Blogi

Miksi Myrskystä tuli sekarakenteinen kone?

Share |

Keskiviikko 13.2.2019 - Reino Myllymäki


SIM_VK_258_1026p_crop_720x405.jpg

VL Myrsky on sekarakenteinen kone, jossa siipi on puuta ja rungon ytimenä toimii metalliputkista hitsattu kehikko. Tämä oli Valtion Lentokonetehtaan valitsema ratkaisu, joka periytyi sekä aiemmista konstruktioista - kuten Kotkasta, Tuiskusta, Viimasta ja Pyrystä - sekä myös Fokkerilta, jonka suunnittelemia Fokker C.X- ja Fokker D.XXI -koneita rakennettiin lentokonetehtaalla juuri talvisodan alla.

SIM_VK_391_36044p_crop_720x405.jpg

Suomessa uskottiin puuhun. Sitä oli käytetty, tutkittu ja olipa kehitetty puupohjaisia tuotteita, kuten koivuviilu- eli kolupuu. Puulla oli hyviä ominaisuuksia esimerkiksi väsymislujuuden suhteen. Lisäksi varsinkin koivuviilupohjainen lentokonevaneri oli vastaavaa kevytmetallilevyä kevyempää. Haittoina oli kosteuden imemis- ja lahoamisongelmat.

Kun Myrskyä suunniteltiin, puun valinta materiaaliksi ei ollut mikään hätäratkaisu, vaan VL:n käytännöllinen valinta. Siihen liittyi osaamista; kevytmetallien laajamittaista käyttöä oltiin vasta opettelemassa mm. Blenheimin lisenssivalmistuksen myötä. Alumiinia ei valmistettu Suomessa, jolloin kevytmetallituotteet oli hankittava ulkomailta. Sotamateriaalina alumiini oli varsin suhdanneherkkä materiaali ja saatavuudesta tuli ongelma. Sitä saatettiin ostaa Sveitsistä ja myöhemmin Suomi sai jonkinlaisen kiintiön ostaa sitä Saksasta.

Puu-metalli-sekarakenne sopi Valtion Lentokonetehtaalle siksikin, että metallikuorirakenteet olisivat vaatineet paljon isommat sarjakoot pieneen tuotantoomme verrattuna. Ratkaisu sopi myös omavaraisuutta ja taloudellisuutta painottavaan politiikkaan.

Vaikka toisen maailmansodan merkittävimmät hävittäjälentokoneet ovat kevytmetallirakenteisia ja suurelta osin jäykistettyä kuorirakennetta, varsinkin sodan alkuvaiheen koneiden joukossa on paljon Myrskyn tavoin sekarakenteisia koneita, kuten vaikkapa Hawker Hurricane tai Morane-Saulnier M.S.406.

Valtion Lentokonetehdaskin joutui lopulta opettelemaan kevytmetallisen hävittäjäkoneen valmistusta. VL Humulla on Brewsteristä kopioitu kevytmetallikuorirakenteinen runko, vaikka siivestä tehtiinkin puurakenteinen. Prototyypin lisäksi ehti valmistua kuusi kokonaista runkoa.

Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14


Kommentit

17.2.2019 21.47  Pauli Lahtinen

Olihan englantilainen hävittäjäpommittaja de Havilland Mosquitokin lähes kokonaan koivu - ja balsavaneria .

18.2.2019 14.44  Reino Myllymäki

Mosquito oli sandwich-rakennetta, jossa 2 mm koivuvanerikerrosten välissä oli 10 mm balsatäyte, reunoissa saarnivahvikkeet. Liimaus tehtiin puoliskoina betonimuottia vasten. Mosquiton prototyyppi liimattiin orgaanisella kaseiiniliimalla mutta tuotantokoneet epäorgaanisella hartsiliimalla, olisikohan tuotemerkki ollut Redux. Joka tapauksessa briteillä, amerikkalaisilla ja venäläisillä oli hyviä epäorgaanisia liimoja, Saksalla ja Suomella niitä ei ollut. Siinä syy eräiden konstruktioiden liimausongelmiin.


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini