Blogi

Myrsky edistynyt korona-aikanakin

Sunnuntai 31.5.2020 - Reino Myllymäki

Korona iski kavalasti myös VL Myrsky II -entisöintiprojektiin. Suomen Ilmailumuseon keskeyttäessä vapaaehtoistoiminnan myös Myrskyn entisöinti pysähtyi Vantaalla, tosin vain pariksi viikoksi. Sen jälkeen Matti Patteri on vienyt pienellä ryhmällä nimenomaan kriittisellä polulla olevia asioita eteenpäin. Myös Tikkakosken entisöintiryhmä on pystynyt tekemään Myrsky-töitä ja sen lisäksi Myrskyä on tehty myös Rautalammilla.

Tiistaikerhon Myrsky-tiimi Vantaalla

Matti Patterin johdolla pieni ryhmä on edistänyt kriittisellä polulla olevia MY-14:n osia, lähinnä NACA-rengasta ja öljynjäähdytintä. NACA-renkaan etuosa on saatu hitsattua pääosin kokoon ja lopputulos näyttää hyvältä.

NACA-rengas ja Matti Patteri. Kuva: Jorma Laakkonen.

NACA-renkaan etuosan lisäksi on valmistukseen otettu sen vaippalevyt. Vaippalevyt ovat irrotettavia ja mahdollistavat mekaanikoille pääsyn moottoriin käsiksi. Vaippalevyn takaosan hattulistan mankelointi ei ole ihan yksinkertainen tehtävä.

NACA-renkaan alaosan vaippalevyn lestin parissa Matti Patteri ja Jukka Köresaar. Kuva: Jorma Laakkonen.

NACA-renkaan vaippalevyjen hattulistoja mankeloituna ja ilman. Kuva: Reino Myllymäki.

NACA-renkaan ohella on edistetty koneen luukkuja ja erityisesti öljynjäähdyttimen rakenteita, kuten sen kaihdinta, joka on luukkujen kanssa samankaltaista niitattua alumiinirakennetta. Myös laskutelineen nostovaihteen välitysketjukotelon osat ovat valmistuneet hitsattavaksi.

Öljynjäähdyttimen rakenteita, keskellä kaihdin. Kuva: Reino Myllymäki.

Laskutelineen nostovaihteen välityketjukotelon osia, jotka lähtevät Matti Patterilta Teemu Lehtiselle GA Telesikselle hitsattavaksi. Kuva: Jorma Laakkonen.

Myös siiven ja rungon liitoksen muotolevyn eli ns. kainalolevyn etuosan lesti vasemmalle puolelle on valmistunut ja odottaa toimitusta Antero Flanderille Rautalammille. Oikean puolen lesti valmistui aikaisemmin ja sen puolen kainalolevyn osat ovat valmistuneet.

Ilmavoimamuseon entisöintiryhmä Tikkakoskella

Alkuvuodesta aloitettu maalausten tutkiminen keskeytyi koronan takia, koska maaliskuulle sovitut vierailut Teknokselle peruttiin. Oikeat maalit ja niiden oikeat maalisävyt kolmelle eri pinnalle - duralumiini, vaneri ja pellavakangas - on kuitenkin saatava selville, jotta maalit saadaan hankittua oikea-aikaisesti.

Tikkakoskella on korjattu pyrstön kainalolevyjä, jotka nyt ovat nyt valmiit asennettavaksi. Pahoin repeilleet ja vääntyneet pellit ovat peräisin enimmäkseen MY-5:stä, sillä esimerkiksi MY-14:n rullausonnettomuudessa irtileikkaantunut pyrstö on kadonnut. Tiistaikerhossa aloitettua oikomistyötä jatkoi Mika Rautasaari Tikkakoskella ja Antero Flander teki työn loppuun helmikuussa 2020.

Oiottujen peltien aluslevyjen ja harvojen laippamutterien niittaukset porattiin auki ja ruoste poistettiin. Alkuperäiset 2,6 mm niittien poraukset väljennettiin 3 mm niiteille sopiviksi ja uudet aluslevyt niitattiin paikoilleen. Lisäksi kolmeen kohtaan niitattiin korjauspalat repeämien päälle. Korjauksissa käytettiin pehmeää alumiinia alkuperäisen duralumiinin sijasta.

Korjauksissa kokeiltiin hitsausta, joka ei onnistunut alkuperäisissä olevan maalin johdosta. Myös anodisointi jää uusimatta, koska kokemusten mukaan se ei onnistu, sillä osissa on vanhaa anodisointia jäljellä.

Myös aseiden patruunoiden syöttö- ja hylsyjen poistokourujen osia on kunnostettu puhdistamalla niitä ruosteesta ja maalamalla ne alkuperäisen kaltaisella käsittelyllä. Yllä olevassa kuvassa on myös patruunalaskureiden osia.

Joidenkin osien kunnostusta on voitu edistää sorvaamalla ja muuten koneistamalla niihin pienosia. On piirretty tarvittavia levyosia laserleikkausta varten, asennettu järjestelmien putkituksia - mm. voiteluainejärjestelmän kunnostettuja putkia - sekä mm. öljylaskuhana, joka on laputettu MY-29:stä otetuksi.

Tärkeä kohde on ollut kannuksen kääntölaite, jonka kaikki osat on saatu nyt Ilmavoimamuseolle. Valutyö tehtiin Suomen Tarkkuusvalimo Oy:ssä (Sutava), koneistettiin Metallisorvaamo Kleimola Oy:ssä, Suolahden koneistus ja huolto Oy:ssä ja ketjupyörät toimitti Euroket Oy. Seuraavaksi kokonaisuus menee koneistettavaksi Jarmo Säämäselle Saahkarin Kone Ky:öön.

Myös lestintekoa on jatkettu ja valmistunut on kuomun lestin lisäksi myös kaksi lestiä polttoaine- ja öljysäiliölle.

Myös siiven kainalolevyn takaosan lesti on saatu 12.5.2020 toimitettua Antero Flanderille Flanco Oy:öön Rautalammille. Kuvassa Antero Flander ja Mika Rautasaari.

Kuvat, ellei toisin erikseen mainittu: Suomen Ilmavoimamuseo.

Tiistaikerho keskeytyksissä koronan vuoksi

Tiistai 26.5.2020 - Tiistaikerholainen

Kun koronavirusepidemia alkoi maaliskuussa toden teolla levitä Suomessa, museotkin joutuivat sulkemaan ovensa. Näin myös Suomen Ilmailumuseon ovet pantiin säppiin ja samalla keskeytettiin museon vapaaehtoistoiminta, Tiistaikerho mukaan lukien. Kesäkuun alussa museoilla on taas lupa avata ovensa noudattamalla toiminnassaan koronaviruksen vuoksi annettuja viranomaisohjeita ja -suosituksia, joten täyteen vauhtiin toiminta ei Suomen Ilmailumuseossa kuitenkaan vielä pääse. Ilmailumuseon vapaaehtoistoiminta Tiistaikerhon töineen pysyy edelleen tauolla. Vapaaehtoistoiminnan käynnistämismahdollisuuksia museo arvioi syksyn kynnyksellä.

Meitä tiistaikerholaisia tietystikin askarruttaa kysymys, olisiko siis syksyllä mahdollista päästä jatkamaan lentokoneiden entisöintejä Suomen Ilmailumuseon entisöintiverstaassa? Kaikki riippuu kuitenkin COVID-19-virusepidemian tilannekuvasta Suomessa. Vaikkakin tätä blogia kirjoittaessani epidemia on selvästi laatumaan päin, olen silti epäleväinen, että Tiistaikerho pääsisi, ainakaan täysimääräisesti, jatkumaan syyskauden alkaessa.

