Blogi

Ruuveja ja muoveja

Share |

Tiistai 8.8.2017 - Reino Myllymäki


Vanhan lentokoneen entisöinnin onnistumisen voi tarkistaa vaikkapa ruuvien kannoista. Jos löytyy Torx- tai ristikantaruuveja, jokin on mennyt pieleen.

Ristikantaisen ns. Phillips-ruuvin (PH) keksi John P. Thompson, joka kuitenkin myi keksintönsä Henry H. Phillipsin yritykselle Phillips Screw Company vuonna 1935. Koneelliseen kiertämiseen talttakantaista ruuvia paremmin soveltuva ruuvi otettiin Cadillacilla käyttöön jo 1936 ja vuoteen 1940 mennessä 85 % Yhdysvaltain ruuvinvalmistajista oli hankkinut tuotteen lisenssin. Silti VL Myrskyyn ei PH-ruuvi ehtinyt.

Pozidriv (Pz) on Phillips-ruuvin kehitelmä ja siis vielä tuoreempi keksintö. Pz-ruuvin kanta sallii suuremman väännön kuin PH-kantainen ruuvi. Kannat ovat hyvin samankaltaiset ja menevät mattimeikäläisiltä helposti sekaisin. Niinpä Pz-kantainen ruuvi tulee pilattua PH-kannalle tarkoitetulla työkalulla ja päinvastoin.

Ristikantaiset PH- ja Pz-ruuvit ovat kuitenkin nekin jo historiaa, vaikka vanhempi väki pitää niitä "normaaleina" ja nyt myynissä olevia Torx-kantaisia (Tx) ruuveja "kummallisina". Torx on kuitenkin sekin aika vanha keksintö, keksitty 1967 ja tarkoitettu sekin konevääntämiseen.

VL Myrskystä ei siis PH-, Pz- tai Tx-kantaisia ruuveja löydy, vaan kuusiokantaisia pultteja ja talttakantaisia ruuveja.

MY-14_ruuveja_720x405.jpg

Valtion Lentokonetehtaan talttakantaisia ruuveja parkesiinista tehdyn hankaussuojan ja laskutelineen hälytyssummerin yhteydessä. Kuvat: Ilmavoimamuseo.

Myös muovien kanssa kannattaa olla tarkkana. 1920-luvun koneista löytyi selluloidista tehtyjä "ikkunoita". VL Myrskystä ei selluloidia löytyne, mutta sen sukulaista lustoa eli parkesiinia löytyy. Siitä on tehty säätimien nuppeja ja johtojen ja putkien hankaussuojia. Parkesiini keksittiin jo 1856 ja selluloidi 1870. Selluloidia käytettiin filmimateriaalina, kunnes asetaatti korvasi sen 1950-luvulla.

MY-14_Potkurin_saadin_720_px_levea.jpg

VL Myrskyn potkurinsäätövivun nuppi on parkesiinia ja ohjekyltti Paxolinia. Kuva: Ilmavoimamuseo.

VL Myrskystä löytyy myös bakeliittia eli fenoliformaldehydihartsia. Siitä on valamalla tehty mm. painonappeja. Fenoliformaldehydistä ja paperista tehtiin myös Paxolin-materiaalia, jota Myrskystä löytyy mm. potkurinsäätövivun ohjekilvestä. Suurin käyttökohde on kuitenkin säänkestävän vaneri. Theodor Goldschmidt keksi 1920-luvun lopulla uuttaa bakeliittia silkkipaperiin, jolloin syntyi Tego-filmiksi kutsuttu tuote. Saksalaiset eivät saaneet kuitenkaan vanerin valmistusta Tego-filmillä onnistumaan, mutta suomalaiset keksivät vahingossa oikean tavan vuonna 1929. Toiseen maailmansotaan mennessä Suomesta tuli maailman vanerinvalmistuksen kakkosmaa heti Neuvostoliiton jälkeen.

Tego-filmin avulla valmistettiin koivuviilusta säänkestävää koivuvaneria ja koivuviilu- eli kolupuuta. Viimeksi mainittua löytyy Myrskystä potkurinlavoista, antennimastosta, siipisaloista ja sivuvakaajan rakenteista - muutamia kohteita mainitakseni. Koivuvaneria löytyy siipikaarista ja -saloista, pyrstön rakenteista ja siiven ja rungon verhouksista monenvahvuisena sekä myös 45 astetta syysuunnaltaan käännettynä ns. diagonaalivanerina. Kumpaakaan - kolupuuta ja diagonaalivaneria - ei enää saa, joten niiden kohdalla joudutaan tekemään korvaavia ratkaisuja.

SIM_VK_391_36144p_-_crop_720x480.jpg

Osa VL Myrskyn akryylistä tehdystä takakatteesta aukeaa. Kuva: Suomen Ilmailumuseon kuva-arkisto.

Kolmas - vai onko se jo neljäs - muovi, jota Myrskystä löytyy on pleksi. Pleksi eli akryyli eli PMMA keksittiin jo 1928 ja se tuotiin vuonna 1933 markkinoille nimellä Plexiglas. Erityisesti ohjaamon kuomu ja takakatteen läpinäkyvät osat ovat pleksiä. Pleksistä voi tehdä kaarevia muotoja mutta se särkyy suhteellisen helposti ja särkyessään tuottaa lasin tapaan teräväsärmäisiä sirpaleita. Nykyään sen kanssa kilpailee polykarbonaatti-muovi PC, joka on sekä kestävämpää että kalliimpaa. Polykarbonaatti keksittiin ennen akryyliä jo vuonna 1898 mutta sen tuotteistaminen kesti yli toisen maailmansodan.

Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14


Kommentit

25.8.2017 20.03  Jarmo Kempas

Erilaisista ruuveista on kiva pieni katsaus Wikipediassa:

https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_screw_drives

Sieltä löytyy pari modernia lentokoneruuvityyppiä, joita tulevassa Myrskyssä ei pitäisi olla.

Tri wing ruuvi 1970 luvulta, käyttäjinä Lockheed, McDonnell Douglas, Airbus ja British Aerospace sekä hiukan modernimpi Torq-set ruuvi. Niitä löytyy 1980 luvulta alkaen liikennekonevalmistaja Airbusin, Embraerin,ja Bombardierin koneista. Torq set ruuveja käyttää myös Lockheed ja Boeing sotilaskoneissaan.


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini