, mutta melkein valkoiseksi haalistuneena ja alta kuultaa jo vihreä pohjamaali. Kaikkien kolmen laskusiivekkeen sisäpintojen vihreä maali on riittävän hyvässä kunnossa, eikä niitä tarvitse uudelleen maalata.

Blogi_2021-17-09.jpg

Espoon automaalaamoon on nyt lähetetty pintamaalattaviksi vain kaksi laskusiivekettä eli ne, joista vaalean sininen pintamaali oli kulunut pois. Pohdinnassa on, jätetäänkö kokonaan pintamaalaamatta kolmannen laskusiivekkeen alapinta, jossa alkuperäinen sininen pintamaali on vielä haalistuneena näkyvissä.

Blogi_2021-17-10.jpg

Blogi_2021-17-11.jpg

Jos näin menetellään, MY-14 saa toiseen siipeensä alapinnaltaan uudella vaalean sinisellä pintamaalatun laskusiivekkeen ja toiseen siipeensä laskusiivekkeen, jonka alapinnassa on alkuperäinen, mutta vaalean harmaaksi kulunut maalipinta. Tässä pohdinnassa ovat taustana museaaliset perusteet. Niiden mukaan entisöinnissä ja etenkin konservoinnissa pyritään säilyttämään alkuperäistä niin paljon kuin se on museaalisesti tarkoituksenmukaista.

Kuvat: Lassi Karivalo

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, VL Myrsky, MY-14, MY-5

MY-14:n tulensammutusjärjestelmä

Maanantai 26.7.2021 - Reino Myllymäki

VL Myrskyn tulensammutusjärjestelmä perustui ohjaamossa istuimen viereen sijoitettuun tulensammutuspulloon ja siitä kaasuttimen imukomuun ja moottoritilaan kaasuttimen lähelle johtavaan kaksihaaraiseen putkeen.

IVM_Blogi_2021-07-26-1.png

IVM_Blogi_2021-07-26-2.jpg

MY-14:n tulensammutinjärjestelmä puuttui kokonaan. MY-5:ssä ja MY-9:ssä oli jäljellä huonokuntoista sammutinputkistoa, kiinnikkeitä ja tuliseinän läpivientiliittimet. Ilmavoimamuseon varastosta löytyi yksi irrallinen moottoritilan sammutinputki, joka oli katkaistu ja siitä puuttui toinen suutin.

IVM_Blogi_2021-07-26-3.jpg

Tehtiin uusi sammutinputki 8 mm kupariputkesta piirustuksen mukaan. Liitoskohtiin kovajuotettiin uudet messinkiliittimet. Alkuperäiset kiinnikkeet puhdistettiin oksaalihapolla ja moottoritilan puuttuvat kiinnikkeet tehtiin alumiinista piirustuksen mukaan. Moottoritilan haara tehtiin alkuperäistä mallina käyttäen, toinen haara tehtiin alkuperäisestä putkesta. Puuttuva suutin sorvattiin messingistä kuitenkin siten, että siitä tehtiin piirustuksen puuttuessa vain ulkoisesti alkuperäistä vastaava.

IVM_Blogi_2021-07-26-4.jpg

Suuttimen kiinnikkeet tehtiin teräspellistä piirustuksen mukaan ja putkisto maalattiin VL-standardin mukaisesti punaisella merkkivärillä. Putkisto asennettiin paikoilleen piirustuksen ja valokuvien mukaisesti.

IVM_Blogi_2021-07-26-5.jpg

Sammutinpullon alaosan kiinnike on hyväkuntoinen varastosta löytynyt käyttämätön varaosa, joka puhdistettiin ja maalattiin uudelleen. Kiinnikkeelle tehtiin alkuperäisen mukainen nahkapehmuste nahkanauhasta. Puuttuva ylempi kiinnike tehtiin kokonaan uusiksi piirustuksen mukaan.

IVM_Blogi_2021-07-26-6.jpg

Oikeanmallista tulensammutinpulloa ei ole säilynyt, mutta piirustus on. Sen mukaisesti tullaan tekemään uusi tulensammutinpullo MY-14:ään. Kiinnikkeiden ja putkiston sovitustyössä käytetty pullo lainattiin FR-110:stä.

Kuvat: Suomen Ilmavoimamuseo

1 kommentti . Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, VL Myrsky, MY-14

MY-14:n seoksen ja öljyn lämpömittarit johtoineen ja antureineen

Lauantai 24.7.2021 - Reino Myllymäki

Tikkakoskelta kaksi viikkoa sitten tullut valokuva- ja raporttilähetys sisälsi tietoa MY-14:n mittareista.