Epäilyni Tiistaikerhon toiminnan pääsemisestä vauhtiin syksyllä perustuvat tosiasiaan, että tiistaikerholaisista 80 % kuluu viranomaisten määrittämään yli 70-vuotiaiden riskiryhmään. Heitähän koskee tälläkin hetkellä viranomaisten ohjeistus pysyttäytyä kotona ja välttää kontakteja muihin ihmiseen. Viranomaiset ovat myös esittäneet arvioita, joiden mukaan ihmiset 70+ saattaisivat joutua elämään karanteenimaisissa olosuhteissa aina vuoden 2021 puolelle asti. Jos näin kävisi, se tekisi Tiistaikerhon toiminnan käynnistämisen vuoden 2020 puolella ongelmalliseksi. Mutta toisaalta normaalia elämistä koskevat rajoitukset ovat ymmärrettäviä ikäihmisten henkeä uhkaavan vakavan koronaepidemian vuoksi.

Osaratkaisuna olisi, että alle tuon maagisen 70-vuoden ikärajan olevat tiistaikerholaiset jatkaisivat syksyllä niin Caudron C.59 ja VL Myrsky II:n (MY-14) -lentokoneiden kuin WSK SM-1SZ (HK-1) -helikopterin roottorinlapojen entisöintejä ja vanhemmat kerholaiset liittyisivät mukaan, kun se olisi koronavirusepidemian osalta turvallista. Tällainen kahtiajako vaan ei tunnu miellyttävältä.

No, tilanne on nyt se, mikä on. Siksi palautettakoon mieliin, mihin vaiheeseen Tiistaikerhossa jäätiin maaliskuun alussa, kun kerhon toiminta koronavirusepidemian vuoksi keskeytettiin.

Caudronin entisöinti

Maaliskuun alussa oli Caudron C 59. (CA-50) vasemman alasiiven kangasverhoilun reiät paikattu, joten voitiin ryhtyä korjaamaan koneen oikeaa alasiipeä. Siipi oli ollut jo syksystä lähtien odottamassa korjaustoimenpiteitä Suomen Ilmailumuseoon varastoituna.  Oikean alasiiven pääasiallisena työnämme olisi kangasverhoilussa olevien reikien paikkaus eli samaa hommaa, mitä tehtiin vasemman siiven kanssa.

Oikean siiven kangasverhoilussa on puolensataa repeämää tai reikää. Ennen niiden korjaamista siiven kangaspinnat pestiin huolellisesti ja siivestä irrotettiin siivekkeen vaijeri.  Verhoilukankaan suurempien repeämien liepeet ommeltiin kiinni toisiinsa. Korjatut repeämät ja muut kangasverhoilussa olevat reiät peitetään kangaspaikoilla. Paikkoihin käytetään lentokoneiden verhoiluun tarkoitettua pellavakangasta eli ns. lekopellavaa.

Kankaasta leikattiin tarvittavat puolensataa kangaspaikkaa niin isoja kuin pieniä rekiä peittämään. Paikkalappujen reunat hapsutettiin, jotta niiden reunat liimautuisivat hyvin verhoilukankaan pintaan. Paikat kiinnitetään reikien päälle perinteisellä tavalla eli kiristyslakalla. Viimeisenä tiistaina 10. maaliskuuta ennen Tiistaikerhon toiminnan keskeytymistä, oli kaikki reikiä varten tehdyt paikat reikien vieressä valmiiksi numeroituna kiinni liimaamistaan odottamassa.

Oikean alasiiven verhoilukankaan reikien paikkauksen ohessa puhdistettiin hiekkapuhalluksella siivekkeen pahoin ruostuneet vaijerit. Siinä yhteydessä huomattiin vaijerissa kiinni oleva upea lyijyinen hakaristitunnuksella vaijerin tarkastussinetti.

Osiinsa purettu Caudronin korkeusvakaaja saatiin helmikuun loppuun mennessä kunnostettua ja koottua. Voitiin aloittaa rankona olevan korkeusvakaajan verhoilun valmistelut. Vakaaja verhoillaan kankaalla. Verhoilun esivalmistelu tarkoittaa vakaajan kaarien ja johtoreunan kietomista kangasnauhalla. Verhoilukangas tullaan ompelemaan kiinni näihin nauhoituksiin.  Kaarien nauhoittamisen olen jo tarkemmin kuvannut aiemmassa blogissani.

Todettakoon kuitenkin vielä kertauksena, että kaaret nauhoitettiin, kuten ne oli 1920-luvullakn nauhoitettu. Menettely selvisi, kun korkeusvakaajaa purettiin osiinsa.  Kaaret nauhoitettiin 20 mm levyisellä kangasnauhalla, jossa nauhaa kierrettiin kaaren ympäri noin 2-3 cm välein. Kaarien nauhoittamisen jälkeen kaaret sidottiin vielä toisiinsa vakaajan poikki vedetyllä nauhaparilla. Seuraava työvaihe olisi ollut vakaajan johtoreunan nauhoittaminen 50 mm levyisellä kangasnauhalla, mutta sitä emme ehtineet tehdä, koska koronavirusepidemia keskeytti työmme.

Myrskyn tilanne

Maaliskuun alussa etenimme vauhdilla sekä VL Myrsky II:n (MY-14) oikean että vasemman siipipuoliskon rakentamisessa. Oikea siipipuolisko saatiin vaneroitua kokonaan umpeen, jonka jälkeen aloitimme siiven vaneripintojen paklauksen ja hionnan siiven pintojen pohjamaalausta ennakoiden.

Vasemmassa siivessä rakennettiin jättöreunaa, jossa keskeistä oli kiinnittää ensin jättöreunan kaaret. Sen jälkeen voitiin aloittaa siiven sisässä pitkin takasalkoa kulkevien laskutelineen, laskusiivekkeen sekä siivekkeen käyttötankojen ja mekanismien asennukset sekä laskusiivekkeentilan rakentaminen. Maaliskuun alussa koko jättöreunan alue oli 80% prosenttisesti saatu valmiiksi. Laskusiivekkeen tila oli vaneroitu ja käyttötangot ja -mekanismit olivat paikoillaan siiven sisällä. Jättöreunan verhoiluvanerissa on hyvin näkyvillä siiven sisällä olevien laitteiden tarkistusluukkuja varten tehdyt aukot.  Vasemman siiven johtoreunan vanerointia ei ehditty vielä aloittaa.

Koko alkuvuoden oli rakennettu alumiinilevystä koesiiven pyöräaukon luukkuja, josta olen kirjoittanut viimeisimmissä blogeissani. Pyöräaukon sisempi luukku oli jo helmikuun lopussa valmis ja asennettu paikalleen aukon sisäreunaan. Pyöräaukon sisemmän luukun vastinpariksi rakennettiin pyöränapaan kiinnitettävää ulompaa pyöräaukon luukkua.  Samanaikaisesti alumiinilevystä rakennettiin joustintukeen kiinnitettävää joustintuen aukon peittävää luukkua. Koesiiven laskutelineen luukut ehdittiin saada pääosin valmiiksi ennen Tiistaikerhon toiminnan keskeytymistä.

Maaliskuussa oli meneillään myös mm. öljynjäähdyttimeen kiinnitettävien tulo- ja poistoilman kanavien tekeminen valmiiksi sekä moottorinsuojukseen eli NACA -renkaaseen liittyvät työt.  Näiden tekemistä on jossain määrin jatkettu koronavirusepidemiankin aikana Myrsky -projektin vetäjän Matti Patterin kotiverstaassa.

SM-1 helikopterin lavat

WSK SM-1SZ (HK-1) helikopterin lavat oli saatu helmikuun lopussa korjattua sekä korjattujen kohtien uudet verhoilukankaat jo lakalla kiristettyä. Seuraava vaihe olisi ollut roottorinlapojen korjattujen alueiden maalaus, mutta se saa nyt odottaa Tiistaikerhon toiminnan uudelleen käynnistystä.

Kuvat: Lassi Karivalo