VL Myrsky on sekarakenteinen kone, jossa siipi on puuta ja rungon ytimenä toimii metalliputkista hitsattu kehikko. Tämä oli Valtion Lentokonetehtaan valitsema ratkaisu, joka periytyi sekä aiemmista konstruktioista - kuten Kotkasta, Tuiskusta, Viimasta ja Pyrystä - sekä myös Fokkerilta, jonka suunnittelemia Fokker C.X- ja Fokker D.XXI -koneita rakennettiin lentokonetehtaalla juuri talvisodan alla.

Suomessa uskottiin puuhun. Sitä oli käytetty, tutkittu ja olipa kehitetty puupohjaisia tuotteita, kuten koivuviilu- eli kolupuu. Puulla oli hyviä ominaisuuksia esimerkiksi väsymislujuuden suhteen. Lisäksi varsinkin koivuviilupohjainen lentokonevaneri oli vastaavaa kevytmetallilevyä kevyempää. Haittoina oli kosteuden imemis- ja lahoamisongelmat.

Kun Myrskyä suunniteltiin, puun valinta materiaaliksi ei ollut mikään hätäratkaisu, vaan VL:n käytännöllinen valinta. Siihen liittyi osaamista; kevytmetallien laajamittaista käyttöä oltiin vasta opettelemassa mm. Blenheimin lisenssivalmistuksen myötä. Alumiinia ei valmistettu Suomessa, jolloin kevytmetallituotteet oli hankittava ulkomailta. Sotamateriaalina alumiini oli varsin suhdanneherkkä materiaali ja saatavuudesta tuli ongelma. Sitä saatettiin ostaa Sveitsistä ja myöhemmin Suomi sai jonkinlaisen kiintiön ostaa sitä Saksasta.

Puu-metalli-sekarakenne sopi Valtion Lentokonetehtaalle siksikin, että metallikuorirakenteet olisivat vaatineet paljon isommat sarjakoot pieneen tuotantoomme verrattuna. Ratkaisu sopi myös omavaraisuutta ja taloudellisuutta painottavaan politiikkaan.

Vaikka toisen maailmansodan merkittävimmät hävittäjälentokoneet ovat kevytmetallirakenteisia ja suurelta osin jäykistettyä kuorirakennetta, varsinkin sodan alkuvaiheen koneiden joukossa on paljon Myrskyn tavoin sekarakenteisia koneita, kuten vaikkapa Hawker Hurricane tai Morane-Saulnier M.S.406.

Valtion Lentokonetehdaskin joutui lopulta opettelemaan kevytmetallisen hävittäjäkoneen valmistusta. VL Humulla on Brewsteristä kopioitu kevytmetallikuorirakenteinen runko, vaikka siivestä tehtiinkin puurakenteinen. Prototyypin lisäksi ehti valmistua kuusi kokonaista runkoa.