Blogi

MY-14:n imuntuottojärjestelmän kunnostus

Torstai 10.12.2020 - Reino Myllymäki

Suomen Ilmavoimamuseon entisöintiryhmä on saanut valmiiksi MY-14:n imuntuottojärjestelmän mukaan lukien keinohoristontin, kaarto- ja kallistusmittarin sekä niihin liittyvän putkiston kunnostamisen.

IVM_2020-12-10-1_mittarit.jpg

Alkuperäisestä asennuksesta oli säilynyt vain yksi kokonainen putki tyhjiöpumpun ja etummaisen tuliseinän väliltä vääntyneenä ja murtuneena sekä kaksi katkennutta putkea etummaisen ja takimmaisen tuliseinän väliltä. Tarvittava System Paulin S 207 C -tyhjiöpumppu löytyi Ilmavoimamuseon varastoista, samoin tarvittavat putkiliittimet, imuilman säätimiä, imuilmasäätimen liitin ja mittarit. Oikean mallinen imunjakaja, joka on ollut aiemmin kiinni Valmet Vihurissa, löytyi puolestaan Hallinportti Ilmailumuseosta ja imunjakajan kiinnike MY-5:n rungosta.

IVM_2020-12-10-2_imupumppu.jpg

Tyhjiöpumppu asennettiin MY-14:n moottoriin ilman pumpun ja moottorin välistä akselia. Näin toimittiin, koska akselin puuttuminen ei näy päällepäin ja akselin valmistaminen olisi ollut aikaa vievää ja kallista.

IVM_2020-12-10-3_imunjakaja.jpg

Tarvittavat uudet imuputket pumpun ja jakajan välille valmistettiin piirustusten ja valokuvien mukaan. Piirustusten mukaista 18 mm pehmeää alumiiniputkea ei ollut saatavilla, jolloin se oli korvattava 18 mm dural-putkella. Alkuperäisten putkien liitinmutterit hyödynnettiin.

IVM_2020-12-10-5_imuputki.jpg

Imuilman säätimeksi valittiin yksilö, jossa oli saksankielisten merkintöjen lisäksi kaiverrettuna "ylöspäin"-merkintä suomeksi. Vihurin liittimet poistettiin imunjakajasta, joka puhdistettiin. Yksi Vihurissa käytössä ollut liitäntä tulpattiin MY-asennuksen mukaisesti.

IVM_2020-12-10-4_imunsaadin.jpg

IVM_2020-09-28-6.jpg

IVM_2020-12-10-7_imuputki.jpg

Jakajan ja mittarien väliset putket tehtiin piirustusten mukaisesti pehmeistä 6 ja 8 mm alumiiniputkista. Koska kaikki putket todettiin valokuvien ja alkuperäisputkien jäänteiden perusteella maalatuiksi sinisellä (RAL 5009) merkkivärillä, uudetkin maalattiin samaan sävyyn. Putkien kumiputkiliitokset tehtiin uudesta putkesta alkuperäismallisilla letkukiristimillä.

Kuvat: Suomen Ilmavoimamuseo.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, VL Myrsky, MY-14

Kuvaterveisiä ja tilannepäivitykstä Tikkakosken entisöintiryhmältä

Lauantai 28.11.2020 - Reino Myllymäki

IVM_2020-11-25_A_960x540.jpg

Ilmavoimamuseon entisöintiryhmältä Tikkakoskelta tuli keskiviikkona 25.11.2020 kuvallista tilannepäivitystä. Sen mukaan meneillään on sähköjohtoasennusten loppusuora, ensimmäisessä kuvassa Harri Huopainen asentaa patruunalaskureiden johtoja.

IVM_2020-11-25_B_960x540.jpg

Lisäksi etummaisen tuliseinän yläosan puuttuvat pellit ovat lähes valmiit ja pääsevät kohta eloksoitaviksi. Aseiden ja syöttökourujen sovitus on käynnissä.

IVM_2020-11-25_C_960x540.jpg

IVM_2020-11-25_D_960x540.jpg

Konekiväärien latauskahvat ovat valmistuneet ja päämittaritaulu on nyt täydellinen. Seuraavaksi on vuorossa latausvaijereiden ja niihin liittyvien osien tekoa.

Kuvat: Ilmavoimamuseo

1 kommentti . Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, VL Myrsky, MY-14

MY-14:n korkeus-, nopeus- ja nousunopeusmittarien putkistot

Keskiviikko 25.11.2020 - Reino Myllymäki

MY-14:n korkeus-, nopeus- ja nousunopeusmittarien putkistojen kunnostamiseksi oli käytettävissä MY-14:n alkuperäisputkistojen jäänteitä ja kiinnikkeitä sekä esimerkiksi MY-9:n kokonainen ehjä putki nousunopeusmittarin (kohoamisnopeusmittarin) ja paineentasauspullon väliltä.

IVM_2020-09-28-1.jpg

IVM_2020-09-28-2.jpg

Putkistot jouduttiin uusimaan tuota yhtä ehjää alkuperäisputkea lukuunottamatta. Patopaineputki tehtiin piirustuksen mukaisesti 6 mm pehmeästä alumiiniputkesta. Sen mittarin puoleiseen päähän hitsattiin piirustuksen mukaisesti levitys 8 mm putkesta.

