Blogi

Myrskyn oikea siipipuolisko käännettiin laskutelineen asentamiseksi

Sunnuntai 13.6.2021 - Tiistaikerholainen

Tiistaikerhossa aloitettiin asentaa laskutelineitä entisöitävänä olevan VL Myrsky II:n (MY-14) siipipuoliskoihin. Laskutelineitä on jo perusteellisesti koeasennettu Myrsky-projektissa tehtyyn koesiipeen. Se on 2,5 metrin pituinen siiven tyviosa ennen muuta juuri laskutelineen asennuksen testaamiseksi. Laskutelineen asennuksen kohteeksi otettiin ensin oikea siipipuolisko.

Koska siipipuoliskot jäivät pohjamaalauksen jälkeen työtasoilleen oikein päin, oikea siipi piti kääntää ympäri, jotta laskutelineen aukko saadaan ylöspäin telineen asentamiseksi. Siipipuoliskoja on jo useaan kertaan käännetty eri työvaiheiden aikana. Sitä varten on tehty siiven kärkeen ja tyveen kiinnitettävä terästeline, joiden varassa siipi kohotetaan nostolaitteilla ilmaan ympäri käännettäväksi.

Kaksi alinta kuvaa: vie hiiri kuvan päälle ja se jälkeen pois, näet lisää kuvia!

Niinpä oikean siiven kärkeen ja tyveen kiinnitettiin nämä kääntötelineet. Sen jälkeen kumpaankin siiven päähän tuotu nostolaite yhdistettiin kääntötelineeseen nostoliinoilla. Tämän jälkeen nostolaitteita pumpaten siipi kohotettiin ilmaan sitä koko ajan käsillä tukien. Kun siipi oli nostettu riittävän korkealle, siipeä alettiin kallistaa ympäri kääntämiseksi. Siipi pyöräytettiin varovasti toiselle kyljelleen sitä samalla vastapuolelta käsillä tukien. Kun siipi oli käännetty, se laskettiin nostolaitteiden varassa alla olevalle työtasolle, jossa se asetettiin vaakatasoon siipeä kaarien kohdalta tukien.

Kuvat: Jorma Laakkonen.

Kuva: Jorma Laakkonen

Laskutelineen aukko oli nyt ylöspäin ja voitiin aloittaa laskutelineen sovittaminen tavalla, jolla telinettä oli jo sovitettu testisiipeen. Ihan koemielessä oikean siiven laskutelineaukkoon laskettiin alustavasti laskutelineen joustintuki pyöränapoineen ja akseleineen. Samalla soviteltiin myös sijoilleen alumiinilevystä tehtyjä laskutelineen aukon suojuksia kuten laskutelineen vinotuen suojus, joustintuen yläosaan kiinnitettävä suojus, pyörän napaan kiinnitettävä suojus sekä pyöräkotelon aukon rungonpuoleiseen reunaan kiinnitettävä avautuva suojus. Hyvinpä kaikki tutuivat paikalleen alustavasti asettuvan.

Kuva: Jorma Laakkonen

Edessä on nyt vaativa työ saada oikean siiven laskutelineen kaikki nivelet ja kiinnitykset kohdalleen, jotta teline tulee moitteettomasti sekä ulos että painuu takaisin sisään. Lisäksi pitää kiinnittää paikalleen laskutelineen vinotukeen, joustintukeen sekä pyöränapaan tulevat alumiiniset suojukset. Oma haasteensa on saada pyöräaukon rungonpuoleisessa reunassa olevan alumiinisen suojaluukun sulku- ja avausmekanismi asennetuksi ja toimimaan suunnitellusti. Tämä jousitettu luukku avautuu jousen avulla automaattisesti, kun laskuteline otetaan ulos. Otettaessa laskuteline sisään laskutelineen rengas painautuu luukun mekanismissa olevaa tappia vasten painaen samalla luukun kiinni.

Kuvat: Lassi Karivalo, ellei toisin erikseen mainittu.

Myrskyn sivuperäsinkin sai verhouskankaan alusnauhat

Sunnuntai 6.6.2021 - Tiistaikerholainen

Kun VL Myrsky II:n (MY-14) korkeusperäsinten verhouskankaan alusnauhat oli ommeltu peräsimen kaariin, sama työ jatkui sivuperäsimen kanssa. Korkeusperäsimistä poiketen, sivuperäsin on alkuperäisen mukaisesti puurakenteinen.

Kuva: Heikki Kaakinen.

Työohjeenamme oli Valtion lentokonetehtaan 30.9.1942 hyväksytty sivuperäsintä koskeva piirustus, josta ilmeni hyvin, kuinka alusnauhat tulee ommella. Piirustuksen osaluettelossa on myös yksityiskohtainen luettelo peräsimen verhoilun tarpeistosta verhouskankaineen, kankaan alusnauhoineen, peitenauhoineen ja neulomalankoineen.  Alusnauhana käytimme 20 mm leveää diagonaalisesti kudottua pellavanauhaa.

Kuva: Heikki Kaakinen.

Kuva: Heikki Kaakinen.

Jotta ommeltavat alusnauhat pysyisivät paikallaan sivuperäsimen kaaren päällä niitä kaariin ommeltaessa, alusnauha pingotettiin kaaren ylle ja sen toinen pää liimattiin kiinni johtoreunan ja toinen pää jättöreunan vaneriin. Liimana käytettiin kontaktiliimaa.

Vasen kuva: Heikki Kaakinen.

Ennen alusnauhojen ompelun aloittamista oli vielä yksi työ tehtävä. Johtoreunaa peittävän vanerin liepeet piti taivuttaa sisäänpäin, etteivät liepeet jää ”törröttämään” tulevaa verhouskangasta vasten sitä vähitellen vahingoittaen.

Kuva: Heikki Kaakinen.

Kuva: Heikki Kaakinen.

Vaneriliepeiden taivuttamiseksi porattiin 3 mm reiät piirustuksen mukaisille paikoille, jonka jälkeen liepeitä taivutettiin toisiaan vasten ja sidottiin väliaikaisesti tähän asentoon maalarinteipillä. Porattujen reikien läpi pujotettiin pellavalanka, joka solmittiin vaneriliepeet toisiaan yhdistäväksi kiristäväksi lenkiksi. Tämän jälkeen voitiin tukena olleet maalarinteipit poistaa ja aloittaa verhouskankaan alusnauhojen ompelu.

Kuva: Heikki Kaakinen.

Sivuperäsimen verhouskankaan alusnauhojen ompelu tehtiin käytännössä samoin kuin meneteltiin korkeusperäsinten kanssa. Kaaren kapeassa osassa kaaren ylä- ja alareunaa pitkin menevän alusnauhan reunat ommeltiin kiinni toisiinsa. Sen sijaan kevennysreikien kohdalla nauhan reunasta ompelulanka pujotettiin kevennysreiän läpi ja ommeltiin kaaren toisella puolella kiinni nauhan vastareunaan ja sitten sama toistaen toisin päin. Näin kevennysreikään muodostui ompelulangoista säteittäinen kuvio. Korkeusperäsin on nyt alusnauhansa saanut.

Kuvat: Lassi Karivalo, ellei toisin erikseen mainittu.

Myrskyn korkeusperäsimen verhouskankaan alusnauhat ommeltu

Tiistai 1.6.2021 - Tiistaikerholainen

VL Myrsky II -hävittäjissä oli alun perin puurakenteiset korkeusperäsimet. Aeroelastisen värähtelyn eli flutterin aiheuttamien peräsinten vaurioitumisen ja jopa hajoamisen vuoksi Myrskyihin alettiin vaihtaa värähtelyä paremmin kestäviä metallisia korkeusperäsimiä.

Entisöitävänämme olevaa MY-14 Myrskyä koskevat dokumentit eivät kerro, ehtikö kone saada metalliset korkeusperäsimet ennen käytöstä poistamistaan. Myrskyn entisöintiprojektin johtoryhmässä kuitenkin päätettiin, että metalliset korkeusperäsimet MY-14 asennetaan. Yhtenä perusteena oli, että käytössämme oli valmiiksi Myrskyn alkuperäisiä, joskin vaurioituneita ja ilman verhoilua olevia metallisia korkeusperäsimiä.

Kuva: Heikki Kaakinen

Nuo käytössämme olevat alumiinirakenteiset korkeusperäsimet ovat jo jonkun aikaa olleet Tiistaikerhon korjaamia, kunnostamia ja maalaamia sekä odottamassa kangasverhoilua. Metalliperäsimet verhoillaan periaatteeltaan samalla tavalla kuin vastaavat puurakenteisetkin peräsimet. Ensiksi peräsimen kaariin ommellaan verhouskankaan alusnauha. Näihin nauhoihin ommellaan kiinni peräsimen päälle pingotettava verhouskangas. Kangas kiristetään tiukaksi monikertaisella nitroselluloosalakalla ja lopuksi se saa pintaansa koneen mukaisen maalipinnan.

Kuvat: Heikki Kaakinen

MY-14 korkeusperäsinten alusnauhojen ompelu on nyt käynnistynyt Tiistaikerhossa. Toinen peräsimistä kiinnitetiin ompelutyön helpottamiseksi pystyasentoon kahden pukin varaan. Ensimmäinen vaihe oli pingottaa kaarien päälle 20 mm levyinen pellavainen verhouskankaan alusnauha. Se tehtiin liimaamalla nauhan päät kaarien kohdalla peräsimen johtoreunaan. Näin nauha pysyy paikallaan sitä kaariin kiinni ommeltaessa.

Nyt oltiin valmiit nauhojen ompelemiseen kaariin. Ompelumallina käytimme soveltuvin osin ohjepiirustusta Myrskyn puurakenteisen korkeusperäsimen alusnauhojen ompelemisesta. Vastaavaa ohjetta metallirakenteisen peräsimen ompelusta ei ole säilynyt. Neulomalankana käytimme ohjeen mukaisesti monisäikeistä 0,5 mm vahvuista pellavalankaa.

Alusnauhan ompelu kaareen aloitettiin kaaren jättöreunan päästä. Kaaren ylä- ja alapuolelle pingotetun nauhan saman puoliset reunat ommeltiin harsimalla toisiinsa. Näin meneteltiin kaaren suipossa päässä, jossa ei ollut kevennysreikiä.

Kun edettiin kaaren leveämpään osaan pyöreiden kevennysreikien kohdalle, vaihdettiin ompelutapaa. Nyt nauhan reunaan kiinnitetty lanka pujotettiin ompeluohjeen mukaisesti kevennysreiän läpi ja siitä kaaren toiselle puolelle alusnauhan reunaan ja sitten taas takaisin toiselle puolelle. Alusnauha siis ommeltiin kaareen kieputtamalla lankaa kevennysreiän läpi. 

Kuva: Heikki Kaakinen

Kun peräsimen kaikkien kaarien alusnauhat oli saatu ommeltua, tehtiin sama toiselle korkeusperäsimelle. Korkeusperäsimet ovat nyt valmiit verhouskankaan kiinnittämiseksi. Myrskyn alkuperäispiirustuksen ohjeessa verhouskankaan laaduksi on merkitty pellavakangas 5.F.I.

Kuvat: Lassi Karivalo, ellei toisin erikseen mainittu.

Myrskyn moottorin imukomun ja ilmanottotorven tekeminen

Perjantai 28.5.2021 - Tiistaikerholainen

Lentokoneen kaasuttimeen tulevaa ilmavirtaa säädetään kaasuttimessa kiinni olevalla imukomulla. Tarvittaessa imukomun jatkona on ilmanottotorvi. Näin on mm. VL Myrsky II -hävittäjässä. Siinä NACA -renkaan yläreunassa olevasta ilmanottoaukosta lähtevä kaksiosainen ilmanottotorvi kulkee sylinterien yläpuolitse tähtimoottorin takana olevan kaksikurkkuisen kaasuttimen imukomuun. Imukomussa olevalla läpällä säädetään imuilman määrää ja samalla moottorin tilan kautta tulevaa lämmintä ilmaa kaasuttimen jäätymisen estämiseksi.

Myrskyn imukomu on alumiinivalukappale. Kaksiosaisen ilmanottotorven NACA-renkaaseen kiinnittyvä torven etuosa on alumiinilevyä. Torven jatko-osa on puolestaan teräslevyä, koska se sijaitsee kuumassa paikassa pakoputkien lähellä. Torven jatko-osa on samalla yhdyskappale imukomun ja ilmanottotorven etuosan välissä ja on niissä kiinni kiinnityspannalla.

MY-14 entisöimiseksi käytössämme ei ole Myrskyn moottorin imukomua eikä ilmanottotorven osia. Ne oli siis valmistettava. Ilmanottotorven osat ovat jo valmistuneet. Torven etuosa tehtiin piirustuksen mukaisesti muokkauslestiä hyväksi käyttäen 1,0 mm vahvuisesta alumiinilevystä.  Ilmanottotorven jatko-osa tehtiin puolestaan 1,0 mm vahvuisesta teräslevystä. Ilmanottotorven osia on soviteltu paikoilleen ja torven etuosan kiinnitys NACA-renkaassa olevaan aukkoon on käynnissä.

Alumiinivalulla tehtävän imukomun valmistamiseen saimme apua Sastamalassa toimivalta SASKY Koulutuskuntayhtymältä. He olivat kiinnostuneet meneillään olevasta Myrskyn entisöintiprojektistamme tiedustellen, olisiko Myrskyn entisöinnissä jotain, joka voitaisiin toteuttaa SASKY:ssa oppilastyönä 3D-tulosteena. Tähän tarkoitukseen ehdotimme Myrskyn moottorin haasteellisen imukomun tekemistä, johon SASKY myös tarttui.

Kuva: SASKY

Prosessi lähti SASKY:ssä liikkeelle Myrskyn imukomun piirustuksen mukaisen muovisen 1:1 3D-tulosteen tekemisellä. Tämän jälkeen 3D-tulosteesta tehtiin varsinainen valumuotti alumiinivalua varten. Muovista 3D -tulostetta kastettiin useaan kertaan keraamiseen liuokseen, jolloin mallin päälle kertyi kerros kerrokselta keraaminen kuori. Samalla muottiin tehtiin valua varten juoksukanavat ja valuilmanpoisto. Sitten keraamikuoren sisään jäänyt muovinen 3d-tuloste sulatettiin pois, jolloin saatiin valmis imukomun valumuotti. Muotin valussa sula AlSi 12 -alumiini valutettiin muotin sisään. Alumiinin jäähdyttyä muotti purettiin ja valukappaleesta poistettiin valukanavat ja sen pintoja hiottiin.

Imukomun valukappale on nyt saatu Tiistaikerhoon valmiiksi työstettäväksi. Imukomuun porataan reiät kiinnityspulteille. Imukomun valusta on myös hiottu pois valun jälkeistä ylimäärää. Parhaat kiitokset Koulutuskuntayhtymä SASKY:lle imukomun valoksen tekemisestä VL Myrsky II:n (MY-14) entisöimiseksi!

Kuvat: Lassi Karivalo, ellei toisin erikseen mainittu.

Kuvallista tilannepäivitystä Tikkakoskelta

Perjantai 21.5.2021 - Reino Myllymäki

Tikkakosken entisöintiryhmältä tuli keskiviikkona runsaasti valokuvia sisältävä päivitys. Myrskyä tehdään nyt Ilmavoimamuseon korjaamolla täydellä teholla, eikä raportteja ehditä tekemään. Mutta tässä kuuden kuvan päivitys MY-14:n rungon edistymisestä Tikkakoskella.

Moottorin jäähdytyskidusten mekanismi on saatu toimivaksi ja kokeiltu käsikäytön lisäksi sähkömoottorilla. Kiduslevyjen osien teko on aloitettu.

Sasky koulutuskuntayhtymän Ikaalisten toimipisteessä 3D-tulostettua muovista imukomun mallia on sovitettu paikoilleen. Lopullinen osa tehdään alumiinista, jollainen alkuperäinenkin oli.

Etummaisen kytkinrasian kotelo, joka sijaitsee kojetaulun alapuolella tuliseinässä, on saatu valmiiksi ja asennettu paikoilleen. Kotelon sisälle kuuluvat liitinkiskot jätetään tässä vaiheessa ajan säästämiseksi asentamatta, sillä puute ei näy koneen ulkopuolelle.

Takarungon puuttuvat luukut on otettu työn alle.

Etummaisen tulilevyn alaosan muotopellit on otettu työn alle.

Takarungon oikean puolen muodostuksen rimoitusta ja kuomun ympäristön puuosia on viimeistelty.

Lisäksi kannuspyörän sisäänvetomekanismi on saatu viilattua toimivaksi sekä käsikäytöllä että sähkömoottorilla.

Kuvat: Suomen Ilmavoimamuseo.

Myrskyn NACA-renkaan kiinnitysosien tekeminen

Perjantai 14.5.2021 - Tiistaikerholainen

VL Myrsky II -hävittäjissä NACA-renkaan etuosa on kiinni Myrskyn Pratt Whitney R-1830 Twin Wasp moottorin venttiilikopan korvakkeissa. Kuvassa Myrsky MY-14 entisöinnissä tehtyä, mutta vielä keskeneräistä NACA-rengasta mallataan Suomen ilmailumuseon II Hallissa olevan moottoriin.

Kuva: Jorma Laakkonen.

NACA-renkaan kiinnittämiseksi venttiilikopan korvakkeisiin on renkaan sisäpintaan niitattu moottorin sylinterien lukumäärän mukaiset 14 kiinnityskonsolia. Myrskyn piirustuksissa näistä konsoleista käytetään nimeä korvakekaari.

Kunkin korvakekaaren päähän on kiinnitetty teräsnauhasta tehty lenkki. Tähän lenkkiin liitetään kierretapillinen yhdyskappale, jolla korvakekaari ja venttiilikopan korvake lukitaan toisiinsa.  Yhdyskappale on kiinni venttiilikopan korvakkeessa kahdella pultilla.

Entisöitävän Myrsky MY-14 -hävittäjän NACA -renkaan etuosaa on tehty parisen vuotta ja itse rengas alkaa olla valmis. Viime vuoden puolella valmistuivat 14 alumiinilevystä tehtyä korvakekaarta. Niitä on soviteltu paikalleen renkaan sisäpinnan kiinnitettäviksi.

Ennen korvakekaarten paikalleen niittaamista tehdään korvakekaaria ja venttiilikopan korvakkeita toisiinsa yhdistävät osat kuten teräslevystä tehtävät lenkit sekä kierretapilliset yhdyskappaleet tapin holkkeineen.

Korvakekaareen kylkiin niitattavien lenkkien tekemiseksi leikattiin 1,5 mm vahvuisesta teräslevystä 25 mm levyistä nauhaa. Tämän jälkeen nauhasta leikattiin määrämittaisia pätkiä lenkeiksi taivutettaviksi. Kun tarvittavat 14 nauhan pätkää oli koossa, niihin merkittiin taivutuskohdat, jonka jälkeen pätkät taivutettiin muotoonsa kanttikoneessa. Viimeiseksi taivutettujen teräslevylenkkien kumpaankin kylkeen porattiin reiät kuutta niittiä varten.

Venttiilikopan korvakkeita ja korvakekaaria yhdistävien liitoskappaleiden tekemiseksi leikattiin 4 mm teräslevystä liitoskappaleen aihiot. Ne hiottiin muotoonsa. Liitoskappaleen ulokkeisiin hitsattiin holkit kierretappia varten. Toinen holkeista oli kierteellinen. Liitoskappaleet on nyt tehty. Samoin kierretapin ympärille tulevat alumiiniputkesta tehdyt holkit.

Kun kaikki tarpeelliset NACA -rengasta venttiilikopan korvakkeisiin yhdistävät osat olivat valmiit, osia sovitettiin toisiinsa. Korvakekaaren kiinnitystä käytiin myös mallaamassa Suomen ilmailumuseon II-hallissa olevan Pratt Whitney R-1830 Twin Wasp moottorin venttiilikopan korvakkeisiin.

Seuraava työvaihe on teräslevylenkkien niittaaminen korvakekaarien kylkiin. Sen jälkeen korvakekaaret sovitellaan yksi kerrallaan paikalleen NACA-renkaan sisäpintaan kiinni niitattaviksi.

Kuvat: Lassi Karivalo, ellei toisin erikseen mainittu.

Vappupäivityksiä Vantaalta ja Tikkakoskelta

Maanantai 3.5.2021 - Reino Myllymäki

Vappuaattona ja -päivänä tuli kuvallisia terveisiä sekä Tikkakosken että Vantaan entisöintiryhmiltä.

Kuva: Jorma Laakkonen.

Vantaalta raportoitiin, että NACA-rengasta on käyty "mallaamassa" Suomen Ilmailumuseon kakkoshallin Twin Wasp -moottoriin. Potkurinakseliin kiinnitetty telineen tuki esti täydellisen sovituksen, joten kuvassa NACA-rengas on liian kaukana moottorista. Kuvassa Jukka Köresaar ja Matti Patteri asianmukaisesti "naamioituneina".

Sovitusta varten moottori on kiinnitettävä "selällään" olevaan Myrskyn moottoripukkiin, jollainen entisöintiryhmällä on. Samoin löytyy DC-3:sta peräisin oleva ja potkurinakseliin kiinnitettävä nostosilmukka, joka mahdollistaa moottorin siirtämisen.

Kuvat: Suomen Ilmavoimamuseo.

Tikkakoskelta raportoitiin, että pyrstön kainalopellit eli esimerkiksi sivuvakaajan ja korkeusvakaajan muotopellit on saatu puhdistettua. Tavoite oli puhdistaa ne niin, että peltien alkuperäinen anodisointi ei vaurioituisi. Ratkaisuksi tuli Haklog Oy, josta Jukka Lahti kävi kuivajääpuhaltamassa pellit puhtaiksi. Tosin kahteen peltiin jätettiin alkuperäistä maalia näkymään ja nämä jätetään lopullisessa maalauksessa näkyviin.

Myrskyn NACA-renkaan, korkeusperäsimen ja koesiiven puuhia

Sunnuntai 2.5.2021 - Tiistaikerholainen

Ilmailumuseoyhdistyksen Tiistaikerhossa on jatkettu Myrskyn tähtimoottorin suojuksen eli NACA -renkaan kiinteän etuosan tekemistä aina, kun siihen on liiennyt aikaa muulta Myrskyn entisöintityöltä. Koronavirusepidemian vuoksihan tiistaikerholaisia on Myrsky-töissä vain muutamia, joten kaikkien käynnissä olevien töiden samanaikainen edistäminen on mahdotonta.

Oikea kuva: Jukka Köresaar.

NACA -renkaan alumiinilevystä tehtyyn etuosaan on soviteltu moottorin torvimaista ilmanoton kanavaa. Kanavan etuosaa on pitänyt muokata suppeammaksi, jotta se sopii täysin kanavalle NACA-renkaaseen tehtyyn aukkoon.

Tekeillä on NACA-renkaan helman sisäpuolelle niitattava täytekehä. Kehää varten leikattiin 2,5 mm alumiinilevystä 40 mm levyinen nauha. Se on kiinnitetty alustavasti puristimilla paikalleen. Lopullinen kiinnitys tehdään niittaamalla. Tämä täytekehän päälle tulee vielä 1 mm vahvuisesta alumiiniohutlevystä poikkileikkaukseltaan L-muotoinen tukikehä. Myös se kiinnitettään paikalleen niittaamalla. Täyte- ja tukikehän asentamiseksi NACA-rengas on tuettu muotoonsa puuristikolla. NACA-renkaan konekiväärien tuliputkien kohdalla olevien ”pattien” päälle on niitattu 2,5 mm alumiinilevystä leikatut vahvikkeet.

Myrskyn moottorin takapuolella on venttiilikopan korvakkeissa kiinni teräsputkinen ja nahkalla päällystetty tukirengas. Rengas on lukittu ”sarvistaan” saranallisilla liitoskappaleilla venttiilikopan korvakkeisiin. Tukirengasta vasten lepäävät moottorin peitelevyjen takahelmat. Toisaalta renkaaseen kiinnittyy moottorin kiduslevyjen säätölaitteisto.

Kuvat: Jukka Köresaar.

Käytössämme on alkuperäinen, mutta ilman nahkapäällystä oleva tukirengas. Se hiekkapuhallettiin, oikaistiin ja maalattiin harmaalla ruosteenestomaalilla. Tukirenkaan ja moottorin venttiilikoppien yhdistäviä liitoskappaleita ei ole säilynyt, joten liitoskappaleet tehtiin Tiistaikerhossa Myrskyn piirustusten mukaisesti. Valmistuneita liitoskappaleita on soviteltu tukirenkaan kiinnityssarviin.

Myrskyissä oli alun perin puiset korkeusperäsimet, jotka kärsivät aeroelastisesta värähtelystä eli flutterista, ja korvattiin metallisilla. MY-14 entisöintiä varten käytössämme on kaksi alkuperäistä korkeusperäsintä. Ne olivat vain vähän vaurioituneet ja on kunnostettu ja maalattu. Peräsimet ovat kiinni korkeusvakaajassa kahdella saranalla (keskeltä ja kärjestä) sekä tyvestä vääntöputkella.

Peräsimen tyven johtoreunassa on vääntöputken tarkistusaukko. Aukon päällä on avattava peitelevy. Peräsimen keskellä olevan saranan kohdalla on johtoreunassa aukko. Se on niin ikään suojattu avattavalla peitelevyllä. Sen sijaan kärjen sarana on rakenteeltaan sellainen, ettei peitelevyä tarvita.

Peitelevyjä ei ole säilynyt, jonka vuoksi ne oli tehtävä. Levyjä varten leikattiin 0,7 mm vahvuisesta alumiiniohutlevystä kappaleet.  Korkeusperäsimen vääntöputken aukon peittävän levyn takareunaan laitettiin alkuperäisen mukaisesti kaksi Dzus-kiinnikettä ja levy pantiin alustavasti paikalleen. Etureunan kiinnitys on vielä väliaikainen.

Korkeusvakaajan keskellä oleva sarana-aukko suojataan kahdella toisiinsa kärjistään liitettävällä peitelevyllä. Kärkiliitos tehdään siten, että kummankin peitelevyn kärki taitetaan toisiinsa sopiviksi kouruiksi, joilla peitelevyn kärjet liitetään toisiinsa. Tämä kouruliitos on vielä peitelevyihin tekemättä. Tyvestään keskisaranan peitelevyt ovat kiinni avattavilla Dzus-kiinnikkeillä.

Myrskyn koesiiven lyhempi metrin mittainen vasemman siiven tyviosa alkaa olla rakenteeltaan valmis. Se on yhdistetty oikeanpuoleiseen siipipariinsa. Kummankin siipipuoliskon pyöräkotelon alueen pintoja on hiottu tasaiseksi rakenteita peittävän verhoiluvanerin sovittamiseksi ja kiinnittämiseksi.

Vasemmanpuoleisen siipiparin laskutelineen aukkoa peittävää alumiinilevystä painosorvattua kantta soviteltiin alustavasti paikalleen.

Vasemmassa siipipuoliskon pyöräkotelossa on laskutelineen joustintuen syvennys. Sen seinämä on vielä vaneroimaton. Seinämää hiottiin tasaiseksi ja hiomisen etenemistä testattiin välillä verhoiluvanerin palalla. Syvennys verhoillaan 1,2 mm vahvuisella vanerilla.

Valokuvat: Lassi Karivalo, ellei toisin erikseen ilmoitettu.

Myrskyn entisöinnin edellyttämää pikkutarkkaa hommaa

Perjantai 23.4.2021 - Tiistaikerholainen

Olen kertonut blogeissani useimmiten VL Myrsky II (MY-14) -hävittäjän entisöinnissä tarvittavien suurikokoisten osien tekemisestä. Myrskyn entisöinti edellyttää kuitenkin runsaasti myös pikkuruisten osien valmistusta. Tällaisia ovat mm. runkokehikon putkiin hitsattavat pienet lukkolevyt ja kiinnityspannat, joilla erilaiset peite- ja suojuslevyt kiinnitetään Myrskyn runkoon.

Tällä hetkellä Tiistaikerhossa on käynnissä sarjatyö lukkolevyjen sekä kiinnityspantojen tekemiseksi. Niitä ei kuitenkaan tehdä Myrskyn MY-14 runkokehikkoa varten, sillä Suomen ilmavoimamuseossa entisöitävänä oleva MY-14 runko on jo tämän työvaiheen ohittanut.

Tiistaikerhossa näiden pienten osien tarve on tullut ajankohtaiseksi, kun tehdään valmisteluja Myrsky MY-14 siipipuoliskojen koeasentamiseksi Suomen ilmailumuseossa käytössämme olevaan MY-5:n riisuttuun runkokehikkoon. MY-14 siivethän ovat jo saatu Tiistaikerhossa koeasennusvalmiiksi.

MY-14 siipien koeasennuksella testataan sekä varmistetaan, että kaikki on kohdallaan, ennen kuin siivet kiinnitetään Suomen ilmavoimamuseossa valmistuvaan MY-14 runkoon. Jotta MY-5:n runkokehikko ja MY-14 siivet mahtuisivat koeasennusta varten Suomen ilmailumuseon ahtaaseen entisöintitilaan, runkokehikko katkaistiin hiekkapuhalluksen ja maalauksen jälkeen ohjaamon takaa.

Siipien koeasentamisen yhteydessä testataan samalla mm. siiven ja rungon liitoskohdan peittävien alumiinisten tyvilevyjen (etu- ja takaosien) sovitukset sekä kiinnitykset. Juuri tätä tarkoitusta varten valmistetaan nyt lukkolevyjä ja kiinnityspantoja MY-5:n runkokehikon putkiin hitsattaviksi, sillä MY-5:n riisutusta runkokehikosta lukkolevyt ja pannat puuttuvat.

Peitelevyt kiinnitetään runkoputkissa oleviin lukkolevyihin joko Dzus -pikakiinnikkeillä tai kiinnitysruuveilla. Pikakiinnityksen ja aukaisun mahdollistavia tappimaista Dzus- kiinnikettä käytetään levyihin, joita joudutaan avaamaan usein mm. huoltotoimien vuoksi. Dzus- kiinnike painetaan peitelevyssä ja lukkolevyssä olevan reiän läpi ja väännetään kiinni lukkolevyn alla olevaan jouseen. Muut peitelevyt kiinnitetään ruuveilla. Ruuvit kierretään lukkolevyn alapuolelle niitattuun laippamutteriin.

Lukkolevyjä tehdään nyt sekä Dzus-kiinnikkeitä että kiinnitysruuveja varten. Ne tehdään, kuten myös kiinnityspannat, 1 mm vahvuisesta teräslevystä. Lukkolevyjen ja pantojen tekemiseksi Myrskyn entisöinnin projektipäällikkö Matti Patteri oli tehnyt kotiverstaassaan monta kipollista lukkolevyjen ja kiinnityspantojen aihioita.

Hän oli myös tehnyt muokkauslestin, joilla voidaan prässätä Dzus-kiinnikkeen kannan tarvitsema syvennys lukkolevyn reiän ympärille. Syvennyksen prässäämiseksi lukkolevyn aihiot laitettiin koiras- ja naaraspuolisen lestin väliin, jonka jälkeen lestit puristettiin viilapenkissä lujasti toisinaan vasten.

Valmiit lukkolevyt hitsataan kiinni tarkasti oikeisiin kohtiin MY-5:n runkokehikon putkiin ja usein niin, että putken toisella puolella on laippamutterillinen lukkolevy ruuvia varten ja toisella puolella jousella varustettu lukkolevy Dzuz -kiinnikkeelle.

Runkoputkiin hitsattavia kiinnityspantoja tehtiin kapeista aihiolevyistä taivuttamalla niitä muotoonsa sopivan kokousten teräsputkien ympärille. Nyt näitä kiinnityspannan renkaita sekä lukkolevyjä onkin saatu jo viljalti odottamaan hitsaamistaan MY-5 runkokehikon putkiin.

Kuvat: Lassi Karivalo.

MY-14:n etummaisen tulilevyn yläosa

Keskiviikko 21.4.2021 - Reino Myllymäki

MY-14:n alkuperäisestä etummaisen tulilevyn yläosasta oli jäljellä vain pieni pala etureunaa. MY-9:stä saatiin vain vaurioitunut osa, joka käsitti hyväkuntoisen yläosan ja vaurioituneen keskikohdan öljysäiliön alapuolelta. Reunimmaisia osia ei ole säilynyt ollenkaan.

Yläosasta purettiin sähköliittimien kiinnikkeet, levy puhdistettiin ja sen jälkeen levy yritettiin anonisoida uudelleen, koska sen anonisointi oli suurelta osin kulunut pois. Anonisointi ei kuitenkaan onnistunut, joten tyydyttiin suojaamaan se Isotrolilla. Ruosteiset sähköjohtojen kiinnikkeet lasikuulapuhallettiin, lakattiin Isotrolilla, maalattiin harmaaksi ja kiinnitettiin alkuperäistä vastaavilla ruuveilla ja muttereilla paikoilleen.

Öljysäiliön alapuolinen tulilevyn osa pakotettiin kumivasaralla piirustusten mukaiseen muotoon ja levyssä ollut repeämä sekä levyn etuosan puuttuva osa korjattiin alumiiniohutlevyn palalla ja alumiininiiteillä. Mallina käytettiin levyssä kiinni ollutta alkuperäistä korjauspalaa, joka oli tehty anodisoimattomasta alumiinilevystä ja kiinnitetty niittaamalla. Tämän vanhan korjauksen työn jälki todettiin melko karkeaksi. Levyn sähköjohtojen kiinnikkeet uusittiin alkuperäistä vastaavilla kiinnikkeillä.

Puuttuvat reunimmaisten konekiväärien kohdalla olevat levyt tehtiin piirustusten mukaan alumiiniohutlevystä lestien avulla muotoilemalla ja hitsaamalla. Levyihin tehtiin piirustusten mukaiset, mutta käyttötarkoitukseltaan tuntemattomaksi jääneet luukut konekiväärien alle. Reunimmaisten konekiväärien takakiinnikkeiden läpivientireikää jouduttiin hieman suurentamaan, jotta takakiinnike saatiin suunnitelmien mukaiselle paikalleen.

Uudet alumiiniohutlevyosat anodisoitiin Amoila Oy:ssä. Tulilevyn yläosan sivu- ja keskiosan yhdistävät pressulukot uusittiin alkuperäismallisilla osilla, jotka löytyivät Ilmavoimamuseon varastoista. Itse tulilevy on kiinnitetty koneen runkoon piirustusten mukaisilla ruuveilla, pulteilla ja niiteillä.

Kuvat: Suomen Ilmavoimamuseo.

Myrskyn rungon ja vasemman siiven tyvilevy Tiistaikerhoon

Sunnuntai 11.4.2021 - Tiistaikerholainen

Myrsky-hävittäjän (VL Myrsky II) rungon ja siiven liitoskohtaa peittää millin paksuisesta alumiiniohutlevystä muokattu tyvilevy, jota myös kainalolevyksi kutsutaan. Tyvilevy koostuu lyhyestä etuosasta, joka ulottuu siiven johtoreunan yli ja rungon alle. Pidempi tyvilevyn takaosa jatkuu pitkin rungon ja siiven liitoskohtaa siiven jättöreunaan kattaen jättöreunan sen kummaltakin puolelta.

Tiistaikerhoon saatiin jatkokäsiteltäväksi Myrskyn rungon ja vasemman siipipuoliskon liitoskohtaa peittävä tyvilevyn takaosa. Se tuli Flanco Oy:stä, jossa Antero Flander oli pakottanut sen muotoonsa muokkauslestiä vasten. Tukevan vanerirakenteisen lestin oli tehnyt Myrskyn runkoa Tikkakoskella entisöivä Suomen ilmavoimamuseo.  Tyvilevy oli muokattu lestiä vasten kolmesta eri alumiinilevystä, jotka oli hitsattu muokkauksen jälkeen yhteen.

Aiemmin Tiistaikerhoon oli jo saatu Flanco Oy:stä rungon ja siiven liitoksen etuosaa peittävien vasemman ja oikeanpuoleisten tyvilevyjen osat, jotka hitsattiin Vantaalla kokonaisuudeksi. Tyvilevyjen etuosien muokkauslestit lestit oli tehty Tiistaikerhossa. Todettakoon, että Flanco Oy:ssä on tehty paljon muitakin Myrsky MY-14 entisöinnissä tarvittavia metalliosia.

Kun käytössämme olivat nyt rungon ja vasemman siipipuoliskon tyvilevyn molemmat osat, niitä sovitettiin alustavasti tulevaan paikkaansa vasemman siiven tyveen.

Tiistaikerhossa tyvilevyjen etu- ja takaosat tehdään valmiiksi, yhdistetään toisiinsa sekä koeasennetaan. Tyvilevyn etu- ja takaosa lukitaan toisiinsa liitoksella, jossa takaosan etureunan alapintaan niitattu alumiinilevy työntyy tyvilevyn etuosan reunan alle. Tyvilevyjen reunoista puuttuvat vielä aukot laippamuttereille, joilla levyt kiinnitettään rungon kylkeen ja siiven pintaan.

Tyvilevyjen koeasentamiseen päästään, kun Tiistaikerhossa rakennetut ja jo pohjamaalatut siipipuoliskot kiinnitetään Suomen ilmailumuseolla käytössämme olevaan VL Myrsky MY-5:n runkokehikkoon. Ottaa kuitenkin vielä aikansa, ennen kuin tyvilevyt on saatu Tiistaikerhossa valmiiksi koeasennettaviksi.

Kuvat: Lassi Karivalo

Myrskyn ohjaajan penkin toppaukset ja syöksyvyöt

Perjantai 9.4.2021 - Reino Myllymäki

Kuten tunnettua, Myrskyssä ohjaajan suojana oleva panssarointi koostuu kolmesta osasta. Ylin osa suojaa päätä ja se on sijoitettu ylimenopukkiin. Selkäpanssari on ohjaajan istuimen selkänojaosa, samoin istuinosa on panssaroitu.

Talvisodan aikana asennettiin kiireesti panssarointeja lentokoneisiin, joita onnistuttiin hankkimaan ulkomailta. Panssaroinnin sai mm. Hawker Hurricane. HC-452:ta tutkittaessa on huomattu, että sovitepaloja on kirjaimellisesti veistetty kirveellä soironpätkistä.

Välirauhan aikana hankittiin Ruotsista 100 selkäpanssaria, jotka todennäköisesti päätyivät Wasp-Fokkereihin ja ehkäpä myös Myrskyihin, koskapa selkäpanssarit näiden kahden konetyypin välillä ovat joitakin porauksia lukuunottamatta samanlaiset. Itse asiassa MY-14:n selkäpanssari onkin Wasp-Fokkerista peräisin.

Piirustus D 27248 - klikkaa suuremmaksi!

Verrattaessa Myrskyn piirustuksen D 27248 toppauksia HC-452:n toppauksiin on huomattu, että HC-452:n toppaukset ovat paljon ohuemmat kuin piirustuksen toppaukset, samoin Myrskyn prototyypissä on valokuvien perusteella ohuet toppaukset. Todennäköisesti Hurricanen penkki on osoittautunut talvella kylmäksi ja kokemuksesta viisastuneena toppauksia on sitten lisätty Myrskyn suursarjaan.

MY-14:n entisöinnissä jouduttiin ohjaajan istuimen selkäosan toppaus tekemään kokonaan uudestaan piirustuksen D 27248 mukaisesti. Ompeleminen tehtiin käsiompelukoneella, koska Ilmavoimamuseolla ei ollut ompelukonetta, joka olisi pystynyt näin paksuun (16 mm) huopaan. Nahkavahvikkeiden kohta on jouduttu ompelemaan kahta neulaa käyttäen ilman käsiompelukonetta. Lisäksi takakappaleen ompeleminen ompelukoneella olisi ollut työjärjestyksen takia mahdotonta.

16 mm huovan lisäksi materiaaleina käytettiin mustaa keinonahkaa, ruskeaa 1,5-2 mm vahvuista nahkaa, ohutta vaaleaa nahkaa takaosaan, käsittelemätöntä puuvillalankaa nahkaosiin ja vahattua pellavalankaa huovan ompelemiseen.

Reunojen taitoksissa verhoilun reunat kiinnitettiin toisiinsa ns. pesäpallotikillä. Tämä olisi voitu välttää kappaleiden paremmilla leikkauksilla. Keinonahan kiinnitys ompeleiden reunoille vahvistettiin Extreme fix -liimalla HC-452:n mallin mukaisesti. Takakappaleiden nahka vastasi väriltään HC-452:n penkin väritystä, valokuvissa Myrskyn penkki näyttää kyllä takaa tummemmalta. Nahka oli vanhaa nahkaa Ilmavoimamuseon varastoista. Nepparit hankittiin ja kiinnitettiin paikoilleen Palokassa toimivassa suutaripiste Ismo Siipolalla.

Ohjaajan penkin toppaus lopputuloksena on siistimpi kuin HC-452:n vastaava.

Penkin toppauksen yhteydessä entisöitiin myös istuinvyöt. Olkavyö ja oikea lantiovyö löytyivät Hallinportti Ilmailumuseosta ja ovat todennäköisesti aitoja Myrsky-osia. Olkavyö oli kulunut mutta käyttökelpoinen, lantiovyön osa tarvitsi korjausta. Vasen lantiovyö löytyi keskuslukkoineen Ilmavoimamuseon varastoista. Lisäksi löytyi alkuperäisiä solkia, nahkavahvikkeita ja hihnoja.

Olkavyö puhdistettiin Vulpex-saippualla, mutta muuta kunnostusta se ei kaivannut. Myös Vasen lantiovyö keskuslukkoineen kelpasi sellaisenaan. Oikea lantiovyö jouduttiin tekemään uusiksi alkuperäisosilla istuinvyön VL-42 yleispiirustuksen ja Myrskyn piirustuksen D 27249 mukaan.

Oikean lantiovyön kiristyshihna tehtiin varhaisemman piirustuksen mukaan kotimaisen istuinnvyön olkahihnasta ja lyhyt hihna tehtiin korjaamalla Ilmavoimamuseon varastosta löytyvä alkuperäisosa, josta saumat oli ratkottu. Soljiksi valittiin parhaat löytyneet ja ne kiillotettiin. Kiinnitystapit ja hakaneulat olivat myös VL:n alkuperäisosia. Nahkaosat otettiin alkuperäisistä hihnoista, joista valittiin ruskeat osat ehjien osien mukaisesti.

Kokonaisuutena istuinvöiden kunnostus onnistui hyvin, koska voitiin hyödyntää alkuperäisiä neulanreikiä. Kaikki ompelutyö tehtiin käsiompelukoneella käyttäen lankana vahattua pellavalankaa. Vöiden nahkaosat käsiteltiin Tallinpoika-valjasrasvalla.

Teksti perustuu Ilmavoimamuseon toimittamiin työvaiheraportteihin.

Valokuvat: Suomen Ilmavoimamuseo

Myrskyn koesiiven pyöräkotelosta ja siivekkeen tarkistusluukuista

Sunnuntai 21.3.2021 - Tiistaikerholainen

Kun VL Myrsky II:n (MY-14) siipien ja pyrstönosien pintojen pohjamaalaus valmistui, voitiin kuuden Myrsky-projektissa nyt työskentelevän tiistaikerholaisen tarmo suunnata muuhun. Kohteeksi otettiin mm. koesiiven vasemmanpuoleisen siivenpätkän pyöräkotelon rakentamisen jatkaminen sekä siivekkeiden tarkistusluukkujen kansien sovittaminen paikalleen.

Koesiiven pyöräkotelo sijoittuu etu- ja takasalon sekä kaarien rajaamaan neliskulmaiseen tilaan. Kotelon seinämä tehdään 2 mm vahvuisesta vanerista. Tätä tarkoitusta varten aiemmin jo leikattua seinämäaihiota soviteltiin paikalleen taivuttamalla vaneri ympyrän muotoon salkojen ja kaarien rajaamaan tilaan. Vaneri oli vielä sovitteluvaiheessa yläreunastaan liian korkea. Kun seinämä saatiin asettumaan halutusti, ylimäärä leikattiin pois ja seinämävaneri kiinnitettiin paikoilleen. Tämän jälkeen aloitettiin tehdä vanerista kulmakappaleita peittämään pyöräkotelon tilan kulmiin jääviä tyhjiä tiloja.

Pyöräkotelon vanerisen seinämän yläreunaan tulee tukikehä. Siihen kiinnitetään pyöräkotelon aukon peittävä alumiinilevystä painosorvattu kansi. Nämä kannet on jo sorvattu kumpaakin koesiiven pyöräkoteloa varten. Oikeanpuoleisen siipipuoliskon tukikehä ja kansi ovat jo paikallaan. Pyöräkotelot kansineen jäävät piiloon Myrskyn rungon sekä siiven ja rungon yhtymäkohtaa peittävien alumiinisten tyvilevyjen alle.

Vasemman siipipuoliskon pyöräkotelon yläreunan tukikehä tehtiin toisiinsa liimatuista ja muottiin pakotetuista vaneriliuskoista. Liimauksen kuivuttua tukikehä irrotettiin muotista ja muokattiin määrämittoihin odottamaan paikalleen asentamista.

Samanaikaisesti koesiiven pyöräkotelon rakentamisen kanssa aloitettiin siivekkeiden tarkistusluukkujen puolivalmiiden kansien sovittelu paikoilleen. Tämä työ on odottanut siivekkeiden pohjamaalauksen valmistumista.

Siiveke on saranoitu siipeen kiinni kolmen pisteen laakeroinnilla. Siinä siivekkeen johtoreunan sisällä olevat saranan korvakkeet kiinnitetään pultilla siivessä oleviin laakeroituihin saranavarsiin. Siivekkeen johtoreunan alapinnalla on kunkin kolmen saranan kohdalla tarkistusluukku.

Tarkistusluukun aukkoa peittää 1 mm alumiinilevystä tehdystä kansi. Käytössämme on mallina yksi alkuperäinen siivekkeen keskellä olevan saranan luukun kansi. Teimme kuitenkin uudet kannet kaikkia siivekkeiden tarkistusluukkuja varten. Kunkin tarkistusluukun aukon etureunassa on siivekkeen pintaan tehty rako kannen kiinnittämiseksi.

Nämä tarkistusluukkujen kannen kiinnitysraot olivat peittyneet siivekkeen pohjamaalauksen yhteydessä, kun johtoreunan pintaan kiinnitettiin pellavakangasvahvike. Ummessa olleet raot leikattiin auki terävällä veitsellä, jonka jälkeen tarkistusluukkujen kansia sovitettiin yksitellen paikoilleen. Suljettaessa kansi pujotetaan ensin etureunastaan siivekkeessä olevaan rakoon, jonka jälkeen kansi painetaan siivekkeen pintaa vasten aukon suojaksi. Kansi lukitaan kannen takareunassa olevalla yhdellä tai kahdella lukitusruuvilla. Ruuvit painetaan ja lukitaan siivekkeessä oleviin jousitettuihin lukitusreikiin. Uusista alumiinisista luukuista lukitusruuvit vielä puuttuvat.

Kuvat: Lassi Karivalo

Tilannepäivitystä Tikkakoskelta

Perjantai 5.3.2021 - Reino Myllymäki

Tikkakoskella Myrsky-työt ovat edenneet mukavasti sekä etä- että lähitöissä. Etätöissä on syntynyt uustuotanto-osien mittapiirustuksia laserleikkausta varten ja puumuotteja levyosien muokkausta varten sekä lähityössä "korjaamolla" eli Ilmavoimamuseon entisöintitilassa on tehty töitä ohjaamon ja rungon etuosan alueella, raportoi puuseppä-artesaani Mika Rautasaari Tikkakoskelta.

Ohjaamossa sijaitsevan sähkökytkinlaatikon takapuolen sähköliittimiä on sorvattu ja tehty  kytkinlaatikkoa varten taivutusmuotteja.

Patalevyä on viimeistelty tekemällä läpiviennit muun muassa kiduslevyjen ohjausputkille. Käynnistinkammen läpivientiaukko asettui vähintäänkin mielenkiintoisesti tarkistusluukun reunaan.

Moottorin sylinterinpäiden ilmanohjauslevyihin on tehty tarvittavat muutokset konekiväärien lieskaputkien ja kaasuttimen ilmaottokanavan kohdille. Ilmanohjauslevyt ohjaavat ilmavirtaa sylinterien jäähdytysrivoille jäähdytyksen tehostamiseksi.

Konservaattori Harri Huopainen on toiminut ompelumestarina ja tehnyt istuimen selkälevyn verhoilut ja öljyputkien eristekankaat. Myös olkavöiden kiinnike varmistusvaijereineen on saatu valmiiksi. Istuinvyöt on kunnostettu alkuperäisistä VL:n valmistamista vöistä.

Iso määrä viime kuukausien aikana tehtyjä alumiiniosia on lähdössä anodisoitavaksi, mukana myös viimeiset puuttuvat osat kannuksen sisäänvetomekanismiin eli ketjupyörien ohjauslevyt. Kun kaikki mekanismin osat ovat paikallaan, voidaan kannuksen sisäänvetomekanismista kuvata luvattu video, mahdollisuuksien mukaan myös väliaikaisesti asetettujen laskusiiveke ja -telineketjujen kera. Vaikuttavassa ketjuhässäkässä on jotain erityisesti VL Myrskylle ominaista erikoisuutta.

Osan VL:n standardiosien, joita on käytetty monissa eri VL:n rakentamissa koneissa, piirustuksia ei löydy Myrskyn piirustusten joukosta, vaan niitä joudutaan etsimään myös muiden konetyyppien piirustuksista tai niin sanotuista X-kuvista. Edellä mainittuja sähköliittimien piirustuksia etsittiin Valmet Vihurin piirustusten joukosta, josta ne lopulta löytyivätkin. Samalla kävi ilmi, että Vihurin piirustustenn sekaan oli eksynyt noin 200 Myrskyn piirustusta. Onneksi suurin osa piirustuksista koski metallista korkeusperäsintä, joka jo löytyy alkuperäisosana.

Joka tapauksessa Myrskyn piirustusten löytyminen Vihurin piirustusten joukosta on hyvä muistutus siitä, että kuinka tärkeää on huolellinen materiaalin säilytys ja arkistointi - eli tylsä ja näkymätön museotyö - on, jotta näyttävintä osaa eli museokoneita olisi ylipäätään mahdollista entisöidä näyttelyihin.

Kuvat: Suomen Ilmavoimamuseo

Myrskyn siipien pohjamaalaus valmistui

Lauantai 27.2.2021 - Tiistaikerholainen

Myrskyn (VL Myrsky II, MY-14) siipipuoliskojen yläpintojen parin kuukauden mittaien pohjamaalaus on saatu päätökseen. Yläpintojen pohjamaalaus toteutettiin samoin kuin meneteltiin jo siipipuoliskojen alapintojen kanssa. Ensin pintoihin tulee pari kerrosta vaaleanharmaata TEMALAC AB 70 alumiinihilepohjamaalia ja sen päälle muutama kerros tummanharmaata Teknos Oy:n Futura 3 tartuntapohjamaalia.

Kuva: Jouni Ripatti.

Siipiparien yläpinnan vaaleanharmaan alumiinihilepohjamaalin maalauksesta kerrottiin jo edellisessä blogissa. Ennen kuin sileäksi hiotun alumiinihilemaalin päälle voitiin vetää tummanharmaata tartuntapohjamaalia, oli vielä paklattava joitain pieniä vaneripinnan epätasaisuuksia.

Kuva: Jukka Köresaar.

Teknos Oy:n Futura 3 RAL 7005 tartuntapohjamaali levitetiin mohairtelalla.  Maalin kuivuttua todettiin, että maalipinnasta ei tullut toivotun sileää. Sinä havaittiin epätasaista ns. ”appelsiinikuoripintaa”. Niinpä maalipinta hiottiin sekä käsin että pyöröhiomakoneella sileäksi 180 karkeusasteisella hiomapaperilla.

Kuvat: Jouni Ripatti.

Maalipölyn poiston jälkeen siveltiin uusi Futura 3 maalikerros, mutta nyt 80 prosenttiseksi lakkabensiinillä ohennettuna. Lisäksi pehmeä mohairtela vaihdettiin kovempaan vaahtomuovitelaan. Tulos oli jo tyydyttävä, joskin joissain kohdin oli edelleen havaittavissa hieman epätasaista maalipintaa. Hionnan jälkeen Futura 3 pohjamaalipinnasta saatiin kuitenkin erittäin sileä.

Kuva: Jouni Ripatti.

Vaneripinnan vähäisten epätasaisuuksien seurauksena tummanharmaan tartuntapohjamaalipinnan alta paljastui hiottaessa vaaleamman harmaata alumiinihilemaalia aiheuttaen pintaan laikullisuutta. Onkin tärkeä, että nämä kaksi pohjamaalia, hile- ja tartuntapohjamaalit, ovat eri sävyisiä. Se ansiosta päällimmäistä tartuntapohjamaalia hiottaessa havaitaan, milloin vastaan tulee hile- ja tartuntapohjamaalin rajapinta.

Joissain kohdissa Futura 3 pintaa pyöröhiomakoneella hiottaessa näkyviin tuli paljasta vaneripintaa, mikä ei ollut tarkoitus. Nämä kohdat paikattiin tartuntapohjamaalin kerroksella. Kuivuttuaan paikkakohdat hiottiin käsin käyttämällä ensin karkeampaa (150) INDASA Fine-hiomatyynyä ja sen jälkeen paikkauskohdat hiottiin sileiksi hienommalla (240) INDASA Super Fine-hiomatyynyillä. 

MY-14 siipipuoliskojen ala- ja yläpinnat on nyt saatu pohjamaalatuiksi odottamaan pintamaalausta. Siiven yläpinnasta tulee tummanvihreä mustin naamiokuvioin ja alapinnasta DN-sininen. Pintamaalausta ei tehdä Tiistaikerhossa vaan ostetaan ulkopuolisena työnä. Pääsyy on se, ettei Suomen ilmailumuseon entisöintitila ei ole riittävän pölytön eikä sovelias siipipintojen mittavaan ruiskumaalaukseen.

Nyt Tiistaikerhossa voidaan jatkaa muita Myrskyn siiven rakentamisessa vielä kesken olevia kohtia. Niinpä aloitettiin asentaa siiven yläpinnan tyveen aiemmin valmiiksi leikattuja 2 mm vahvuisia, mutta vielä maalaamattomia vanerisia astuinlevyjä.  Rungon ja siiven saumakohtaa suojaavat alumiiniset tyvilevyt kiinnittyvät näiden astuinlevyn sisäreunaan.

Kuvat: Lassi Karivalo, ellei toisin erikseen mainittu.

Myrskyn siipien yläpuolen vaneripintojen hionta ja pohjamaalaus

Lauantai 6.2.2021 - Tiistaikerholainen

Kun VL Myrsky II:n (MY-14) siipipuoliskojen alapinnat olivat Tiistaikerhossa saaneet pohjamaalinsa ja siivet käännetty ympäri, aloitettiin siiven yläpintojen pohjamaalaus.

Menettely noudattaa alapintojen pohjamaalausta. Ensin vaneripintoihin vedetään hienoilla teloilla Tikkurila Oy:n vaaleanharmaa TEMALAC AB 70 alumiinihilealkydimaali. Hilemaalilla poistetaan pinnan epätasaisuudet. Hilemaalin päälle tulee varsinaisena tartuntapohjamaalina tummanharmaa TEKNOS Oy:n Futura 3. Kumpaakin maalia vedetään välihioinnoin useampi kerros. Tartuntapohjamaalin tummemman harmaa sävy on valittu siksi, että tartuntapohjamaalia hiottaessa erotetaan, milloin alta tulee vastaan vaaleamman harmaa alumiinihilemaalikerros.

Ennen alumiinihilemaalauksen aloittamista paklattiin siiven yläpinnassa muutama vanerisauma. Sen jälkeen vielä maalaamattomat vaneripinnat hiottiin mahdollisimman sileiksi. Hionta tehtiin ensin pyöröhiomakoneella, jossa käytettiin karkeahkoa 180 arvoista hiontapaperia. Pyöröhiomakone oli varustettu pölynpoistolla. Hionnan jälkeen vaneripinnat vielä imuroitiin ja pinnat pyyhittiin rasvat poistavalla alkoholiliuoksella. Liuoksessa oli 50% Sinolia ja 50% vettä. Liuoksesta kosteat pinnat kuivattiin lämpöpuhaltimella. Tämän jälkeen hionta toistettiin hiomalla vaneripinnat nyt käsin hienommalla 240:n hiomapaperilla ja sitä seuranneella pintojen puhdistuksella.

Kuva: Jouni Ripatti

Kuva: Jouni Ripatti.

Kuva: Jouni Ripatti.

Kuva: Jouni Ripatti.

Alumiinihilemaali vedettiin Myrsky 14 siipipuoliskojen yläpintoihin mohairteloilla. Siitä huolimatta maalipinnasta ei tullut kelvollista, vaan siinä ilmeni epätasaista ns. appelsiinin pintaa. Tämän vuoksi jo sivelty maalipinta hiottiin huolella käsin sileäksi. Pinnat maalattiin uudestaan 80 prosenttiseksi ohennetulla alumiinihilemaalilla. Tällöin saatiin maalipintaan haluttu laatu. Yläpinnat tullaan käsittelemään vielä kertaalleen TEMALAC alumiinihilepohjamaalilla, ennen kuin pinnat käsitellään Teknoksen Furura 3 tartuntapohjamaalilla.

Kuvat: Lassi Karivalo, ellei toisin erikseen mainittu.

Myrsky-työt käyntiin joulutauon jälkeen

Perjantai 29.1.2021 - Tiistaikerholainen

Tammikuun puolivälistä on taas ahkeroitu Suomen ilmailumuseon entisöintitilassa, kun Myrskyn entisöintiä jatkettiin siitä, mihin ne ennen joulutauko jäätiin. Muutoin Tiistaikerhon toiminta on edelleen koronavirusepidemian vuoksi tauolla. Myrskynkin entisöintiä jatketaan vain puolen tusinan kerholaisen voimin koronavirusrajoitukset ja -ohjeistukset huomioon ottaen.

Alempi kuva: Jouni Ripatti.

Siipien alapintoihin vedettiin vielä kerros harmaata tartuntapohjamaalia, jonka jälkeen oltiin valmiit siiven yläpuolen pohjamaalauksen aloittamiseen. Ennen siipien kääntämistä siiven alapinnalla olevien tarkistusluukkuaukkojen reunoista kaavittiin pois liiat maalit. Näin alumiiniset tarkistusluukut painautuvat aukkoonsa siiven vanerinpinnan tasalle. Tässä työssä ei kaihdettu epämukaviakaan työasentoja.

Kun alapinnan pohjamaalaus oli valmis, aloitettiin siipipuoliskojen kääntäminen yläpintojen pohjamaalausta varten. Tätä varten siiven kärkeen ja tyveen kiinnitettiin kääntämistä varten tehdyt teräsputkitelineet. Niissä on akselitappi nostoliinojen kiinnittämiseksi. 

Vihje: vie hiiresi kuvan päälle!

Nostoliinat kiinnitettiin telineisiin ja kumpikin siipi nostettiin pinoojan ja nostolaitteen avulla ylös työtasosta ja kiepsautettiin ympäri. Näin siiven maalamaton yläpinta saatiin päällepäin. Siipi aseteltiin takaisin työtasolleen ja siiven kummassakin päässä olevat kääntötelineet irrotettiin. Kaikki on nyt valmista siipipuoliskojen yläpinnan pohjamaalaukseen.

Kuvat: Lassi Karivalo, ellei toisin erikseen mainittu.

Tikkakosken kuulumisia

Tiistai 26.1.2021 - Reino Myllymäki

Tikkakosken entisöintiryhmältä on tullut kuva-, taulukko- ja tekstitervehdyksiä tammikuun mittaan. Siellähän on edelleen käynnissä MY-14:n rungon varustelutyö, joka edeltää rungon vaneripinnoitteen asentamista. Sen jälkeen kun asennustyöt käyvät huomattavasti hankalammiksi.

Vaikka päälaskutelineen liikutteluun tarvittavien osien valmistaminen päätettiin aikanaan projektin jo varhaisessa vaiheessa jättää tekemättä, kannustelineen kääntölaitteen osalta päätettiin reilu vuosi sitten toisin. Kääntölaitteen tekemiseen on tarvittu monenlaista osaamista ja konekantaa, joten siihen onkin sitten osallistunut Ilmavoimamuseon lisäksi J. Säämänen / Pienvesivoima, Kleimola Oy, Suolahden koneistus ja huolto, Euroket Oy ja Sutava Oy.

Nyt kääntölaitteen uustuotanto-osat ovat saapuneen alihankkijoilta ja niitä on päästy sovittamaan paikoilleen. Mika Rautasaari raportoikin hiljattain, että "Tämänkin kokonaisuuden parissa on ollut lukuisia hankaluuksia ja litratolkulla hikikarpaloita, mutta nyt alkavat palaset viimein loksahtelemaan kohdilleen. Kannustelineen liikuttelusta käsikäyttöpyörällä uskaltanee jo lupailla videota lähiaikoina."

Videota odoteltaessa seuraavat kuvat kuitenkin kertovat, miten kääntölaite kääntää kannuksen joustintukineen ja pyörineen sisään ja ulos.

Paikoilleen loksahtelu on osin sananmukaista, pitäähän hammasketjun sopia ketjupyöriin ja hammasrattaiden toisiinsa, jotta mekanismi pelaisi hyvin ja luotettavasti.

Kannuksen kääntölaitetta kääntää sama sähkömoottori kuin päälaskutelineitä ja laskusiivekkeitäkin. Välitys tapahtuu osin hammasketjujen välityksellä ja niiden säätövaraa järjestelmässä oli niukasti.

Niukan säätövaran takia jo kertaalleen asennettu käsikäyttöpyörämekanismi jouduttiin vielä kerran purkamaan ja lyhentämään kiinnitysputkea, jotta ketjun jako saatiin kohdalleen.

Nyt laskutelineen ja laskusiivekkeiden käyttömoottori on ketjuineen toivottavasti lopullisesti paikoillaan ja välitysketjut on saatu koeasennetuiksi. Ollaan askeleen lähempänä koneen valmistumista.

Kuvat: Ilmavoimamuseo.

Myrskyprojektin joulurauha

Keskiviikko 23.12.2020 - Tiistaikerholainen

Myrskyprojektin kilkutus ja kalkutus on tauonnut Suomen Ilmailumuseon entisöintitilassa. On aika levähtää joulun aika. Ahertamaan palaamme tammikuun 5. päivänä.

Koko kulunut vuosi on koronaepidemian vuoksi ollut Tiistaikerholle hyvin poikkeuksellinen. Toki poikkeuksellinen se on ollut koko Suomelle ja maailmallekin.

Maaliskuussa jouduimme lopettamaan toimintamme kokonaan. Kesäkuusta lähtien on voitu jatkaa VL Myrsky II:n (MY-14) entisöintiä, mutta vain kourallisen kerholaisen voimin. Sen sijaan Caudron C.50 -koneen entisöinti sekä PZL SM-1SZ -helikopterin lapojen korjaus ovat olleet koko ajan tauolla.

Pienestä työporukasta huolimatta paljon olemme Tiistaikerhossa saaneet aikaiseksi Myrskyn entisöinnissä. Myrskyn siivet saatiin rakenteellisesti valmiiksi ja siivet on nyt alapinnoiltaan pohjamaalattu. Joulutauon päätyttyä jatkuu pohjamaalaus siiven yläpinnoilla. Yhteistyö on ollut tiivistä sekä Suomen ilmailumuseon että Suomen ilmavoimamuseon kanssa.

Kovasti toivon, että koronaepidemia saataisiin ensi vuoden aikana tainnutettua, jotta päästäisiin taas koko Tiistaikerhon voimin ahertamaan Suomen ilmailumuseolla. Ehkäpä viimeistään syksyllä 2021 on mahdollista jatkaa täysillä museaalisesti arvokkaiden ilma-aluksia entisöintejä.

Levollista joulunaikaa ja parempaa uutta vuotta 2021!

Kuva: Lassi Karivalo

Myrskyn koesiipeä rakennetaan MY-5:n siiveksi

Tiistai 22.12.2020 - Tiistaikerholainen

Koronavirusepidemian aikana Tiistaikerhon työ on keskittynyt VL Myrsky II:n (MY-14) entisöintiin, joskin epidemian vuoksi tekijöiden määrä on rajattu vain muutamaan. Vuoroaan odottamaan on jäänyt mm. Myrsky-projektin koesiiven rakentaminen valmiiksi. Kun MY-14 kummatkin siipipuoliskot on nyt saatu pohjamaalausvaiheeseen, vapautui siiven rakentamisesta ”timpureita” muihin töihin. Niinpä päätettiin jatkaa koesiiven rakentamista valmiiksi.

Palautettakoon mieliin, että koesiivessä on kyse 2,5 metrisestä Myrskyn oikeanpuoleisen siiven tyviosasta, jonka rakentamisella testattiin ja mallinnettiin varsinaisen Myrskyn siiven rakentamista. Etenkin testattiin laskutelineen alueen rakentamista ja laskutelineen asentamista. Testaus olikin tarpeen, sillä puutteellisten ja myös ristiriitaisten piirustusten vuoksi koesiiven rakentamisessa jouduttiin useaan otteeseen pohtimaan, kuinka edetä. Välillä jouduttiin jopa purkamaan, mitä oli rakennettu. Koesiiven ansiosta Myrskyn varsinaisen siiven rakentamisessa ei toistettu koesiiven rakentamisessa eteen tulleita virheitä.

Koesiipi ei jää hyödyntämättä muutoinkaan. Alun perin tarkoitus oli laittaa koesiipi museoon näytteille esimerkkinä II maailmasodan aikaisesta Valtion Lentokonetehtaan suunnittelemasta puurakenteisesta hävittäjän siivestä. Tämän vuoksi siiven yläpinta verhoillaan osittain läpinäkyvällä pleksillä, jolloin siiven mielenkiintoiset sisärakenteet laitteineen ovat hyvin näkyvissä.

Nälkä kasvaa syödessä sanotaan ja niin kävi myös koesiiven osalta. Käytössämme on Myrsky MY-5:n huonokuntoinen runkokehikko MY-14 siiven koeasennusta varten. Tämä runkokehikko päätettiin kunnostaa asetettavaksi näytteille siihen kiinnitettävän koesiiven kanssa. Näin meillä olisi esitellä museokävijöille sekarakenteisen Myrskyn teräsputkesta tehty runkokehikko oikeanpuoleisen puurakenteisen siiven tyviosan kanssa. MY-5:n runkokehikko on jo kunnostettu, mutta se on toistaiseksi katkaistuna ohjaamon takaa odottamassa MY-14 siiven koeasennusta.

Mutta ruokahalu vaan kasvoi. Niinpä päätimme rakentaa 2,5 metrisen Myrskyn oikeanpuoliselle siiventyngälle pariksi 1,0 metrin pätkän Myrskyn vasemman siiven tyveä. Se käsittää lähinnä laskutelineen pyöräkotelon alueen. Kumpikaan siivenpätkä ei ole vielä valmis, mutta ne on jo kiinnitetty toisiinsa teräslevyliitoksella, jolloin MY-5:n runkoon kiinnitettävä siipikokonaisuus on jo hahmoteltavissa. Voidaankin jo alkaa puhua koesiiven sijasta mieluummin Myrsky MY-5:n siivestä, sillä koesiipenä se on jo tehnyt tehtävänsä MY-14 entisöinnissä.

Eikä tässä vielä kaikki! Haaveissa on - Myrsky MY-14 entisöintiprojektin valmistuttua - jatkaa MY-5 runkokehikon varustamista käytettävissä olevilla alkuperäisillä osilla ja laitteilla sekä rakentaa pyrstöstä puuttuvat sivu- ja korkeusvakaajat sekä korkeusperäsimet. Näin MY-5:stä saataisiin museokävijöille oivallinen havaintoväline sekarakenteisen Myrsky -hävittäjän rakenteesta.  Se kuinka pitkälle MY-5 hävittäjää aikanaan rakenteiltaan ja laitteiltaan täydennetään, jää nähtäväksi.

Toistaiseksi Tiistaikerhon työnä on jatkaa Myrskyn 2,5 metrisen oikean ja 1,0 metrisen vasemmanpuoleisten siiven rakentamista valmiiksi.  2,5 metrinen siiven tynkä on rakenteellisesti lähes valmis ja laskutelinekin on jo kertaalleen siihen asennettu. Siiven johtoreunassa on kuitenkin vielä tekemistä. Irrallaan olleet johtoreunaan kaaret on nyt liimattu kiinni etusalkoon. Karien kärkeen on myös liimattu kaaret tosiinsa yhdistävä kärkilista sekä kaarien väliin tulevat tukilistat.

Käynnissä on metrin mittaisen vasemmanpuoleisen siipipuoliskon laskutelineen kotelon rakentaminen. Kotelon yläreunaan tuleva vanerirengas rakennettiin liimaamalla kapeita vaneriliuskoja pakaksi muotin avulla. Rengas toimii pyöräkotelon kannen kiinnitysrenkaana. Pyöräkotelon kansi tehdään alumiinilevystä painosorvaamalla. 2,5 metristä siipeä varten se on jo valmiina.

Pyöräkotelon seinämien vaneriverhoilu on myös käynnissä. Sitä varten leikattiin 1,2 mm vahvuisesta vanerista verhoiluvanerin aihiot. Aihiota sovitellaan paikalleen vanerin saamaa lopullista muotoa varten. Poiketen 2,5 metrisestä siipiparistaan, metrisen siiven tyviosaan ei tulla asentamaan laskutelinettä, vaan se jää tyhjäksi laskutelinekoteloksi.

Kuvat: Lassi Karivalo.