On keksintöjä, joiden keksijä on selvillä. On keskintöjä, joiden keksijä ei ole selvillä. Mutta on myös keksintöjä, jotka on keksitty useampaan kertaan.

Viimeksi mainittuihin kuuluu lennonrekisteröintilaite (flight recorder). Sellainen keksittiin vuonna 1939 Ranskassa ja 1942 Suomessa. Ranskalaista Hussenotin ja Beaudouinin HB-laitetta tilattiin vuonna 1941 koe-erä, 25 laitetta.

Suomalaisen laitteen kehitti Valtion Lentokonetehtaalla Veijo Hietala vuonna 1942 ja sitä rakennettiin 1943-1944 kymmenkunta laitetta; niistä kaksi myytiin Ruotsiin ja yksi Sveitsiin.

Ranskalaisilla ja suomalaisilla laitteilla oli sama perusperiaate: valonsäteen ja optiikan avulla tallennettiin mittausarvoja valoherkälle materiaalille. Suomalaisessa ratkaisussa materiaali oli valokuvapaperia, ranskalaisessa filmiä. Jostain syystä Wikipedia pitää suomalaista eikä ranskalaista ratkaisua ensimmäisenä modernina lennonrekisteröintilaitteena.

Kun MY-3 tuhoutui Aarre Siltavuoren hengen vaatineessa onnettomuudessa 19.11.1943, koneessa oli lennonrekisteröintilaite eli Mata Hari eli koelentomittaristo, niinkuin sitä siihen aikaan kutsuttiin. Kone tuhoutui varsin täydellisesti ja Mata Harikin sai pahoja lommoja. Osa valokuvapaperista valottui mutta osa saatiin pelastettua. Datasta pystyttiin analysoimaan onnettomuussyöksy, vaikka juurisyytä onnettomuuteen Mata Harin käyrät eivät kertoneetkaan.

VL Myrsky - Historia ja entisöinti -julkaisusarjan seuraavaa osaa kirjoittaessa tuli mieleen, että tuo onnettomuus 19.11.1943 taisi olla ensimmäinen lento-onnettomuus, jotka analysoitiin mustan laatikon datalla? Huimaa.