Alkuperäisistä seoksen ja öljyn lämpömittareiden asennuksista oli jäljellä vain vähäisiä jäänteitä. Suomen Ilmavoimamuseon varastoista löytyi kuitenkin varusteluettelon mukainen seoksenlämpömittari (Siemens FL20342 -40 -0 - +40C) ja öljynlämpömittari (Hartman & Braun FL20342 0-130C) sekä lämpöanturit (Hartman & Braun FL20340 STG 1) ja liittimet.

IVM_Blogi_2021-07-24-1.jpg

IVM_Blogi_2021-07-24-2.jpg

IVM_Blogi_2021-07-24-3.jpg

Anturit puhdistettiin oksaalihapolla. Anturin liitinadapteri sorvattiin piirustuksen mukaan alumiinista ja anodisoitiin. Uudet johtimet ja niiden panssarisukat tehtiin ja asennettiin piirustusten mukaisesti. Oikeanmalliset liittimet anturiin ja mittariin löytyivät Suomen Ilmavoimamuseon varastosta.

IVM_Blogi_2021-07-24-3-4.jpg

IVM_Blogi_2021-07-24-5-6.jpg

Mittarit asennettiin päämittaritauluun ja oikeanpuoleiseen apumittaritauluun piirustusten mukaisesti.

Kuvat: Suomen Ilmavoimamuseo.

1 kommentti . Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, VL Myrsky, MY-14

MY-14:n moottorin huohotusputki

Torstai 22.7.2021 - Reino Myllymäki

Kaksiviikkoa sitten Tikkakoskelta tulleesta kuva- ja raporttipäivityksestä syntyi nyt tämä kirjoitus.

MY-14 saa moottorikseen Pratt & Whitney R-1830-S1C3-G Twin Wasp -moottorin, joka aikaisemmassa elämässään on ollut kiinnitettynä DC-3-koneeseen. Moottorin alkuperäiset lyhyet huohotinputken alkuosat olivat paikoillaan, mutta ne olivat erimalliset kuin Myrskyn SC3-G-moottorissa: lyhyemmät ja eri puolella moottoria.

Ruotsalaisesta STW-C-kopiomoottorista löytyi oikean mallinen taaempi huohotusputki, joka asennettiin paikoilleen sen jälkeen, kun putken liitoskohta oli ensin käännetty oikeaan suuntaan. Sen sijaan etummainen huohotusputki oli tehtävä 25 mm teräsputkesta, johon kiinnitettiin hitsaamalla alkuperäinen moottorissa ollut liitinmutteri.

IVM_Blogi_2021-07-22-1.jpg

Koska alkuperäisestä pinnoitteesta ei saatu selvyyttä, putki maalattiin sinkkimaalilla ja käsiteltiin Renaissance-vahalla. Huohotusputket yhdistävä alumiiniputki ja sen jatko-osa tehtiin 25 mm alumiiniputkesta. Myöskään tämän putken pintakäsittelystä tai värimerkinnöistä ei löytynyt tietoa, joten se vain anodisoitiin. Putket liitettiin toisiinsa piirustuksen mukaisilla kumiputkiliitoksilla ja alkuperäismallisilla letkunkiristimillä.

Kuva: Suomen Ilmavoimamuseo.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, VL Myrsky, MY-14

MY-14:n sivu- ja korkeusvakaaja sekä siivekkeet pintamaalattu

Tiistai 20.7.2021 - Tiistaikerholainen

Tiistaikerhossa pohjamaalattiin kevätkauden aikana VL Myrsky II:n (MY-14) vaneripintaiset siivet, sivu- ja korkeusvakaaja sekä siivekkeet. Pohjamaalauskertoja paklauksineen ja välihiontoineen oli useita. Lopputuloksena saatiin todella sileää pohjamaalattua vaneripintaa pintamaalattavaksi.

Blogi_2021-16-01.jpg

Kuva: Jukka Köresaar.

Suomen ilmavoimamuseo ja Suomen ilmailumuseo ovat selvittäneet VL Myrskyn rakentamisessa Valtion lentokonetehtaalla käytettyjä maaleja. Selvitysten pohjalta on MY-14 entisöinnin johtoryhmässä päätetty entisöinnissä käytettävistä nykyaikaisista maaleista. Alkuperäisiä maaleja ei enää ole saatavilla.

Blogi_2021-16-02.jpg

Maaliselvityksen mukaan Myrskyn vaneripinnat pohjamaalattiin Valtin lentokonetehtaassa seuraavasti: Tartuntapohjamaalina eli primerina käytettiin Winter 689+5 % alumiinihilejauhemaalia, jonka päälle vedettiin lastalla tasoitekitti. Hiomamaalina käytettiin Winter 199 -maalia. Maalaukset tehtiin ruiskulla.

Myrskyn pintamaaleina Valtion lentokonetehtaalla käytettiin koneen yläpinnoilla tummaa oliivinvihreää Winter 595 maalia sekä mustana kuviona mustaa Winterin 33503 maalia. Alapinnoilla käytettiin vaaleansinistä S&H 39/323 maalia eli niin kutsuttua DN-värisävyä. Maalaus tehtiin ruiskulla.

MY-14 entisöinnissä siipien, sivu- ja korkeusvakaajan sekä siivekkeiden vaneripintojen pohjamaalaamisessa käytettiin Tiistaikerhossa edellä mainittuja maaleja vastaten primerina Temalac AB 70 (RAL 9006) ja hiomavärinä Futura 3 (RAL 7005) -maaleja. Maalit levitettiin telalla.

Blogi_2021-16-03.jpg

Entisöitävän Myrsky MY-14 siipien, siivekkeiden ja vakaajien pintamaalaus teetetään ostopalveluna ja maalaus toteutetaan ruiskumaalauksena. Maalauksen tekee Espoon automaalaamo Oy.

Blogi_2021-16-04.jpg

Ensimmäiset Tiistaikerhossa rakennetut Myrsky MY-14 osat ovat nyt saaneet pintamaalinsa, kun sivu- ja korkeusvakaaja sekä siivekkeet toimitettiin pintamaalattaviksi Espoon automaalaamoon.  Siellä ne saivat alkuperäisiä maaleja vastaten yläpintaansa oliivinvihreän Teknosynt combi 50 (Teknos TM-11263/20) pintamaalin sekä alapintaansa vaaleansinisen Teknosynt combi 50 (Teknos TM-11299/20) maalin. Yläpinnoista puuttuu vielä musta kuviointi. Mustana pintamaalina tullaan käyttämään Teknosynt 50 (RAL 9005).

Blogi_2021-16-05.jpg

Vasemmassa siivekkeessä on jo siihen kuuluva siivekkeen trimmilaippa. Se on alkuperäinen Myrskyn osa alkuperäisine pintamaaleineen. Uuden pintamaalauksen jälkeen olikin hyvä verrata toisiinsa siivekkeen alapinnan uuden ja alkuperäisen vaalean sinisen pintamaalin sävyjä. Voidaan todeta, että uuden maalin sävy vastaa hyvin alkuperäistä vaalean sinistä sävyä.

Kuvat: Lassi Karivalo, ellei toisin erikseen mainittu.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, VL Myrsky, MY-14

MY-14:n ahtimen ja polttoainepumpun ylivuotoputki

Sunnuntai 18.7.2021 - Reino Myllymäki

Tämä kirjoitus perustuu reilu viikko sitten tulleeseen valokuva- ja raporttitoimitukseen Tikkakoskelta.

Myrskyn alkuperäistä ahtimen ja polttoainepumpun ylivuotoputkea ei ole säilynyt, mutta piirustus löytyy.

Niinpä tehtiin ahtimelle ja polttoainepumpulle uusi ylivuotoputki kupariputkesta. Kaksihaarainen putki koottiin yhteen kovajuotoksella. Ilmavoimamuseon varastosta löytyi sopivat liitinadapterit ja -mutterit putkiliitoksiin.

IVM_Blogi_2021-07-18-1.jpg

Putki maalattiin VL-standardin mukaisesti keltaisella merkkivärillä, jona käytettiin Miranolia. Putki kiinnitettiin paikoilleen messinkinauhalla ja nahkapehmusteella.

Kuva: Suomen Ilmavoimamuseo.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, VL Myrsky, MY-14

MY-14:n ahto-, öljyn- ja polttoainepainemittarit putkistoineen

Perjantai 16.7.2021 - Reino Myllymäki

Tikkakosken entisöintiryhmältä viikko sitten tullut valokuva- ja raporttipäivitys mahdollistivat tämän kirjoituksen tekemisen, jolle aikaa löytyi vasta nyt.

Myrskyn ahto-, öljyn- ja polttoainepainemittareiden putkistoista oli jäljellä vain läpivientiliittimet tuliseinässä. Tosin MY-5:ssä oli säilynyt tuliseinien väliset kovat putket, joista öljynpainemittarin putki oli poikki, sekä kovien putkien ja mittareiden väliset joustavat Aviotub-putket.

Alkuperäiset kovat putket puhdistettiin ja vääntymät oikaistiin. Teräksiset liittimet puhallettiin lasikuulilla ruosteesta puhtaaksi ja alumiiniset osat saivat oksaalihappokäsittelyn.

Katkennut öljynpainemittarin putki korvattiin uudella kupariputkella. Aviotub-putket upotettiin petrooliin niiden pehmentämiseksi. Putkien liittimet purettiin ja puhdistettiin sekä kiristimet uusittiin. Moottoritilan letkut ovat olleet - valokuvista päätellen - alkusarjan koneissa keltaisia Aviotub-letkuja, loppusarjan koneissa saksalaisperäisiä punaruskeita kangaspintaisia kumiletkuja.

IVM_Blogi_2021-07-16-1.jpg

IVM_Blogi_2021-07-16-2.jpg

Koska sopivaa Aviotub-letkua ei ollut saatavilla, käytettiin öljynpainemittarin letkuna alkuperäislaatuista punaruskeaa letkua. Ahto- ja polttoainepainemittarin letkuina käytettiin kauppalaatuista mustaa kangaspintaista kumiletkua alkuperäismallisin liittimin. Ahtopainemittarin nesteenerotuspullo puuttui, mutta se saatiin VL Pyry PY-35:stä. Pullo kiinnitettiin alkuperäisin kiinnityspannoin, jotka puhdistettiin ruosteesta ja maalattiin harmaaksi. Pyrystä kopioitiin pantojen nahkapehmuste.

IVM_Blogi_2021-07-16-3.jpg

IVM_Blogi_2021-07-16-4.jpg

Letkut kiinnitettiin runkoon valokuvien mukaisesti messinkinauhalla ja nahkapehmusteella. Kovat putket niputettiin yhteen alumiinipannoilla ja nahkapehmusteella. Ahto- ja polttoainepaineputket oli maalattu keltaisiksi siten, että ahtopaineputkeen oli pensselöity sinistä maalia koko matkalle epäsäännöllisesti. Öljynpainemittarin putki oli ruskea. Koska dokumenteista ei löytynyt tukea ahtopainemittarin siniselle maalille, se jätettiin lopputuloksesta pois. Sen sijaan letkujen liittimiin tehtiin asiaankuuluvat maalimerkinnät.

IVM_Blogi_2021-07-16-5.jpg

Mittareiksi asennettiin Myrskyn varusteluettelon mukaiset hyväkuntoiset mittarit Ilmavoimamuseon varastosta: öljy- ja polttoainepaineen yhdistelmämittari sekä ahtopainemittari.

Kuvat: Suomen Ilmavoimamuseo.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, VL Myrsky, MY-14

Myrskyn NACA-renkaan kiinnitysosien asemointi

Sunnuntai 11.7.2021 - Tiistaikerholainen

Edellisessä blogissani kerroin NACA-renkaan sisäreunaan kiinnitettävien konsoleiden muokkauksesta paikalleen asennettaviksi. NACA-rengas lukitaan näillä millin vahvuisesta alumiinilevystä tehdyillä 14 kiinnityskonsoleilla liitoskappaleiden avulla Pratt &Whitney R-1830 -moottorin etusylinterien venttiilikopan imu- ja pakopuolen korvakkeisiin. Konsoleita on siten kaksi kutakin seitsemää sylinteriä kohti. NACA-renkaan lukitsemiseksi venttiilikopan korvakkeisiin, kiinnityskonsolien tulee sijaita NACA-renkaassa täsmälleen sylintereiden venttiilikoppien korvakkeiden kohdalla.

Blogi_2021-15-01.jpg

Blogi_2021-15-02.jpg

Kuva: Jorma Laakkonen

Kiinnityskonsolien tarkan paikan määritystä varten tehtiin niiden paikantamista helpottavat ohjainlevyt eli jigit. Niiden avulla kukin konsoli saadaan tarkasti oikean kohtaan. Ohjainlevyt tehtiin 1 mm vahvuisesta teräslevystä. Lisäksi tehtiin samaisesta teräslevystä NACA-renkaan reunaa tukeva teräskehä. Tämän tukikehän tarkoitus on pitää NACA-renkaan reunan muoto muuttumattomana kiinnityskonsoleita paikalleen asemoitaessa.

Blogi_2021-15-03.jpg

NACA-renkaan kehän keskelle tehtiin seitsenkulmainen kiinnityskonsolien asennuksen ohjainlevyjen ”napalevy”, johon ohjainlevyt konsoleita asemoitaessa lukitaan. Moottorin kahden yläsylinterien kohdalle tuleville NACA-renkaan neljälle kiinnityskonsolille tehtiin yhtenäinen napalevyssä kiinni oleva asennuksen ohjainlevy. Muut ohjainlevyt ovat kaksihaaraisia irrotettavia ja tehty yhteen sylinteriin kiinnitettäville kahdelle konsolille. Ohjainlevyn kummankin haaran päässä on lovi, joka vastaa piirustuksen mukaista kiinnityskonsolin sijaintia. Nämä kaksihaaraiset ohjainlevyt ovat siirrettäviä ja lukitaan napalevyyn pulteilla.

Blogi_2021-15-04.jpg

Blogi_2021-15-05.jpg

Blogi_2021-15-06.jpg

NACA-renkaan yläreunan kiinnityskonsoleita lukuun ottamatta muiden konsolin sijainnin määrittäminen aloitetaan kiinnittämällä kaksihaarainen asennuksen ohjainlevy pulteilla yhteen napalevyn seitsemästä sivusta. Tämän jälkeen toinen ohjainlevyn tulevasta konsolista pujotetaan ohjainlevyn haaran päähän tehtyyn loveen. Sitten varmistetaan, että konsoli sekä asettuu tiiviisti NACA-rengasta vasten että on pystysuorassa ja linjassaan NACA-renkaan keskustaan. Samalla konsolin sijainti merkitään tussikynällä NACA-renkaan pintaan.

Blogi_2021-15-07.jpg

Blogi_2021-15-08.jpg

Blogi_2021-15-09.jpg

Kun ensimmäisen ohjauslevyn päähän pujotetun konsolin sijainti on merkitty, tehdään sama sovitus ohjauslevyn toiseen haaraan kiinnitettävälle konsolille. Tässä vaiheessa vielä tarkistetaan, että konsolin alareunaan tehdyt niittausliepeet painautuvat tiiviisti NACA-renkaan sisäpintaa vasten. Jos näin ei ole, liepeitä vielä muokataan ja sovittaminen tehdään uudestaan.

Blogi_2021-15-10.jpg

Tämän jälkeen asennuksen ohjainlevy irrotetaan ja kiinnitettään pulteilla napalevyn viereisen sivuun seuraavan sylinterin kohdalle tulevien konsolien paikan määrittämiseksi. Näin edeten saadaan määritetyksi paikat kaikille NACA-renkaan kiinnityskonsoleille, jotka aikanaan niitataan liepeistään NACA-renkaan pintaan.

Kuvat: Lassi Karivalo, ellei toisin erikseen mainittu.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, VL Myrsky, MY-14

MY-14:n kylmäkäynnistyslaite

Keskiviikko 30.6.2021 - Reino Myllymäki

VL Myrskyn käyttö- ja huolto-ohjeessa on lyhyt maininta voitelujärjestelmän kohdalla: "Tyhjennyshana on varustettu venttiilillä polttoaineen sekoittamista varten voiteluaineeseen. Jos tätä venttiiliä ei käytetä, poistetaan kaasuttimen ja tyhjennyshanan välinen putki sekä suljetaan ruuvitukset kartiotulpalla DIN 7610 NW 4 ja mutterilla DIN 7606, kierre M 12 x 1,5".

MY-14:n kylmäkäynnistyslaitteesta oli jäljellä vaijerin päätteet tulilevystä ja ohjaamosta, ohjaamon kilpi "Voiteluaineen ohennus" ja lyhyt pätkä vaijeria jatkosliittimineen.

Alkuperäiset vaijerin suojaputken pääteosat lasikuulapuhallettiin ruosteesta, suojattiin Isotrolilla ja maalattiin sävyyn RAL 7005. Uusi suojaputki tehtiin kangaspintaisesta vaijerinsuojaputkesta, joka piirustuksen mukaisesti tinattiin kiinni päätteisiin. Puuttuva kehräpyörän kannake tehtiin piirustuksen mukaisesti, mutta sopiva kehräpyörä löytyi Ilmavoimamuseon varastosta.

IVM_2021-06-30-1.jpg

Uusi vaijeri asennettiin piirustuksen ja alkuperäisten vaijerin jäänteiden mukaisesti. Alkuperäiset jatkoskappaleet puhdistettiin ja juotettiin vaijeriin tinalla. Alkuperäinen kiristävä jännelukko oli säilynyt paikallaan öljyhanassa ja voitiin ottaa käyttöön. Puuttuva kylmäkäynnistyslaitteen käyttönuppi sorvattiin piirustuksen mukaisesti alumiinista ja anodisoitiin. Ohjekilpi puhdistettiin ja ohjeteksti maalattiin uudelleen.

IVM_2021-06-30-2.jpg

IVM_2021-06-30-3.jpg

MY-14:n yksilöpapereiden mukaan kylmäkäynnistyslaitetta ei otettu käyttöön epävarman toiminnan vuoksi, vaan öljyhanaan liittyvä polttoaineputki oli irroitettu ja liittimet tulpattu. Tämän vuoksi polttoaineputki jätettiin asentamatta ja tulpat paikoilleen.

Kuvat: Suomen Ilmavoimamuseo.

3 kommenttia . Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, VL Myrsky, MY-14

MY-14:n valopistoolin putki ja panoslaatikko

Sunnuntai 27.6.2021 - Reino Myllymäki

MY-14:n valopistoolin kiinnitys- ja laukaisuputki on säilynyt, tosin ruostuneena. Kiinnikkeet ovat vuosien saatossa rikkoontuneet. Valopanoslaatikko ei ole säilynyt.

Säilynyt valopistoolin kiinnitys- ja laukaisuputki puhdistettiin ruosteesta lasikuulapuhaltamalla. Uudet kiinnikkeet tehtiin piirtustuksen mukaisesti. Putki ja kiinnikkeet suojattiin Isotrolilla ja maalattiin sävyyn RAL 7005.

IVM_2021-06-27-1.jpg

Putken alkupään nahkainen pehmuste oli kovettunut hauraaksi, joten tehtiin uusi nahkapehmuste ja kiinnitettiin se alumiininiiteillä putkeen. Putken läpiviemisestä alamuodostuksen läpi ei ole säilynyt piirustusta. Niinpä se tehtiin museossa olevan Fokker D.XXI FR-110:n mallin mukaisesti. Alamuodostuksen vaneriin liimattiin sisäpuolelle 6,5 mm vanerivahviste. Siihen ruuvattiin ulkopuolelta alumiininen rengas messinkiruuveilla. Renkaan alle tuli nahkatiiviste putken ympärille.

IVM_2021-06-27-2.jpg

Valopanoslaatikosta ei myöskään ole säilynyt piirustusta, mutta valokuvien perusteella VL Humun valopanoslaatikko näyttää vastaavalta sillä erotuksella, että Myrskyssä ei siinä ollut kantta. Niinpä uusi valopanoslaatikko tehtiin Humun laatikkoa mallina käyttäen uudesta alumiinista ja anodisoitiin.

IVM_2021-06-27-3.jpg

Valopanosten pidinhuopa ja pohjapehmuste tehtiin Humun mallin mukaan. Laatikko maalattiin sävyyn RAL 7005 ja laatikon yläosaan tehtiin merkintämaalaukset vihreällä, punaisella ja valkoisella kuten Humussa.

IVM_2021-06-27-4.jpg

Valopanoslaatikko asennettiin piirustuksen mukaiselle paikalleen kiinnittäen se puuruuveilla kylkimuodostuksen vaakarimaan ja koneruuveilla teräskiinnikkeeseen.

Kuvat: Suomen Ilmavoimamuseo

3 kommenttia . Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, VL Myrsky, MY-14

Myrskyn kaasuttimen ilmanoton ja NACA-renkaan töitä

Tiistai 22.6.2021 - Tiistaikerholainen

Entisöitävän VL Myrsky II:n kaasuttimen puolivalmiita imukomua sekä ilmanoton torvia on voitu sovitella Suomen ilmailumuseolla olevaan Pratt &Whitney R-1830 tyyppiseen tähtimoottoriin, jollainen Myrsky-hävittäjässäkin oli. Näin ei tarvitse sovittelua varten lähteä Suomen ilmavoimamuseoon Tikkakoskelle, jossa entisöitävänä olevan Myrskyn (MY-14) rungossa vastaava moottori on jo kiinni.

Blogi_2021-14-01.jpg

Blogi_2021-14-02.jpg

Alumiinivalettuun imukomuun porattiin reiät kiinnityspulteille, jonka jälkeen imukomu kiinnitettiin muutamalla pultilla museon hallissa olevan moottorin kaasuttimeen. Hyvin se siihen asettuikin. Tämän jälkeen voitiin sovitella paikalleen imukomun ja NACA-renkaan välille tulevaa kahta ilmanottotorven osaa.

Blogi_2021-14-03.jpg

Blogi_2021-14-04.jpg

Todettiin, että teräslevystä tehty ja kuuman moottorin päälle tuleva ilmanottotorven osa ei kunnolla asettunut paikalleen. Sen alaosaan tehdyt väistöt olivat liian loivia, jotta ilmanottotorvi olisi painunut riittävästä sylinterien venttiilikoppien väliin. Niinpä ilmanottotorvea kuumennettiin hitsausliekillä ja muokattiin paremmin paikalleen sopivaksi. Tämän jälkeen kumpaakin ilmanottotorvea mallattiin paikalleen moottorin päälle imukomuun yhdistyneinä. On se näyttävä kokonaisuus puolivalmiinakin!

Blogi_2021-14-05.jpg

Blogi_2021-14-06.jpg

NACA-renkaan konsoleita, joilla rengas kiinnitetään moottorin sylinterien venttiilikopan korvakkeisiin, on muokattu NACA-renkaan reunaan niitattaviksi. Varsinkin konsoleissa olevia liepeitä, joista konsoli niitataan paikalleen, on pitänyt muokata. Tämä siksi, jotta liepeet mukautuisivat sekä NACA-renkaan profiilin kaarevaan muotoon että ottaisivat huomioon NACA-renkaan reunaan niitattavan 2,5 mm vahvuisen alumiinisen täytelistan sekä sen päälle tulevan 1,0 mm vahvuisen moottorin vaippalevyn alumiinisen tukikehän. Tämä 75 mm levyinen tukikehä niitataan täytelistan päälle siten, että se ulottuu 32 mm NACA-renkaan reunan ulkopuolelle muodostaen ulokkeen, jonka päällä irrotettavan moottorisuojuksen eli vaippalevyn reuna lepää yhtyen puskusaumalla NACA-renkaan reunaan. Ohessa hyvin yleistetty kuva tästä rakenteesta.

Blogi_2021-14-07.jpg

Blogi_2021-14-08-09.jpg

Blogi_2021-14-11.jpg

Blogi_2021-14-12-13.jpg

Konsoleiden liepeitä muokattiin pihtien sekä puupalikan ja muovipäävasaran avulla. Konsolin yläpäähän tehtiin tarvittava 3,5 mm porrastus täytelistaa ja tukikehää varten. Kaikki konsolit on nyt liepeiltään muokatut paikalleen niitattaviksi. Ennen sitä on kuitenkin saatava niitatuksi NACA-renkaan reunaan sekä täytelista että sen päälle tuleva tukikehä. Tukikehä tehdään neljästä osasta ja osat ovat jo valmiina asennettaviksi.

Blogi_2021-14-14.jpg

Täytelista on toistaiseksi ollut kiinni NACA-renkaan yläreunassa vain puristimin. Pohdinnassa onkin nyt, kuinka täytelistan ja sen kanssa NACA-renkaan reunaan tulevan tukilistan niittaus tullaan käytännössä tekemään ja jotta täytelista saadaan asettumaan täsmälleen samaan tasoon NACA-renkaan reunan kanssa.

Kuvat: Lassi Karivalo.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, VL Myrsky, MY-14

Rungonmuodostuksen töitä Tikkakoskella

Maanantai 21.6.2021 - Reino Myllymäki

Säilyneen rungonmuodostuksen piirustuksen todettiin edustavan varhaisempaa versiota, jota lienee käytetty vain MY-5:ssä ja MY-6:ssa. Vanhoista valokuvista käy ilmi, että suursarjan koneissa vaneriverhous oli tehty tästä piirustuksesta poikkeavasti siten, että vanerivuotien väliset pystysaumat oli muutettu vaakasaumoiksi ja saumakohtien vaakarimat vahvistettu kaksinkertaisiksi. Lisäksi valokuvista ja alkuperäisosista on löytynyt muitakin eroavaisuuksia, esimerkiksi lisäpalikat pyrstön pellityksen etukulman kiinnitystä varten, pyrstön puuosien mittaerot, kuomun reunapuun mittaerot ja kiinnitys, joka oli tehty takapäästään puuliitoksella ylämuodostukseen sen sijaan, että se olisi kiinnitetty piirustuksen mukaan teräskannakkeeseen.

Kun uudet piirustuksen mukaiset sivumuodostuksen puurimoitetut vanerikaaret kiinnitettiin runkokehikon kunnostettuihin kiinnikkeisiin, jotka olivat osin yhteiset jigissä tehtyjen ylä- ja alamuodostusten kanssa havaittiin, että ylä-, sivu- ja alamuodostukset eivät ole linjassa keskenään, vaan niissä oli heittoa noin 10 mm. Niinpä sivumuodostuksen kaaret sijoittuivat hiukan kallelleen.

IVM_2021-06-21_01-02.jpg

IVM_2021-06-21_03-04.jpg

IVM_2021-06-21_05.jpg

Alkuperäisten kiinnikkeiden jäljistä voitiin päätellä, että MY-5:n, MY-9:n tai MY-14:n ylä- ja alamuodostuksia ei oltu aikanaan tehty jigissä, vaan kaarien väleissä oli piirustukseen nähden jopa 20 mm heittoja. Koska piirustuksen mukainen kaarien väli ei ollut mahdollinen, kaaret kiinnitettiin tasavälein ja keskenään samaan linjaan. Koska piirustusta ei ollut, vahvistetut muodostuksen vaakarimat tehtiin valokuvien mukaan noin 20 mm leveiksi mutta muut piirustuksen mukaisiksi. Pyrstön ja kuomun alueen puuosat tehtiin enimmäkseen alkuperäisiä osia mallina käyttäen.

IVM_2021-06-21_06-07.jpg

IVM_2021-06-21_08.jpg

IVM_2021-06-21_10-11.jpg

Rimoituksen materiaalina käytettiin (lähes) lentokonelaatuista oksatonta mäntyä ja liimana oli Bostic 730 Outdoor. Riittävän pitkän puumateriaalin puuttumisen vuoksi yli 2,5 metrin mittaisiin rimoihin tehtiin liimattu viistejatkos. Viisteen suhde oli 1:6, jatkokset sijoitettiin enimmäkseen muodostuskaarien kohdalle. Kangasnauhoilla kiinnitetyissä puurimoissa käytettiin puuvillakanttinauhaa, joka kiinnitettiin maitoliimalla ja messinkinauloilla.

IVM_2021-06-21_12-13.jpg

IVM_2021-06-21_14.jpg

Alkuperäinen akun huoltoluukku, joka on peräisin MY-50:stä, oiottiin ja puhdistettiin. Puuttuvat radion ja kannuksen huoltoluukut sekä lääkelaatikon luukku tehtiin uudesta materiaalista piirustuksen mukaisesti. Luukkujen teräskielet tehtiin jousiteräksestä, joka karkaistiin ja päästettiin silmämääräisesti siniseen päästöväriin. Luukkujen alumiiniosat anodisoitiin.

IVM_2021-06-21_15-16.jpg

IVM_2021-06-21_17-18.jpg

IVM_2021-06-21_19.jpg

Luukkuja asennettaessa huomattiin, että piirustusten mukaan tehdyt puuosat eivät sovi yhteen lääkelaatikon luukun ja kannuksen huoltoluukun kanssa, vaan jouduttiin asentamaan täyterimoja, jotka muotoiltiin sopiviksi.

IVM_2021-06-21_20-21.jpg

Maavirtapistokkeeksi asennettiin Ilmavoimamuseon varastosta käyttämätön saksalaisperäinen maavirtapistoke, johon siirrettiin kunnostetut kiinnikkeet huonokuntoisesta todennäköisesti MY-10:stä peräisin olevasta pistokkeesta. Uudet puurimat tehtiin alumiinikiinnikkeissä kiinni olleita alkuperäisosia mallina käyttäen ja ne kiinnitettiin rungon muodostukseen liimalla ja messinkinauloilla. Pistokkeeseen asennettiin uudet sähköjohdot panssarisukkineen alkuperäistä johtoa mallina käyttäen. Lopuksi maavirtapistoke kiinnitettiin oikealle paikalleen akun huoltoluukun alapuolelle.

Kuvat: Suomen Ilmavoimamuseo.

1 kommentti . Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, VL Myrsky, MY-14

« Uudemmat kirjoituksetVanhemmat kirjoitukset »