Blogi
Kun halkopino Myrskyn eteen hyppäsiPerjantai 30.3.2018 - Reino Myllymäki Saksalaisten Porin lentokentälle rakentamat lankkutiet alkoivat olla vuonna 1946 jo aika huonokuntoisia, esimerkiksi sekä MY-14 että MY-20 vaurioittivat potkurinsa, kun laskutelineen rengas nosti lankkua niin, että se pääsi osumaan potkuriin. Kuva: Ilmavoimamuseon kuva-arkisto. Viidennen VL Myrsky - Historia ja entisöinti -julkaisun kirjoittaminen on alkanut. Kun julkistamiseen on aikaa vielä kahdeksan kuukautta, mitään kiirettä ei ole. Olenkin tehnyt kirjoittamista jonkun toisen homman päättymisen jälkeen ennen jonkun kolmannen homman aloittamista. Ikäänkuin vaihtelun vuoksi. Kirjoittaminen on tässä vaiheessa myös suurelta osin lukemista ja muuta tiedon etsintää. Kävin läpi Myrsky-koneyksilöjen tiivistetyt historiat Keskisen, Stenmanin ja Niskan "Suomalaiset hävittäjät" -kirjasta ja päätin kirjata tulevaan julkaisuun kaikki Myrskyille tapahtuneet onnettomuudet lentokiellon päättymisen jälkeen eli 1.8.1945 alkaen. MY-5-koneelle sattui elinkaarensa aikana peräti kuusi onnettomuutta. Niistä viides herätti huomioni: "9.7.46 väisti rullauksessa Porissa halkopinoa ja meni nokilleen." Jostain tupsahti eteeni mielikuva halkopinosta, joka liikkuu rullaustielle yllättävästi, jolloin Myrskyä ohjannut henkilö joutui tekemään huonoon lopputulokseen päätyneen väistöliikkeen. Mutta eihän halkopinot liiku? Tarkempi tutkintapöytäkirjaan tutustuminen kertoi, että mekaanikko Asser Nurmio oli lämmitettyään MY-5:n moottorin lähtenyt rullaamaan koneella halli 5:ltä halli 3:lle Porissa. Jonkin aikaa rullattuaan hän huomasi oikealla aivan rullaustien vieressä halkopinon, jota väisti vasemmalle. Samalla hän huomasi, että vasemmalla oli samanlainen pino, jolloin hän väisti oikealle samalla jarruttaen. Tämä oli Myrskyn laskutelineelle liikaa. Vasen siipi alkoi vajota, kun laskuteline petti alta. Siiven etureuna murtui ja kaikki potkurinlavat menivät poikki. Myrskyn laskuteline oli ensimmäinen Valtion Lentokonetehtaan suunnittelema ja toteuttama sisäänvedettävä laskutelinekonstruktio ja siinä oli pari "lastentautia". Yksi lastentauti liittyi rajakytkimiin, jotka saattoivat liikkua, jolloin kaikki osat eivät päätyneet oikeisiin asentoihin, jolloin paikkoja murtui. Toinen lastentauti oli käyttökoneiston akseli, johon oli tehty päähän koneistuksella viiltoja, joiden tekemisen helpottamiseksi akselin päähän oli tehty poikittainen ura. Se oli kohta, josta akseli meni usein poikki. Kaavio MY-5:n rullausvaurion 9.7.1946 tutkintopöytäkirjasta. Väisti yhtä, osui toiseen. Kuva: Kansallisarkisto via Raimo Heikkinen. No, mekaanikko Asser Nurmiolla ei ollut lupaa rullailla koneita mihinkään. Kun Porin rullaustiet olivat kapeita ja huonokuntoisiakin ja kun näkyvyys Myrskystä oli eteenpäin se mikä oli ja kun rullaustien molemmin puolin oli halkopinoja, rullaushommat kuuluivat lentäjille. Nurmion tarkoitus oli ollut hyvä, mutta seuraukset huonoja. Hän sai rangaistukseksi yksinkertaista arestia ja samalla rullaus kiellettiin toistaiseksi kaikilta mekaanikoilta. Kone oli saatu kuntoon kuusi päivää aikaisemmin, eikä sillä oltu lennetty huhtikuun jälkeen. No, se ei ollut MY-5:n viimeinen onnettomuus, vaan koneella lennettiin vielä yli 30 tuntia...
Lisäys 31.3.2018: Kuva (Kansallisarkisto via Raimo Heikkinen) Myrskyn etusalkoon kiinnitetyssä koteloidussa käyttölaitteessa oleva ruuvipyörän akseli. A osoittaa heikkoa kohtaa, joka on konseistamisen helpottamiseksi tehty sorviura. Muokattu 31.3.2018 21.31: Lisätty kuva laskutelineen käyttöakselista |
Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14 |
|
31.3.2018 14.15
Reino Myllymäki
Itse asiassa teräsrakenteiden pettämisiä oli vähän. Tuo akseli oli tehty koneistamalla yhdestä kappaleesta. Sen heikoin kohta oli ura, joka pienensi poikkileikkausta merkittävästi. En nyt löydä piirustusta, mutta tutkintapöytäkirjojen joukossa oli kuva akselista, Kun löydän sen, päivitän tätä blogikirjoitusta. |
31.3.2018 18.53
Jouni Penttilä
Muistaakseni sisään kääntyvän kannuspyörän telineen kääntö akselin irtoamisia koneen rungosta ollut useampia laskeutumisten yhteydessä? Sitten se inertiakäynnistimen kammen kulma-akselin tai vastaavan kiinnityksessä taisi olla jotain ongelmia. Vaikka pieniähän nuo ovat. |
1.4.2018 9.55
Mika Rautasaari / Ilmavoimamuseo
Kannuksen kääntömekanismin hajoamiset johtuivat sen alumiinista valetun kotelon murtumisista. Tämä korjattiin lisäämällä kotelon ainevahvuutta. Itse alumiinilaadussa ei tiettävästi ollut vikaa, vaan kotelon vahvuus oli alimitoitettu. |
Osa teräsrakenteiden pettämisistä VL Myrskyissä lienee johtunut siitä, että sopivimpia terässeoksia ei ollut kerta kaikkiaan saatavilla. Toisin sanoen käytetyt seokset saattoivat olla liian pehmeitä tai kovia. Käytettyjen seosten laadussa lienee ollut puutteita ja tietämys teräksistä, eri laatujen hitsaamisesta toisiinsa ei ollut ehkä niin hyvä kuin nykyään. Tehtaan laadunvalvonnallakaan ei liene ollut sellaisia työkaluja käytössä kuin nykyään. Ei ihme että rakenteita petti.