Blogi

Myrskyn demosiipi siirrettiin Suomen Ilmailumuseon välihalliin

Tiistai 22.2.2022 - Tiistaikerholainen

Kun VL Myrsky II:n (MY-14) entisöintiprojektin demosiiven alapinta oli saatu maalatuksi Futura 3 tartuntapohjamaalilla, demosiipi oli valmis siirrettäväksi Suomen ilmailumuseon entisöintitilasta museon välihalliin pystytettävään VL Myrsky II:n entisöintiprojektista kertovaan näyttelyyn.

VL Myrsky II - entisöintiprojektista kertovassa näyttelyssä museossa kävijöille esitellään demosiiven avulla, minkälainen oli rakenteeltaan ja myös laitteiltaan suomalaisen II maailmasodan aikaisen VL Myrsky II -hävittäjän puurakenteinen siipi. Demosiipeen on asennettu kaikki Myrskyn siiven sisään tulevat laitteet kuten laskuteline, siivekkeiden käyttölaitteistot sekä lisäpolttoainetankin/pommin ripustin. Asian havainnollistamiseksi demosiiven yläpintaa on jätetty verhoilematta.

Demosiipi käsittää Myrskyn 2,5 metriä pitkän oikeanpuoleisen siiven ja metrin mittaisen vasemmanpuolisen siiven tyviosan. Demosiiven rakentamisessa testattiin Myrskyn siiven tyviosan rakentamista ennen ryhtymistä Myrsky MY-14 varsinaisten siipien rakentamiseen. Nyt demosiipeä hyödynnetään siis näyttelyesineenä.

Näyttelyyn siirtämistä varten lähes parisataakiloisen demosiiven oikean siiven kumpaankin päähän kiinnitettiin pyörillä varustetut siirtolavat. Lavoihin kiinnitettyjen teräs- ja vaneritelineiden tukemana demosiipi lukittiin pystyasentoon siiven johtoreuna alaspäin. Pystyasento on ainoa tapa, jolla demosiipi on mahdollista pujottaa Suomen ilmailumuseon välihallissa olevan lentosimulaattorien tilan läpi Myrskylle välihallissa varattuun näyttelytilaan. Silloinkin siiven pujottelu määränpäähänsä on senteistä kiinni.

Siiven siirto museon entisöintitilasta välihallin ulko-ovelle toteutettiin nosturilla varustetulla kuorma-autolla. Koska siirtopäiväksi sattui kovin sateinen päivä, siipi suojattiin sateelta paketoimalla se muoviin.

Valmis paketti työnnettiin pyörillä varustettujen siirtolavojen avulla ulos entisöintitilasta, jonka jälkeen siihen kiinnitettiin nosturin liinat. Nosturilla koko komeus kohosi ilmaan ja siirrettiin auton lavalle. Auto kuljetti demosiiven museon välihallin ulko-ovelle. Siinä siipi laskettiin nosturilla välihallin oven eteen, josta se saatiin helposti työnnettyä pyörälavojen avulla välihallin simulaattoritilaan. Samalla kuljetuksella tuotiin entisöintitilasta myös demosiiven vasemmanpuoleinen metrin mittainen siiven tyviosa. 

Simulaattoritilassa noin neljä metriä pitkää demosiipeä siirtolavoineen ”venkslattiin” simulaattorien välissä, kunnes siipi saatiin kohtisuoraan välihallin näyttelytilaan johtavaa oviaukkoa. Siitä demosiipi työnnettiin varovasti sisään Myrsky-näyttelylle varattuun tilaan. Tiukalla se oli, sillä siirtolavojen ja ovenkarmien väliin jäi vain muutama sentti.  Kun demosiipi oli saatu onnellisesti perille, voitiin riisua demosiipeä sateelta suojanneet muovit.

Nyt on edessä demosiiven laittaminen näyttelykuntoon purkamalla ensin kuljetuksessa tarvitut siirtolavat. Sitten demosiiven oikean- ja vasemmanpuoleinen siipipuolisko liitettään toisiinsa ja oikeanpuoleiseen siipipuoliskoon tehty laskuteline asennetaan paikalleen. Näyttelyyn tulee myös myrskyn perärunko, johon on kiinnitetty MY-14 entisöintiprojektissa rakennetut puurakenteiset sivu- ja korkeusvakaaja sekä Myrskyn alkuperäiset metallirakenteisen korkeusperäsimet.

Myrskyn entisöintiprojektissa Ilmailumuseoyhdistyksen Tiistaikerho on keskittynyt mm. siipiin, pyrstöön, laskutelineisiin, öljyn jäähdyttäjään sekä moottorinsuojuksiin ja Suomen ilmavoimamuseo Myrskyn rungon entisöintiin. Toivottavasti MY-14:n entisöinti saadaan valmiiksi ensi vuonna. Silloin yleisö pääsisi tutustumaan aitoon suomalaiseen II maailmansodan Myrsky-hävittäjään.

VL Myrsky II - entisöintiprojektinäyttelyyn voi tutustua Suomen ilmailumuseolla Vantaalla 5.3. -31.5.2022 museon aukioloaikoina. Näyttely sijaitsee vaihtuvien näyttelyiden välihallissa ja edellyttää pääsylipun 12/6/0 € ostoa. (Aikuiset 12,-, alennusryhmät 6,- ja alle 7 v sekä Museokortti 0 €.)

Suosittelen lämpimästi vierailua maaliskuussa avautuvassa Myrsky-näyttelyssä. Näyttelyssä saa Myrsky MY-14 entisöinnin lisäksi tietoa Valtion lentokonetehtaan (VL) ainoasta sarjatuotantoon ehtineestä II maailmasodan aikaisesta VL Myrsky II -hävittäjästä.

Kuvat: Lassi Karivalo

Vakaajat Tikkakoskelle, pyörä Vantaalle

Sunnuntai 20.2.2022 - Reino Myllymäki

Allekirjoittaneella oli mahdollisuus käydä Ilmavoimamuseolla Tikkakoskella perjantaina 11.2.2022. Kuten monesti aiemminkin, reissulla oli monta tarkoitusta. Edellispäivänä kävin kuvaamassa Saskyn lentokoneet Mäntän toimipisteessä ja perjantaina Ilmavoimamuseon vierailun päätavoite oli skannata Paavo Kahlan ja Kurt Södergårdin valokuva-albumit tulevaa Paavo Kahla -kirjaa varten.

Mutta kun Tikkakoskella ollaan, käydään vähintään tutustumassa VL Myrsky II -projektin tilanteeseen. Nyt oli asiaa enemmänkin, sillä auton takatilassa siirtyivät Vantaalta Tikkakoskelle MY-14:n vakaajat niiden ja kainalopeltien sovitusta varten.

Vakaajat olivat pintamaalattuja, vain oliivinvihreän päälle tuleva kuviointi mustalla puuttui. Vakaajien vaneripintojen maalaus vaikutti alkuperäisosiin verrattaessa hyvin onnistuneelta, kuten valokuvista voinee päätellä.

Tikkakoskella tehtyihin metallipintojen pintamaalauksiin ei vielä oltu täysin tyytyväisiä. Alapintojen sininen on jo hyvin kohdallaan, mutta oliivinvihreä on hiukan liian ruskea. Niinpä allekirjoittaneen mukana lähti Teknokselle alkuperäinen runkoluukku ja sivuperäsimen trimmi värimäärittelyjä varten.

Myös patalevy oli saanut Tikkakoskella maalia pintaansa. Himmeä musta ei oikein näy missään valokuvissa, eikä ihan varmaa tietoa ole, olivatko Myrskyt maalattu näin, joskin asiaa tukee vahvasti VL Humun maalaus vastaavilta osin.

Paluukuormassa pääkaupunkiseudulle lähti runkoluukun ja sivuperäsintrimmin ohella päälaskutelineen pyörä koesiipeä varten.

Kuvat: Reino Myllymäki.

Myrskyn demosiipi näytteille Suomen Ilmailumuseoon

Torstai 10.2.2022 - Tiistaikerholainen

Myrskyn koesiipeä on viime ajat rakennettu aktiivisesti näytteille pantavaksi. Tai puhumme nykyisin koesiiven sijasta demosiivestä, sillä 2,5 metrin mittaisen Myrskyn siiven tyviosan koerooli on Myrskyn varsinaisen siiven rakentamisen osalta ohi.

Pitkän aikavälin tavoite on asettaa demosiipi näytteille käytössämme olevaan Myrsky MY-5:n runkokehikkoon asennettuna. Lyhyellä aikavälillä demosiipi laitetaan pian esille Suomen ilmailumuseon välihalliin avattavaan Myrsky-näyttelyyn. Näyttelyyn tulee esille myös Myrskyn pyrstöosa. Välihallin näyttelytila vapautuu, kun sieltä puretaan Saab JAS 35 Gripeniä esitellyt näyttely. Myrsky -näyttelyn pystyttää Ilmailumuseoyhdistys ja näyttely on välihallissa koko kevätkauden.

Myrsky-näyttelyssä esitellään demosiiven avulla, millainen on rakenteeltaan II maailmansodan aikaisen suomalaisen Myrsky II -hävittäjän puurakenteinen siipi. Tätä tehtävää varten demosiiven yläpinta on jätetty suurelta osin vaneroimatta. Näin siiven sisärakenteet moninaisine laitteineen ovat hyvin näkyvissä.

Samalla nähdään myös, että siiven sisäpinnat on suojalakattu punaiseksi sävytetyllä lakalla. Lakka on sävytetty punaiseksi, jotta siiven sisärakenteita lakattaessa nähdään, mikä alue on jo lakattu ja mistä lakkaa vielä puuttuu. Käyttämämme lakka on Unica Super 90 Gloss -lakkaa ja se on sävytetty Avatit 857-00MG-00-10 sävytyspastalla.

Syyskauden 2021 lopulla rakennettiin demosiiven jättöreunaan tulevaa laskusiivekkeen koteloa ja verhoiltiin johtoreunaa vanerilla. Laskusiivekkeen tila saatiin valmiiksi ja siihen koeasennettiin käytössämme oleva Myrskyn alkuperäinen laskusiiveke. Siiveke asettui hyvin sille tehtyyn tilaan.

Johtoreuna vaneroitiin 1,5 mm vahvuisella vanerilla. Liimana käytettiin kosteudenkestävää Erikeeper Plus -liimaa. Liimauksessa vaneri kiristettiin metallivanteiden avulla johtoreunan kaaria vasten. Liiman kuivuttua vanteet irrotettiin. Demosiipi saatiin rakenteiltaan valmiiksi Tiistaikerhon vuoden 2021 syyskauden päättyessä joulukuussa.

Poiketen muusta Tiistaikerhon toiminnasta Myrsky-projekti sai museolta luvan jatkaa töitä vuodenvaihteen jälkeen jo tammikuussa. Muut Tiistaikerhon entisöintiprojektit käynnistyvät koronapandemian vuoksi vasta helmikuun lopussa.

Niinpä tammikuussa aloitettiin demosiiven vanerilla verhoillun alapinnan pohjamaalaus. Ensin paklattiin ja hiottiin sileiksi vanerin pinnassa olevia epätasaisuuksia tai ruuvien kohdat. Tämän jälkeen kaikki vaneripinnat hiottiin sileiksi, imuroitiin ja pyyhittiin puhtaiksi Sinolin ja veden (50 %/50 %) sekoituksella.

Siiven ensimmäiseen pohjamaalaukseen käytettiin harmaata Temalac FD 80 (RAL 9006) alumiinihilemaalia. Se on puolikiiltävä yksikomponenttinen alkydimaali. Pohjamaalauksessa maalia ohennettiin 10 prosenttiseksi. Ohenteena oli lakkabensiini 1050. Maalaus tehtiin superlontelalla ja vaneripinta pohjamaalattiin välihionnoin kahteen kertaan. Useat pohjamaalikerrokset välihionnoin takaavat sen, että vaneripinnasta saadaan pois nukka sekä epätasaisuudet ja pinnasta tulee todella sileä lopullista pintamaalausta varten.

Kuva: Jouni Ripatti

Kuva: Jouni Ripatti

Temalac-pohjamaalauksen kuivuttua siiven ja laskutelineen aukon reunoihin liimattiin kangasvahvikkeet. Vahvikkeet liimattiin paikoilleen pohjamaalia tummemman harmaalla ohentamattomalla Futura 3 (RAL 7005) -tartuntapohjamaalilla.

Seuraavaksi työvaihe on maalata hiotun Temalac-maalin päälle alkydipohjainen Futura 3 tartuntapohjamaali. Ensimmäinen maalauskerta tullaan tekemään lakkabensiinillä ohennettuna. Temalac-maalia tummemmalla Futura 3 -maalilla maalatessa nähdään hyvin, miten Futura peittää alleen vaaleampaa Temalac-maalipintaa.

Maalin kuivuttua demosiiven alapinta hiotaan taas sileäksi. Samalla vielä tarkistetaan Futura -maalipinnan peittävyys. Jos peittävyys ei ole riittävä, maalataan vaneripinta ohennetulla Futura 3:lla toisen kertaan. Jos taas peittävyys on ensimmäisen maalauskerran jälkeen riittävä, toinen tartuntapohjamalikerta tehdään ohentamattomalla Futura 3 -tartuntapohjamaalilla. Aikanaan demosiiven alapinta maalataan Myrskyn siiven alapinnan varsinaisella vaalean sinisellä pintamaalilla.

Kuvat: Lassi Karivalo, ellei toisin erikseen mainittu.

Yhteenveto Tiistaikerhon toiminnasta syyskaudella 2021

Perjantai 31.12.2021 - Tiistaikerholainen

Tiistaikerhon vuoden 2021 syyskausi alkoi 31. elokuuta. Toiminta oli ollut tauolla koronapandemian vuoksi maaliskuusta 2020. Syyskausi päättyi tiistaina 14. joulukuuta Suomen ilmailumuseon museon vapaaehtoisille tarjoamaan joululounaaseen. Syyskaudella 2021 työskenneltiin koronanpandemian vuoksi kahdessa ryhmässä. Toinen ryhmistä kokoontui töihin tiistaina ja toinen keskiviikkona. Tiistain ryhmässä oli 11 ja keskiviikon ryhmässä 10 kerholaista.

Tämän lisäksi Suomen ilmailumuseon entisöintitilassa jatkui VL Myrskyn (MY-14) entisöinti tiistaisiin, keskiviikkoisin ja torstaisin. Tiistaikerhon ”myrskyläisiä” oli paikalla keskimäärin 7-8. Myrskyn entisöinti on jatkunut lähes keskeytyksettä koko koronapandemian ajan. Yhteensä syyskaudella oli Tiistaikerhon töissä kolmisenkymmentä aktiivista kerholaista. Muun kuin Myrsky-projektin osalta syyskaudella 2021 kertyi Tiistaikerhon työtunteja 1 140.

VL Myrsky -projektin rinnalla Tiistaikerhon syyskauden töiden kohteena oli neljä läpi syyskauden jatkunutta hanketta. Ne ovat Caudron C.59 (CA-50) koneen konservointi, Mi-8 (HS-6) -helikopterin pyrstöpuomin vakaajien verhoilu, Super Caravellen hinausraudan kunnostus sekä museon I Hallin parvelle menevien Karairin ja Finnairin portaiden kaiteiden pidennys.

VL Myrsky II:n (MY-14) entisöinti

Vuonna 2013 alkaneessa MY-14 entisöinnissä keskityttiin syyskaudella moottorin NACA-renkaan, laskutelineiden peitelevyjen, konekiväärien väistökourujen sekä öljynjäähdyttimen säätölappien rakentamiseen. Myrskyn siivet saatiin pohjamaalattua ennen syykauden alkua.

NACA-renkaan reunaan kiinnitettävien täyterenkaan ja kannatinkehän rakentamisessa oli omat haasteensa. Saatiin asemoitua paikalleen NACA-renkaan kiinnityskonsoleita, joilla rengas kiinnitettään moottorin sylintereiden venttiilikopan korvakkeisiin.

Syyskauden aikana saatiin valmiiksi ja osin myös paikalleen asennetuiksi oikean siiven laskutelineen joustintukeen, takatukeen sekä pyöränapaan kiinnitettävät peitelevyt. Vasemman siiven laskutelineen peitelevyjen tekeminen pääsi alkamaan. Myrskyn eturungon laitimmaisten konekiväärien tuliputkien väistökourut saatiin prässättyä yhdistettäväksi moottorin yläpuoliseen suojukseen.

Varsinaisen Myrskyn entisöinnin rinnalla jatkettiin koesiiven eli Myrskyn 2,5 metrin mittaisen siiven tyviosan rakentamista. Koesiiven johtoreuna verhoiltiin vanerilla. Siiven jättöreunan kaaret kiinnitetiin paikalleen ja rakennettiin laskusiivekkeen koteloa. Koesiipi tullaan aikanaan kiinnittämään MY-5 runkokehikkoon näyttelyesineeksi.

Muita Tiistaikerhon syyskauden 2021 tehtäviä

VL Myrsky ei ole ollut eikä ole suinkaan Tiistaikerhon ainoa projekti. Lue loput Tiistaikerhon blogista!

Hyvää uutta vuotta 2022!

Kuvat: Lassi Karivalo.

Konekiväärien väistökourujen tekeminen Myrskyn moottorisuojukseen

Torstai 16.12.2021 - Tiistaikerholainen

VL Myrskyn prototyypissä oli runkoaseistuksena kaksi 12,7 mm Colt-konekivääriä, jotka ampuivat NACA-renkaan ohi siten, että niiden putket oli sijoitettu NACA-renkaaseen tehtyihin uriin. Sen sijaan VL Myrsky II:n aseistuksena on neljä 12,7 mm LKk/42-runkokonekivääriä. Ne on sijoitettu eturungon päälle siten, että kaksi konekivääriä on lähellä rungon keskilinjaa ja kaksi niiden sivulla. Konekiväärien lieskaputket sijaitsevat moottorin vaippalevyn eli moottorin yläsuojuksen alla. Keskellä olevien konekiväärien lieskaputkien ja moottorin suojuksen väliin jää riittävästi tilaa, joten lieskaputkien kuumuus ei pääse vaurioittamaan yläpuolella olevaa alumiinista moottorin suojusta.

Kuvat: Suomen Ilmailumuseon kuva-arkisto.

Sen sijaan eturungon laidoilla olevien konekiväärien lieskaputket olisivat ihan kiinni moottorinsuojuksessa, ellei suojukseen olisi tehty konekiväärien lieskaputkien kohdalle lieskaputkien väistökouruja eli ”patteja”. Ne antavat lisää tilaa moottorin suojuksen ja lieskaputken väliin. Lisäksi väistökouru on tehty kuumuutta kestävästä teräslevystä. Myrskyn yläpuolinen moottorin suojus koostuukin viidestä osasta: Oikean ja vasemmanpuolisista kylkilevyistä, suojuksen keskilevystä sekä niitä yhdistävästä kahdesta lieskaputken väistökourusta.

Lieskaputkien väistökouru koostuu kahdesta päällekkäisestä muotoonsa prässätystä 1 mm vahvuisesta teräslevystä. Levyt hitsataan toisiinsa pistehitsauksella. Kourun sisemmässä levyssä on ulompaa levyä leveämmät liepeet. Näistä liepeistä väistökouru niitataan yhteen alumiinisen moottorisuojuksen kylki- ja keskilevyihin. Väistökourun sisempi levy poikkeaa ulommasta levystä myös siinä, että levyyn on tehty kevennys eli puolet sen pituudesta levyn keskiosaa on leikattu pois.

Väistökourujen rakentaminen aloitettiin leikkaamalla laserilla 1 mm vahvuisesta teräslevystä levyt väistökourujen aihioiksi. Samanaikaisesti rakennettiin muottia teräslevyjen prässäämiseksi väistökourun muotoon. Väistökourun muotiin tarvitaan sekä yläpuolinen koiras- että alapuolinen naarasosa. Muotin tekeminen olikin vaativa työ, sillä väistökourun poikittais- ja pituusprofiili muuttuvat kourun pituuden mukaan.

Prässäysmuotti päätettiin tehdä 20 mm vahvuisista vanerinpaloista, jotka niputetaan toisiinsa kahden kierretangon avulla. Väistökourun kuudesta kohdasta tehtiin ensin poikkileikkauspiirustukset. Piirustusten kopiot liimattiin 140 x 90 mm kokoisen vanerinpalan pintaan. Tämän jälkeen kukin vaneripala sahattiin halki piirustusprofiilia pitkin kapeateräisellä vannesahalla. Näin saatiin kuusi kourun eri kohdan profiilia kuvaavaa koiras- ja naaraspuolista vanerin palaa muottia varten.

Koiras- ja naaraspuoliset vanerinpalat pujotettiin kahteen kierretankoon ja sijoitettiin omalle väistökourun profiilin kohdalleen. Kierretangossa olevat vanerien välit täytettiin vanerinpaloilla. Ajatuksena oli ensin, että nämä kuusi muotin vastinparia olisivat riittävät levyjen prässäämiselle, mutta päädyttiin kuitenkin siihen, että prässäysmuotin tulee olla yhtenäinen koko matkaltaan.

Niinpä kierretangossa olevien kuuden peruspalan välit täytettiin kourun profiilin mukaisilla vanerinpaloilla. Jotta peruspalojen väliin tulevat vanerinpalat muodostaisivat tasaisesti väistökourun profiilin mukaisen linjan peruspalasta toiseen, piirrettiin peruspalojen profiilit sahattaviin vanerinpaloihin ottaen samalla huomioon profiilin lineaarinen muuttuminen peruspalojen välillä. Peruspalojen väliin tulevat vanerinpalat hiottiin paikallaan lopulliseen muotoonsa. Kukin muottiin tuleva vanerinpala numeroitiin, jotta palat eivät sekoitu keskenään niitä kierretankoon pujotettaessa.

Kun kaikki sekä koiras- että naaraspuolisen muotin peruspalojen välit oli saatu täytettyä, liimattiin kierretankoihin pujotetut palat toisiinsa ja palat kiristettiin vielä kierretankojen avulla tiukasti yhteen. Väistökourujen prässimuotti oli saatu valmiiksi käyttöön otettavaksi.

Prässäyksessä vanerimuotin naaraspuoli asetettiin Suomen ilmailumuseon entisöintitilassa olevan prässin pöydälle. Tämän jälkeen naarasmuotin päälle asetettiin väistökourun teräslevyaihio ja sen päälle prässäysmuotin koiraspuoli. Muotin osat kiinnitettiin toisiinsa puristimilla.  Prässin puskimen ja muotin väliin laitettiin tueksi paksu teräslevy. Tämän jälkeen aloitettiin varsinainen prässäys eli nostaa pumppaamalla prässin sylinterin öljynpainetta.

Öljynpaineen kasvaessa prässin puskin puristi koiras- ja naaraspuoliset muotit hitaasti toisiaan vasten puristaen samalla muotin välissä olevan teräslevyn haluttuun muotoonsa. Kun muotti otettiin prässistä ja aukaistiin, todettiin teräslevyn muokkautuneen erittäin hyvin vanerispaloista tehdyn prässin välissä.

Kun yksi levy oli prässätty muotoonsa, otettiin seuraava levy muotoiltavaksi. Kaikkiaan näitä levyjä prässättiin neljä kappaletta eli kumpaakin väistökourua varten sekä ulompi kapeampi että sisempi leveämpi levy. Valmiiksi prässätyt väistökourun ulompi- ja sisempi levy hitsattiin kiinni toisiinsa pistehitsauksessa. Kummankin konekiväärin lieskaputkien väistökourut on näin saatu valmiiksi Myrskyn moottorin yläpuolisen moottorisuojusta varten.

Historiallisia kuvia lukuunottamatta kuvat: Lassi Karivalo.

Myrskyn vasemman siiven kääntäminen laskutelineen peitelevyjen tekemiseksi

Perjantai 10.12.2021 - Tiistaikerholainen

Tiistaikerhon vastuulla olevien VL Myrsky II:n (MY-14) siipien rakentamisessa on alkamassa vasemman siiven laskutelineen peitelevyjen tekeminen ja paikalleen asentaminen. Oikean siiven laskuteline on peitelevynsä jo saanutkin. Telineessä kiinni olevat peitelevyt sulkevat laskutelineen aukon telineen ollessa sisään vedettynä.

Vasemman siiven laskutelineen peitelevyjen asentamiseksi siipi käännettiin alapuoli ylöspäin. Myrskyn siipiä tai paremminkin siipipuoliskoja on Tiistaikerhossa jo usean otteeseen käännelty työvaiheiden niin vaatiessa. Kääntämistä varten on Myrsky-projektimme vetäjä Matti Patteri tehnyt teräksestä siiven tyveen ja kärkeen kiinnitettävät nostotelineet, joiden varassa siipi voidaan nostaa ylös ja kiepauttaa ympäri.

Ohje: vie hiiri kuvan päälle ja yli, saat lisää kuvia.

Niinpä joulukuun 1. päivänä nuo telineet pantiin paikalleen vasempaan siipipuoliskoon. Sen jälkeen siiven tyvipuoleen vietiin varsinostin ja kärkeen pinooja. Sitä ennen siiven pintaan oli kiinnitetty tukikehikko, jonka varaan siipi kääntämisen jälkeen laskettaisiin työtason päälle.

Ohje: vie hiiri kuvan päälle ja yli, saat lisää kuvia.

Ohje: vie hiiri kuvan päälle ja yli, saat lisää kuvia.

Siiven kärjen ja tyven nostotelineet kiinnitettiin liinoilla nostimiin ja nostimia pumppaamalla siipeä kohotettiin verkkaisesti niin korkealle työtason yläpuolelle, että siipi voitiin kääntää nostotelineissä riippuen toisin päin. Tämän jälkeen siipi laskettiin varovasti työtason päälle. Vasemman siiven laskutelineen peitelevyjen tekeminen voi alkaa.

Ensin vasemman siiven pyöräaukkoon asennettiin paikoilleen joustintuki takatukineen ja pyöränapoineen. Joustintuki, takatuki ja pyöränapa saavat kukin oman peitelevynsä. Tämän lisäksi pyöränapaan kiinnitettävä ja puolet pyöräkammiosta kattava peitelevy saa vastinparikseen pyöräkammion sisäreunaan kiinnitettävän luukun. Tämä luukku on jo aiemmin tehty valmiiksi kammion reunan saranoihin kiinnitettäväksi. Myrskyn laskutelineen olleessa sisään vedettynä pyöränavan peitelevy ja kammion reunan luukku sulkevat pyöräkammion.

Laskutelineen peitelevyjen kokoamisen ja asentamisen aluksi tehtiin vielä laskutelineeseen ja pyöräkammioon liittyviä tarkistusmittauksia. MY-14 laskutelineen peitelevyyn tulevat osat on leikattu laserilla alumiiniohutlevystä ja ne ovat jo kromatoituja. Joustintukeen tuleva peitelevy on jo siihen kiinni niitattavia jäykisteitä vaille valmis. Sen sijaan takatukeen ja pyöränapaan kiinnitettävän peitelevyn osat odottavat kokoomistaan.

Kuvat: Lassi Karivalo

MY-14:n rungon vanerointi etenee jälleen

Keskiviikko 8.12.2021 - Reino Myllymäki

Tänään Ilmavoimamuseolta tulleen kuvapäivityksen myötä on helppo todeta, että MY-14:n rungon vanerointi etenee, samalla myös etenevät alumiinisten verhousluukkujen teko.

Eturungon verhousluukut on tehty Antero Flanderin tekemistä aihioista, jotka on leikattu mittoihinsa Ilmavoimamuseolta ja niitattu kokoon. Helpommin sanottu kuin tehty, sillä 2,6 mm niittejä on tuhottomasti, Brewsterin vastaaviin osiin verrattuna kuulemma kaksinkertainen määrä. Eikä kysymys ole edes kantavista osista.

Itse verhouslevyt ovat 1 mm vahvuista alumiiniohutlevyä. Toisen nyt tehdyn verhouslevyn Dzus-lukkojen lukkotapit ovat alkuperäisiä VL:n valmisteita, muuten osat ovat uustuotantoa.

Vasemman kyljen vaneriverhous alkaa olla valmis.

Reino Myllymäki

Tarina valokuvan takana

Maanantai 6.12.2021 - Reino Myllymäki

Kolmen kuukauden ajanjakso, jonka aikana oli tarkoitus kirjoittaa VL Myrsky -kirjan kakkososa - entisöinti - mahdollisimman suureen valmiusasteeseen, on kääntynyt loppusuoralle. Niinpä nyt teen enimmäkseen erilaisia ristiintarkistuksia Tiistaikerhon blogin, Tikkakosken päivitysten ja muiden henkilöjen minulle lähettämää aineistoa läpikäyden.

Jorma Laakkosen minulle 23.11.2019 lähettämässä aineistossa oli valokuva, jota en osannut sijoittaa VL Myrsky -koneeseen.

Kuva: Jorma Laakkonen.

Kuvatekstin mukaan kyseessä oli "luukun kauluslevy". Tarkemmin kysyttäessä kyseessä olevat osat liittyivät pommiripustimen luona oleviin lisäpolttoainesäiliöiden paineilma- ja polttoaineputkiin.

Nopeasti löytyikin oikeannälöistä osaa kuvaava piirustus A54522 "Ohjauskappale liitinputkille siivessä".

A54522

Ihmettelin, että miten luukun kaulus voi olla ohjauskappale... kunnes vilkaisin piirustusta D54083, johon tämä osa liittyi. Piirustus kuvasi pommiripustimen asennusta siipeen.

D54083. Osa A54522 on kohdassa "Kohta 3".

Piirustuksen poikkileikkauskuvasta se sitten selvisi. Siiven johtoreunan puolella pommiripustinta on ovaalin muotoinen aukko, jonka kohdalle paineilma- ja polttoaineputket päättyvät. Piirustuksen A54522 mukainen ohjauskappale ohjaa lisäpolttoainetta asennettaessa putket kohdalleen. Nehän ovat vain puristamalla paikoillaan, sillä lisäpolttoainesäiliöt oli pystyttävä irrottamaan esimerkiksi ilmataisteluun jouduttaessa.

Systeemi toimi siten, että tyhjöpumpun tuottama paineilma pakotti lisäpolttoainesäiliössä olevan bensiinin siirtymään pääpolttoainesäiliöön. Eli paineilmalla pääpolttoainesäiliö pidettiin täynnä, kunnes lisäpolttoainesäiliöt olivat tyhjät tai ne oli pakko irrottaa. Pääpolttoainesäiliössä oli ylitäytön estävä venttiili ja toisaalta ohjaamosta löytyi hanat, jolla paineilma pantiin kulkemaan lisäpolttoainesäiliöille.

Kuvat: Lassi Karivalo

En ollut Tiistaikerhon blogia alkuvuodesta 2019 palveluun laittaessani kiinnittänyt mitään huomiota tähän aukkoon ja entisöintikirjaan olin jopa kirjoittanut, että ripustimesta jää pommin tai lisäpolttoainesäiliön irrottamisen jälkeen näkyviin vain lukitussalvan, pommin irtoamisen ilmaisemisen ja neljän pommituen aukot, mutta olihan siellä vielä seitsemäskin aukko, joka on siis paineilma- ja polttoaineputkien liittimiä varten.

Oppia ikä kaikki. Osat - kaikkiaan kolme kappaletta, joista kaksi MY-14 varten ja yksi koesiipeen - on tehty Tiistaikerhossa. Kehysosa on laserleikattua 1 mm alumiinia, johon liittyy lestinä toimivan puukappaleen ympäri kiedottu 26 mm alumiiniohutlevykaista. Kuvassa nämä ovat vielä hitsaamatta yhteen.

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!

Myrskyn NACA-renkaan täyterengas ja kannatinkehä

Maanantai 25.10.2021 - Tiistaikerholainen

VL Myrsky II:n NACA-rengas on monimutkainen rakennettava. Onneksi olemme Tiistaikerhossa jo voiton puolella renkaan rakentamiseksi entisöitävään Myrsky MY-14 -hävittäjän moottoriin. Kunhan NACA-rengas osineen on käynyt kromatoinnissa ja se jälkeen mm. kiinnityskonsolit on renkaan sisäpintaan asennettu, päästään testaamaan renkaan kiinnitystä Suomen ilmailumuseossa olevaan  Pratt & Whitney R-1830-moottoriin.

Onkin onni, että museossa on näytteillä tuo moottori, niin ei tarvitse lähteä Tikkakoskelle asti koekiinnittämään NACA-rengasta Suomen ilmavoimamuseossa entisöitävän MY-14 rungossa kiinni jo olevaan Pratt & Whitney -moottoriin. Suomen ilmailumuseon moottori on ollut DC-3:ssa, mutta sopii hyvin Myrskyn NACA-renkaan kiinnittämisen testaamiseen.

Tiistaikerhossa on viime ajat rakennettu NACA-renkaan helmaan kiinnitettävää täyterengasta sekä sen päälle tulevaa moottorisuojuksen kannatinkehää. Täyterenkaan päälle kiinnitettävän kannatinkehän reuna ulottuu 30 mm NACA-renkaan helman ulkopuolelle. Kannatinkehä muodostaa NACA-renkaan helman jatkoksi pedin moottorinsuojuksen eli vaippalevyn reunalle. Kannatinkehä on päällystetty nahalla. Nahkapäällys on sen vuoksi, että se vaimentaa moottorin aiheuttamaa resonanssia kahden alumiinipinnan välillä.  

NACA-renkaan helmaan asennettiin ensin 2,5 mm alumiiniohutlevystä leikattu 40 mm leveä täyterengas. Täyterengas muotoiltiin NACA-renkaan reunan kaarevuuteen ja lukittiin siihen aluksi puristimilla. Tämän jälkeen täyterengas kiinnitettiin NACA-renkaaseen pienillä pulteilla. Kun rengas oli saatu paikalleen, vaihdettiin pulttien tilalle uppokantaiset koneruuvit, jotta täyterenkaan pinta on sileä sen päälle tulevan kannatinkehän kiinnittämiseen. Lopullisesti niin täyterengas kuten myös kannatinkehä kiinnitetään niittaamalla NACA-renkaaseen.

Kannatinkehään rakentamiseksi leikattiin 1,5 mm vahvuisesta alumiiniohutlevystä 85 mm leveitä liuskoja.  Liuskojen toinen reuna taivutettiin kouruksi. Tämän jälkeen aloitettiin liuskojen muokkaaminen täyterengasta vasten NACA-renkaan kaarevaan muotoon. Muokkauksen tarkoitus oli myös saada kannatinkehä painautumaan tiiviisti täyterenkaan pintaan. Kun tämä oli saavutettu, kannatinkehän ja täyterenkaan läpi porattiin reiät, joista kannatinkehä kiinnitettiin täyterenkaaseen pienillä pulteilla.

Täyterengas ja kannatinkehä piti tehdä myös NACA-renkaan konekiväärien tuliputkien kohdalle. Se oli työläs tehtävä, koska tuliputket tekevät NACA-renkaan helmaan ”kuhmuja”. Niinpä sekä täyterengas että kannatinkehä oli muokattava tuliputkien ”kuhmujen” muotoon. Siinä olikin tehtävä monenlaista muokkausta, ennen kuin täyterengas ja kannatinkehä saatiin asettumaan paikalleen tuliputkien kohdalla. Välillä piti vielä tarkistaa, että kannatinkehä reuna ulottui täsmälleen 30 mm NACA-renkaan helman ulkopuolelle.

Kun kannatinkehä oli saatu kiinnitettyä alustavasti, kehän ja sen alla olevan täyterenkaan läpi porattiin reikäjono tulevaa niittausta varten. Toistaiseksi reikiin laitettiin väliaikaiset ristipääkantaiset pultit.  Nyt voitiin myös tarkastella, kuinka tuliputkien väliin tuleva imukomun ilmanottotorvi asettuu paikalleen kannatinkehää vasten.

Kuvat: Lassi Karivalo

MY-14:n rungon vanerointi keskeytetty

Sunnuntai 17.10.2021 - Reino Myllymäki

Ilmavoimamuseon entisöintiryhmältä Tikkakoskelta tuli jokunen päivä sitten pieni päivitys. Sen mukaan MY-14:n rungon vanerointi on jouduttu keskeyttämään. Tämä johtuu työjärjestyskysymyksestä, sillä kuomun pleksien ja eturungon takimmaiset alumiiniverhoilulevyjen tulee olla tehtynä, jotta takarungon vaneriarkit saadaan saumattomasti paikoilleen.

Niinpä entisöintiryhmä siirtyi harjoittelemaan pleksin taivuttamista ja sovittelemaan eturungon alumiiniverhouslevyjä.

Antero Flander on taivuttanut pajallaan Rautalammilla nuo alumiiniverhouslevyt muotoonsa ja tehnyt kaikki niihin tarvittavat jäykistelistat. Entisöintiryhmän työksi jäi ohutlevyjen leikkaaminen mittoihinsa, jäykisteiden niittaus ja Dzuz-lukkojen asennus. Niittejä tulee lyötäväksi noin 2 500, eikä luku tietenkään sisällä NACA-renkaan niittauksia!

Myrskyssä on kaksi konekiväärin tahdistinta, joista molemmat palvelevat kahta konekivääriä. Nyt on saatu kunnostettua tahdistimien säilyneet osat. Niistä saadaan koottua yksi tahdistin MY-14-koneeseen asennettavaksi.

Kuvat: Suomen Ilmavoimamuseo.

MY-14:n rungon vanerointi etenee

Torstai 23.9.2021 - Reino Myllymäki

Tikkakosken entisöintiryhmältä Suomen Ilmavoimamuseolta tuli eilen tilannepäivitystä.

Siellä takarungon vasemmanpuoleinen vaneriarkki on kiinnitetty paikoilleen. Kun diagonaalivaneria ei valmiina ollut saatavissa, arkki on tehty tavallisesta 1,2 mm lentokonevanerista sahatuista ja yhteen jatkoksin liitetyistä kappaleista.

Myrskyn suursarjan lopullinen verhoilupiirustus puuttuu ja käytettävissä oleva piirustus kuvannee suursarjan alkupään koneiden (MY-5 ja MY-6) vaneriverhoilua, joka poikkeaa sarjan myöhempien koneyksilöjen verhoilusta. Valokuvista näkee, että vaneriarkit olivat myöhemmissä koneyksilöissä suurempia kuin piirustuksessa. Niinpä saumojen sijaintien ja muiden yksityiskohtien selvittely on "vaatinut paljon intensiivistä valokuvien tuijottelua".

Verhoiluvanerien sisäpuolinen maalaus on jo nyt työlästä, koska "rungon sisälle ei mahdu pieninkään konservaattori", ja vaikeammaksi koko ajan menee. Viimeisten vaneriarkkien maalaus tulee olemaan mielenkiintoista - eli vaikeaa.

Ohjaamoon saatiin paikoilleen myös moottorin ohjekilpi. Kaksi alkuperäistä huonokuntoista kilpeä oli saatu MY-5:stä ja MY-9:stä, mutta Ilmavoimamuseon varastosta löytyi käyttämätön kilpi. Ensinmainituissa oli ahtopainelukemat peitetty uusilla lukemilla ja vanhoista valokuvista selviää, että mmHg-pohjaiset lukemat on korvattu ata-pohjaisilla. Olisiko käynyt niin, että tuotannossa oli ahtopainemittarin tyyppi aikanaan jouduttu vaihtamaan?

Koska hyväkuntoisessa käyttämättömässä kilvessä oli oikeat lukemat jo valmiina, se valittiin asennettavaksi MY-14-koneeseen. Kyltti pestiin saippualla, pieni murtuma korjattiin liimaamalla ja kyltti ruuvattiin paikoilleen koneen ohjaamoon.

Kuvat: Ilmavoimamuseo.

Myrskyn takarungon vanerointi aloitettu

Tiistai 7.9.2021 - Reino Myllymäki

Tikkakosken entisöintiryhmältä tuli tänään pieni päivitys. Siellä on päästy aloittamaan MY-14:n takarungon vanerointi.

Kaksi vanerivuotaa on saatu asennettua. Vanerivuodat taipuvat kahteen suuntaan ja liimauksessa tarvittavan puristuspaineen saavuttamiseksi on tarvittu suurta määrää puristimia ja sinkilöitä sekä kiristyskalvoa. Takarungon sisämaalausta tullaan tekemään sitä mukaa, kun vanerointi etenee.

Tikkakosken entisöintiryhmä sai myös vihjeen jäämistöstä, joka saattaisi sisältää lentokoneen osia. Niin sisälsikin; myös Myrskyn osia. Tärkein löytö oli konekiväärin tahdistimen mekanismin kiinnitysosat moottoriin. Niitä ei ollut ennestään yhtään, eikä edes piirustuksia. Niinpä tahdistinlaitteen kiinnitys oli jäänyt epäselväksi asiaksi.

Lahjoituksen seurauksena MY-14 saa ainakin toisen tahdistinkoneiston paikalleen. Tahdistimia on Myrskyssä kaksi, molemmat ohjaavat kahta konekivääriä.

Lisäksi löytyi yksi laskutelineen sisäänvetomekanismin kotelo, mukaanlukien ratas ja akseli laippoineen, sekä yksi Myrskyn laskutelineen varsi. Näistä kaikkia ei voida hyödyntää MY-14:ssä, mutta ainakin yksi kiduskoneiston uustuotantolaakeri jää pois, kun tilalle voidaan asentaa alkuperäisosa.

Kuvat: Suomen Ilmavoimamuseo.

Myrskyn laskutelineen pyöränavan peitelevyn tekeminen jatkuu

Torstai 26.8.2021 - Tiistaikerholainen

VL Myrsky II:n (MY-14) oikean siiven laskutelineen pyöränapaan kiinnitettävän peitelevyn tekeminen on jatkunut Tiistaikerhossa. Parhaillaan tehdään peitelevyn sisäpuolen reunaan kiinnitettävää metallitukea. Peitelevyn reunaa kiertävä tuki tehdään 15 mm paksuisesta teräsneliöputkesta. Se kiinnitetään 10 mm päähän peitelevyn reunasta.

Neliöputki toimii sekä alumiinilevystä leikatun peitelevyn tukirankana että peitelevyn sisäpintaan kiinnitettävien jäykisteiden kiinnitysalustana. Alumiinilevystä leikatut jäykisteet niitataan peitelevyyn siten, että neliöputki jää peitelevyn ja jäykistelevyn väliin.  Jäykisteet ovat jo valmiina kiinnitettäviksi. Koesiiven pyöränavan peitelevyyn jäykisteet on jo niitattu. Koesiiven peitelevy toimiikin mallina varsinaisen siiven laskutelineen peitelevyjen tekemisessä.

Koska pyöränavan peitelevyn yläreuna on kaareva, neliöputkea muokattiin mankelissa peitelevyn kaarevaan muotoon. Muokkaaminen mankelissa tehtiin vaihe vaiheelta. Välillä käyristyvää neliöputkea verrattiin peitelevyn kaarevaan reunaan. Kun haluttu kaarevuus saavutettiin, neliöputkesta katkaistiin palat peitelevyyn yläreunaa varten.

Pyöränavan peitelevyn alareuna ei ole kaareva, vaan kulmikas.  Levyn alareunaa varten leikattiin pätkä neliöputkesta. Tarvittavien kulmien tekemiseksi neliöputkeen sahattiin levyn reunan jyrkemmän kulman kohdalle lovi ja loivemman kohdalle useita vierekkäisiä sahauksia. Näistä kohdin putki taivutettiin vastaamaan peitelevyn alareunan muotoa.

Tämän jälkeen merkittiin teipillä peitelevyn yläreunan kaarevan putken ja alareunan kulmikkaan tukiputken yhtymäkohtaan linja kulmaliitokselle. Merkin mukaan putkien päät sahattiin viistoiksi. Vinopäiset putken päät asetettiin toisiaan vasten ja putket kiinnitettiin puristimilla peitelevyyn. Putkien päät tullaan ensin heftaamaan eli hitsaamaan sen verran kiinni toisiinsa, että putkikehikon voi yhtenäisenä irrottaa alumiinisesta peitelevystä varsinaista putkien liitoskohtien umpeen hitsausta varten. Näin neliöputkesta saadaan yhtenäinen peitelevyn reunassa kulkeva tukiranka.

Kuvat: Lassi Karivalo.

Jäykisteet niitattiin Myrskyn oikean siiven laskutelineen joustintuen peitelevyyn

Maanantai 23.8.2021 - Tiistaikerholainen

Tiistaikerhossa on jatkettu Myrsky-hävittäjän (MY-14) oikean siiven laskutelineen peitelevyjen tekemistä. Valmiiksi muokattuun joustintuen peitelevyyn niitattiin U-profiilisia jäykistelistoja.
Nämä peitelevyn sisäpinnan reunaan niitattavat jäykistelistat on leikattu alumiinilevystä ja prässätty sitten muotoonsa. Niin itse peitelevy, kuin jäykistelistat ovat jo kromatoitu.

Niittaaminen aloitettiin kiinnittämällä ensimmäinen neljästä jäykistelista clecoilla peitelevyyn reunaan. Asennuspihdeillä niitin reikiinn kiinnitettäviä clecoja käytetään yhteen niitattavien tai hitsattavien kappaleiden väliaikaiseen kiinnitykseen. Cleco-kiinnityksestä huolimatta niitin reikiä jouduttiin hieman hiomaan pyöröviilalla, jotta niitit saatiin ”solahtamaan” hyvin reikiinsä.

Niitteinä käytettiin 3x6 mm uppokantaisia niittejä. Jäykisteet niitattiin kiinni peitelevyyn niitti kerrallaan. Niittaaminen tehtiin paineilmakäyttöisellä niittipyssyllä. Kaikki peitelevyn neljä jäykistettä on nyt niitattu. Peitelevyä on alustavasti soviteltu oikean siiven laskutelineen joustintuen päälle ja hyvin se siihen sopiikin.

Kuvat: Lassi Karivalo.

Myrskyn oikean siiven laskutelineen peitelevyjen asentamista

Perjantai 30.7.2021 - Tiistaikerholainen

Tiistaikerhossa on käynnissä VL Myrsky II:n (MY-14) oikean siipipuoliskon laskutelineen peitelevyjen asentamiseen liittyvät työt.  Myrskyn piirustuksissa peitelevyistä käytetään termiä muodostus. Käytän blogissa kuitenkin paremmin kuvaavaa termiä peitelevy. Laskutelineen joustintuessa, takatuessa sekä pyöränavassa kiinni olevat peitelevyt peittävät laskutelineen koteloaukon laskutelineen ollessa sisään vedettynä.

Käytössämme ei ole ainuttakaan alkuperäistä kokonaista Myrskyn laskutelinettä pyörineen. Meillä on kuitenkin kolme alkuperäistä laskutelineen pyöränapaa pyörineen sekä joitain laskutelineeseen kuuluvia osia ja yksi peitelevy. Se on MY-34:n laskutelineen takatuen peitelevy. Niinpä nuo puuttuvat peitelevyt tehtiin ja ovat valmiina laskutelineisiin asennettaviksi. Sen sijaan peitelevyihin niitattavista jäykisteistä suurin osa on vielä alumiinilevystä leikattuina, mutta jo kromatoituina osina.

Patria Oyj teki puuttuvat kaksi joustintukea entisöitävään MY-14-hävittäjään. Tiistaikerhossa tehtiin puolestaan joustintuki koesiiven laskutelineeseen. Koesiiven laskuteline peitelevyineen on koesiipeen kertaalleen jo asennettu. Se onkin ollut tarpeen monen laskutelineen asentamisessa eteen tulleen ongelman ratkaisemiseksi.

Aloitettiin laskutelineen asentaminen MY-14:n oikeaan siipipuoliskoon. Sitä varten siipipuolisko käännettiin alapuoli ylöspäin. Laskuteline laskettiin koteloonsa ja kiinnitettiin paikalleen. Tämän jälkeen aloitetaan joustintukeen, takatukeen sekä pyöränapaan kiinnitettävien alumiinilevystä tehtyjen peitelevyjen asennus. Joustintuen takatukeen tuleva peitelevy on MY-34:n alkuperäisosa.

Ensin huomio kohdistettiin pyöränapaan kiinnitettävään peitelevyyn. Se on leikattu 1,5 mm vahvuisesta alumiinilevystä. Peitelevyä muokataan reunoistaan niin, että laskutelineen ollessa sisällä kotelossaan, kotelon reunan ja peitelevyn reunan väliin jää 1,5 mm rako.  Kun peitelevyn reunat on työstetty muotoonsa, peitelevy saa ulko- ja sisäpintaansa alumiinilevystä tehdyt jäykisteet.

Jotta pyöränapaan kiinnitettävä peitelevy saadaan pidettyä paikallaan reunojen muokkauksen aikana, pyöränavassa olevaan neljään peitelevyn kiinnityspultin reikään ruuvattiin kärjistään teräväksi sorvatut kohdistustapit. Sitten peitelevy asetettiin navan päälle niin, että sen reunat vastasivat pyöräkotelon reunoja. Kun peitelevyä naputeltiin kohdistustappien kohdalta, tapin kärjistä jäi jäljet levyn alapintaan. Jälkien kohdalle porattiin tappien mukaiset 8 mm reiät, jonka jälkeen peitelevy painettiin merkkaustappeihin.  Näin levy saatiin lukituksi reunoiltaan muokattavaksi.

Todettiin, että peitelevyn reuna jää muutamasta kohdasta ”makaamaan” pyöräkotelon reunan päälle. Peitelevyn reunoista on siten otettava vähän pois, jotta levy painuu pyöräkotelon reunan sisäpuolelle. Kavennettavat kohdat merkattiin joko maalarinteipillä tai piikin kärjellä. Sitten levy irrotettiin kohdistustapeista ja levyn reunoja hiottiin hiomahihnalla ja reuna siistittiin viilalla. Hiontaa tehtiin useaan otteeseen välillä peitelevyä paikalleen kokeilleen. Kun levyn ja kotelon reunan väliin oli satu 1,5 mm välys, pyöränapaan kiinnitettävä peitelevy oli saanut oikean muotonsa.

Seuraavana työnä on niitata pyöränavan peitelevyyn alumiinilevystä leikatut jäykisteet. Peitelevyn sisäpinnan jäykisteet ovat kotelorakenteiset. Ulkopinnalla jäykisteenä on pelkkä soikea 3 mm vahvuinen alumiinilevy.  Koesiiven pyöränavan peitelevyssä on jo jäykisteet. Tätä peitelevyä käytetäänkin mallina varsinaisen siiven laskutelineen navan peitelevyn jäykisteiden tekemiselle ja kiinni niittaamiselle. Koesiiven peitelevy on jo kromatoitu, josta johtuu suojuksen kellertävä väri.

Myrskyn oikean siiven laskutelineen pyöränavan peitelevyn ulkopinnan jäykiste leikattiin 3 mm alumiinilevystä. Jäykiste pitää muokata peitelevyn lievästi kaarevan profiiliin ennen jäykisteen niittaamista levyn ulkopintaan. Haluttu muoto saadaan mankeloimalla jäykistettä vähä vähältä muotoonsa. Mankelin teloja säädettiin sopiviksi, jonka jälkeen jäykistelevyä mankeloitiin telojen välissä välillä tarkastaen kaarevuuden astetta. Mankelointia jouduttiin tekemään monta kertaa, ennen kuin paksuhko alumiinilevyyn saatiin muokatuksi pyöränavan peitelevyn pinnan myötäiseksi. Seuraavaksi ryhdytään kokoamaan peitelevyn sisäpintaan tulevia kotelorakenteisia jäykisteitä niiden kiinni niittaamiseksi.

Kuvat: Lassi Karivalo

Myrskyn laskusiivekkeet pintamaalattaviksi

Tiistai 27.7.2021 - Tiistaikerholainen

Entisöitävän VL Myrsky II (MY-14) -hävittäjän sivu- ja korkeusvakaajan sekä siivekkeiden jälkeen pintamaalattaviksi toimitettiin Espoon automaalaamoon Myrskyn kaksi laskusiivekettä.

Myrskyn laskusiivekkeet ovat alumiinirakenteiset. Laskusiivekkeen alapinta on sileää alumiinilevyä ja se maalattiin Valtion lentokonetehtaalla siiven alapinnan värin mukaisesti vaalean siniseksi (maali S&H 39/323). Laskusiivekkeen yläpinta on verhoilematon ja siinä on näkyvissä laskusiivekkeen sisärakenne jäykisteineen. Sisärakenne on maalattu tumman vihreällä pohjamaalilla (S&H 39/301 tai RLM02). Laskusiivekkeen yläpinta tulee näkyviin, kun laskusiiveke otetaan ulos.

Käytössämme on kolme Myrskyn alkuperäistä laskusiivekettä. Kolme me niitä tarvitsemmekin, sillä kolmas siiveke asennetaan Myrskyn entisöinnin ohessa tehtyyn koesiipeen. Koesiipi on 2,5 metrin mittainen oikeanpuoleisen siiven tyviosa. Se ja sille vastinpariksi jo tehty vasemman siiven 1,0 metrin mittainen tyviosa asennetaan aikanaan käytössämme olevaan Myrsky MY-5:n runkokehikkoon, josta myös tulee aikanaan näyttelyesine.

Likaantuneiden ja ajan patinoimien laskusiivekkeiden pinnat puhdistettiin. Paksussa ruosteessa olleet siivekkeen saranoista poistettiin ruoste ja niiden laakeroinnit tehtiin toimiviksi. Samoin tehtiin toimiviksi laskusiivekkeen liikuttamisen alkuperäiset kulmavaihteet kierre- eli matoruuveineen. Kulmavaihteet ovat jo paikallaan siivessä. Laskusiivekkeiden sileissä alapinnoissa oli joitain kolhuja ja painaumia. Ne paklattiin ja hiottiin pintamaalausta varten.

Kahdessa laskusiivekkeessä alapinnalla ollut vaalean sininen pintaväri on kulunut lähes kokonaan pois, jolloin alta on paljastunut tummanvihreä pohjamaali.  Näihin siivekkeisiin palautetaan alkuperäisen sävyn mukainen vaalean sininen maalipinta. Kolmannessa laskusiivekkeessä vaalean sinistä pintamaalia on vielä näkyvissä, mutta melkein valkoiseksi haalistuneena ja alta kuultaa jo vihreä pohjamaali. Kaikkien kolmen laskusiivekkeen sisäpintojen vihreä maali on riittävän hyvässä kunnossa, eikä niitä tarvitse uudelleen maalata.

Espoon automaalaamoon on nyt lähetetty pintamaalattaviksi vain kaksi laskusiivekettä eli ne, joista vaalean sininen pintamaali oli kulunut pois. Pohdinnassa on, jätetäänkö kokonaan pintamaalaamatta kolmannen laskusiivekkeen alapinta, jossa alkuperäinen sininen pintamaali on vielä haalistuneena näkyvissä.

Jos näin menetellään, MY-14 saa toiseen siipeensä alapinnaltaan uudella vaalean sinisellä pintamaalatun laskusiivekkeen ja toiseen siipeensä laskusiivekkeen, jonka alapinnassa on alkuperäinen, mutta vaalean harmaaksi kulunut maalipinta. Tässä pohdinnassa ovat taustana museaaliset perusteet. Niiden mukaan entisöinnissä ja etenkin konservoinnissa pyritään säilyttämään alkuperäistä niin paljon kuin se on museaalisesti tarkoituksenmukaista.

Kuvat: Lassi Karivalo

MY-14:n tulensammutusjärjestelmä

Maanantai 26.7.2021 - Reino Myllymäki

VL Myrskyn tulensammutusjärjestelmä perustui ohjaamossa istuimen viereen sijoitettuun tulensammutuspulloon ja siitä kaasuttimen imukomuun ja moottoritilaan kaasuttimen lähelle johtavaan kaksihaaraiseen putkeen.

MY-14:n tulensammutinjärjestelmä puuttui kokonaan. MY-5:ssä ja MY-9:ssä oli jäljellä huonokuntoista sammutinputkistoa, kiinnikkeitä ja tuliseinän läpivientiliittimet. Ilmavoimamuseon varastosta löytyi yksi irrallinen moottoritilan sammutinputki, joka oli katkaistu ja siitä puuttui toinen suutin.

Tehtiin uusi sammutinputki 8 mm kupariputkesta piirustuksen mukaan. Liitoskohtiin kovajuotettiin uudet messinkiliittimet. Alkuperäiset kiinnikkeet puhdistettiin oksaalihapolla ja moottoritilan puuttuvat kiinnikkeet tehtiin alumiinista piirustuksen mukaan. Moottoritilan haara tehtiin alkuperäistä mallina käyttäen, toinen haara tehtiin alkuperäisestä putkesta. Puuttuva suutin sorvattiin messingistä kuitenkin siten, että siitä tehtiin piirustuksen puuttuessa vain ulkoisesti alkuperäistä vastaava.

Suuttimen kiinnikkeet tehtiin teräspellistä piirustuksen mukaan ja putkisto maalattiin VL-standardin mukaisesti punaisella merkkivärillä. Putkisto asennettiin paikoilleen piirustuksen ja valokuvien mukaisesti.

Sammutinpullon alaosan kiinnike on hyväkuntoinen varastosta löytynyt käyttämätön varaosa, joka puhdistettiin ja maalattiin uudelleen. Kiinnikkeelle tehtiin alkuperäisen mukainen nahkapehmuste nahkanauhasta. Puuttuva ylempi kiinnike tehtiin kokonaan uusiksi piirustuksen mukaan.

Oikeanmallista tulensammutinpulloa ei ole säilynyt, mutta piirustus on. Sen mukaisesti tullaan tekemään uusi tulensammutinpullo MY-14:ään. Kiinnikkeiden ja putkiston sovitustyössä käytetty pullo lainattiin FR-110:stä.

Kuvat: Suomen Ilmavoimamuseo

MY-14:n seoksen ja öljyn lämpömittarit johtoineen ja antureineen

Lauantai 24.7.2021 - Reino Myllymäki

Tikkakoskelta kaksi viikkoa sitten tullut valokuva- ja raporttilähetys sisälsi tietoa MY-14:n mittareista.

Alkuperäisistä seoksen ja öljyn lämpömittareiden asennuksista oli jäljellä vain vähäisiä jäänteitä. Suomen Ilmavoimamuseon varastoista löytyi kuitenkin varusteluettelon mukainen seoksenlämpömittari (Siemens FL20342 -40 -0 - +40C) ja öljynlämpömittari (Hartman & Braun FL20342 0-130C) sekä lämpöanturit (Hartman & Braun FL20340 STG 1) ja liittimet.

Anturit puhdistettiin oksaalihapolla. Anturin liitinadapteri sorvattiin piirustuksen mukaan alumiinista ja anodisoitiin. Uudet johtimet ja niiden panssarisukat tehtiin ja asennettiin piirustusten mukaisesti. Oikeanmalliset liittimet anturiin ja mittariin löytyivät Suomen Ilmavoimamuseon varastosta.

Mittarit asennettiin päämittaritauluun ja oikeanpuoleiseen apumittaritauluun piirustusten mukaisesti.

Kuvat: Suomen Ilmavoimamuseo.

MY-14:n moottorin huohotusputki

Torstai 22.7.2021 - Reino Myllymäki

Kaksiviikkoa sitten Tikkakoskelta tulleesta kuva- ja raporttipäivityksestä syntyi nyt tämä kirjoitus.

MY-14 saa moottorikseen Pratt & Whitney R-1830-S1C3-G Twin Wasp -moottorin, joka aikaisemmassa elämässään on ollut kiinnitettynä DC-3-koneeseen. Moottorin alkuperäiset lyhyet huohotinputken alkuosat olivat paikoillaan, mutta ne olivat erimalliset kuin Myrskyn SC3-G-moottorissa: lyhyemmät ja eri puolella moottoria.

Ruotsalaisesta STW-C-kopiomoottorista löytyi oikean mallinen taaempi huohotusputki, joka asennettiin paikoilleen sen jälkeen, kun putken liitoskohta oli ensin käännetty oikeaan suuntaan. Sen sijaan etummainen huohotusputki oli tehtävä 25 mm teräsputkesta, johon kiinnitettiin hitsaamalla alkuperäinen moottorissa ollut liitinmutteri.

Koska alkuperäisestä pinnoitteesta ei saatu selvyyttä, putki maalattiin sinkkimaalilla ja käsiteltiin Renaissance-vahalla. Huohotusputket yhdistävä alumiiniputki ja sen jatko-osa tehtiin 25 mm alumiiniputkesta. Myöskään tämän putken pintakäsittelystä tai värimerkinnöistä ei löytynyt tietoa, joten se vain anodisoitiin. Putket liitettiin toisiinsa piirustuksen mukaisilla kumiputkiliitoksilla ja alkuperäismallisilla letkunkiristimillä.

Kuva: Suomen Ilmavoimamuseo.

MY-14:n sivu- ja korkeusvakaaja sekä siivekkeet pintamaalattu

Tiistai 20.7.2021 - Tiistaikerholainen

Tiistaikerhossa pohjamaalattiin kevätkauden aikana VL Myrsky II:n (MY-14) vaneripintaiset siivet, sivu- ja korkeusvakaaja sekä siivekkeet. Pohjamaalauskertoja paklauksineen ja välihiontoineen oli useita. Lopputuloksena saatiin todella sileää pohjamaalattua vaneripintaa pintamaalattavaksi.

Kuva: Jukka Köresaar.

Suomen ilmavoimamuseo ja Suomen ilmailumuseo ovat selvittäneet VL Myrskyn rakentamisessa Valtion lentokonetehtaalla käytettyjä maaleja. Selvitysten pohjalta on MY-14 entisöinnin johtoryhmässä päätetty entisöinnissä käytettävistä nykyaikaisista maaleista. Alkuperäisiä maaleja ei enää ole saatavilla.

Maaliselvityksen mukaan Myrskyn vaneripinnat pohjamaalattiin Valtin lentokonetehtaassa seuraavasti: Tartuntapohjamaalina eli primerina käytettiin Winter 689+5 % alumiinihilejauhemaalia, jonka päälle vedettiin lastalla tasoitekitti. Hiomamaalina käytettiin Winter 199 -maalia. Maalaukset tehtiin ruiskulla.

Myrskyn pintamaaleina Valtion lentokonetehtaalla käytettiin koneen yläpinnoilla tummaa oliivinvihreää Winter 595 maalia sekä mustana kuviona mustaa Winterin 33503 maalia. Alapinnoilla käytettiin vaaleansinistä S&H 39/323 maalia eli niin kutsuttua DN-värisävyä. Maalaus tehtiin ruiskulla.

MY-14 entisöinnissä siipien, sivu- ja korkeusvakaajan sekä siivekkeiden vaneripintojen pohjamaalaamisessa käytettiin Tiistaikerhossa edellä mainittuja maaleja vastaten primerina Temalac AB 70 (RAL 9006) ja hiomavärinä Futura 3 (RAL 7005) -maaleja. Maalit levitettiin telalla.

Entisöitävän Myrsky MY-14 siipien, siivekkeiden ja vakaajien pintamaalaus teetetään ostopalveluna ja maalaus toteutetaan ruiskumaalauksena. Maalauksen tekee Espoon automaalaamo Oy.

Ensimmäiset Tiistaikerhossa rakennetut Myrsky MY-14 osat ovat nyt saaneet pintamaalinsa, kun sivu- ja korkeusvakaaja sekä siivekkeet toimitettiin pintamaalattaviksi Espoon automaalaamoon.  Siellä ne saivat alkuperäisiä maaleja vastaten yläpintaansa oliivinvihreän Teknosynt combi 50 (Teknos TM-11263/20) pintamaalin sekä alapintaansa vaaleansinisen Teknosynt combi 50 (Teknos TM-11299/20) maalin. Yläpinnoista puuttuu vielä musta kuviointi. Mustana pintamaalina tullaan käyttämään Teknosynt 50 (RAL 9005).

Vasemmassa siivekkeessä on jo siihen kuuluva siivekkeen trimmilaippa. Se on alkuperäinen Myrskyn osa alkuperäisine pintamaaleineen. Uuden pintamaalauksen jälkeen olikin hyvä verrata toisiinsa siivekkeen alapinnan uuden ja alkuperäisen vaalean sinisen pintamaalin sävyjä. Voidaan todeta, että uuden maalin sävy vastaa hyvin alkuperäistä vaalean sinistä sävyä.

Kuvat: Lassi Karivalo, ellei toisin erikseen mainittu.