Blogi
MY-14:n siipisalot ja -kaaret hahmottuvatMaanantai 12.10.2015 - Tiistaikerholainen VL Myrsky II:n siipisalko on kolmiuumainen kotelopalkki. Oheinen poikkileikkauskuva näyttää, miten siipisalko rakentuu uumalevyistä ja paarteista. Kotelopalkkirakenteisen salon etu- ja takasivuina ovat vaneriset uumalevyt. Niiden lisäksi siipisalon keskellä on siipisalon kahteen osaan jakava kolmas uumalevy. Siipisalon sisällä uumalevyjen välissä on neljä paarretta: kaksi ylä- ja kaksi alapaarretta. Kun VL Myrsky II:n sarjaa rakennettiin, siipisalon yläpaarteet tehtiin kolupuusta. Kolupuu, eli koivuviilupuu oli Valtion Lentokonetehtaan 1930-luvulla kehittämä materiaali, jota käytettiin myös lentokoneiden potkureissa. Kolupuuta valmistettiin kuumalaminoimismenetelmällä, jossa materiaalina oli koivuviilut ja bakeliitti (fenoliformaldehydihartsi). Myös lentokonevaneri tehdään koivuviiluista ja bakeliitista, mutta vanerissa koivuviilut ovat paksumpia ja perättäiset viilut ladotaan ristiin; kolupuussa melkein kaikkien viilujen syysuunta on sama ja viilut ovat paljon ohuempia. Koska kolupuuta ei nykyisin tehdä, entisöitävän MY-14:sya siipisalkojen yläpaarteet tehdään epoksihartsilla päällekkäin nipuksi liimatuista vanerikaistoista. Tämä menetelmä tuottaa vähintään yhtä kestävän rakenteen. Siipisalon alapaarteet tehtiin aikanaan, kuten tehdään nytkin, toisiinsa ”paketiksi” liimatuista mäntyrimoista. Tässäkin liimana käytetään epoksihartsia, johon sekoitetaan täyteaineeksi sellukuitua. Tiistaikerhossa on alkanut Myrskyn vasemman siiven salkojen kokoaminen. Sitä edelsi siiven etu- ja takasalkojen vaneristen uumalevyjen saaminen valmiiksi. Paarteita tehtiin sitä mukaa, kuin niitä kiinnitettiin uumalevyihin. Ennen paarteiden kiinnittämistä uumalevyihin, paarteet muotoiltiin vastaamaan uumalevyjen siiven kärkeä kohti portaittain ohenevia profiileja. Paarteiden liimaus aloitettiin siiven takasalosta. Takasalon jättöreunan puoleisen uumalevyn yläreunaan liimattiin ensin vanerista tehty paarre. Paarre liimattiin uumalevyyn kahdessa osassa. Levyyn kiinnitettiin aluksi paarteen tyviosa, johon yhdistettiin uumalevyyn kiinni liimaten paarteen kärkiosa. Vastaavalla tavalla toimittiin uumalevyn alareunaan tulevan mäntyrimarakenteisen paarteen osalta. Tämän jälkeen oli vuorossa etusalko, jonka jättöreunan puoleiseen uumalevyyn liimattiin ylä- ja alapaarteet. Näin oli saatu vasemman siiven etu- ja takasalon jättöreunan puoleiset paarteet uumalevyihin kiinni. Seuraavana työnä on vasemman siiven etu- ja takasalon johtoreunan puoleisten paarteiden liimaaminen uumalevyihin. Ennen kuin siipisalon kummatkin uumalevyjen ja paarteiden muodostamat puoliskot voidaan liimata yhteen salon keskelle tulevan uumalevyn kanssa, on rakennettava siipisalkojen muut tarpeelliset sisärakenteet. Siipisalkojen rakentamisen rinnalla on alkanut siipikaarien valmistus. Siipikaaret tehdään vanereista ja mäntyrimoista. Siipikaariin tulevat vanerit leikattiin täsmälliseen muotoonsa laserleikkauksella. Siipikaaret valmistetaan käyttäen hyväksi jigiä eli kokoamisohjainta. Koska siiven jokainen siipikaari on yksilöllinen, tarvitaan kutakin siipikaarta varten oma jiginsä. Jiginä toimii paksu kuitulevy, johon on kiinnitetty rautatapit kaaren ulkoreunoja täsmälleen seuraten. Siipikaarien teko sujuu hymy huulessa! Kaaret rakennetaan jigissä siten, että rautatappien rajaamaan alueeseen asennetaan ensin kaaren vaneriaihio. Tämän jälkeen vaneriin liimattavat mäntypuiset vahvikelistat pingotetaan metallitappeja vasten kaareen muotoon ja liimataan vaneriin kiinni. Jotta tukilistat saadaan liimatessa pingotettua oikeaan muotoon, tarvitaan avuksi varsinainen puristinviidakko. Liimana käytetään Cascol Outdoor -puuliimaa. |
Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14 |
|
21.12.2015 19.12
Reino Myllymäki
Totta. Mutta lentävää konetta ei ollakaan tekemässä. |
Muuten hyvä ja hieno projekti, mutta paarretta ei ikinä lentävässä koneessa saa tehdä vanerisuikaleista, koska joka toinen viilu on poikittain.