Staattisen paineen putken alkuosa tehtiin 6 mm alumiiniputkesta, mutta loppuosan haaroitusputki tehtiin piirustusten mukaisesta 6 mm fosforipronssiputken asemesta saman vahvuisesta kupariputkesta. Haarat nopeus-, korkeus- ja nousunopeusmittareille kovajuotettiin hopealla piirustusten mukaisesti. Kaikkiin putkiin tehtiin piirustusten mukaiset pullistukset kumiputkiliitoksia varten.

IVM_2020-09-28-3.jpg

Alkuperäisputkien maalijäämien perusteella putket on aikanaan maalattu ilmaputkien sinisellä merkintävärillä. Niinpä uudet ja kunnostetut maalattiin Miranol-maalilla värisävyyn RAL 5009. Putket kiinnitettiin alkuperäisillä nahkahihnalla pehmustetuilla alumiinipannoilla.

Paineentasauspullon kiinnike on alkuperäinen, mutta sen kiristyspanta oli pahoin syöpynyt. Niinpä se korvattiin hitsaamalla uusi panta tilalle. Pantaan liimattiin piirustusten mukainen kangaspehmuste.

IVM_2020-09-28-4.jpg

IVM_2020-09-28-5.jpg

Paineentasauspullona käytettiin alkuperäistä puolen litran Airam-termispulloa, jonka Airam lahjoitti entisöintiprojektille. Pullosta ei ole piirustusta, mutta se näkyy lentokonetehtaan valokuvissa. Alkuperäinen bakeliittinen mukiosa ja korkkipuinen korkki varastoitiin ja korvattiin uustuotantoa olevalla muovimukilla ja korkkipuisella korkilla. Pullon sisärakenteesta ei ollut mitään piirustusta, joten mukin ja korkin läpi tehtiin 6 mm läpivientireikä alumiiniputkelle, joka kiinnitettiin ilman liimaa.

IVM_2020-09-28-6.jpg

IVM_2020-09-28-7.jpg

Kaikki putkiliitokset tehtiin piirustusten mukaisilla kumiputkilla ja alkuperäisen kaltaisilla kiristysliittimillä.

Kuvat: Suomen Ilmavoimamuseo.

3 kommenttia . Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, VL Myrsky, MY-14

Myrskyn siiven vanerisaumojen vahvikekankaat

Sunnuntai 22.11.2020 - Tiistaikerholainen

Myrsky -hävittäjän (VL Myrsky II) C-tyypin siivessä on runsaasti pellavakangasnauhoilla vahvistettuja vanerisaumoja. Näiden kankaiden tarkoituksena on suojata vanerisaumoja kosteuden aiheuttamilta ongelmilta. Kangasnauhoja on mm. siivekkeen ja laskusiivekkeen kotelon reunoissa, siivekkeen johtoreunassa, laskutelineaukkojen reunoissa sekä siiven kärjissä. Myös pyrstön korkeusvakaajan kärjet oli vahvistettu kankaalla.

Myrskyn siivissä ei alun perin ollut kosteudelta suojaavia kangasnauhoja. Niitä alettiin suunnitella siipeen vasta 1944 vuoden lopulla, kun koko Myrskyn sarja oli jo ehditty saada valmiiksi. Syynä olivat kosteuden vanerisaumoille aiheuttamat ongelmat, jonka seurauksena siiven vanerisaumojen liimauksia oli auennut. Samassa yhteydessä siiven takasalon rakennetta muutettiin ja syntyi Myrskyn C-siipi. Ensimmäisissä sarjakoneissa oli A-tyypin siipi. Se korvautui B-siivellä, sitten B1 -siivellä ja lopulta vuonna 1945 C-siivellä. VL Myrsky II -hävittäjän rakentaminen olikin koko ajan koneen kehittämistä paremmaksi.

Blogi_2020-23-1.jpg

Rakenteeltaan Myrskyn A, B ja C-siipi erosivat toisistaan pääosin vain takasalon osalta. A-siivessä takasalko oheni siivekkeen ja laskusiivekkeen sauman kohdalla jyrkähkösti kohti siiven kärkeä, mikä kohta osoittautui heikoksi aiheuttaen siiven murtumista. Tämän vuoksi A-siiven muotoisia takasalkoja vahvistettiin salon kylkeen liitetyllä tukikappaleella ja näin syntyi B-siipi. Sekään ei lopuksi osoittautunut hyväksi ratkaisuksi. Niinpä suunniteltiin uusi takasalko, joka kapenee tasaisen lineaarisesti kohti siiven kärkeä. Siipi, joissa on tällainen takasalko, nimettiin C-siiveksi ja niillä oli tarkoitus korvata Myrskyjen B-siivet. C-siipiä rakennettiin vuoden 1945 kuluessa vain kymmenkunta ja eikä niitä ehditty asentaa ennen Myrskyjen poistamista kuin muutamaan Myrskyyn, ilmeisesti vain Myrskyihin MY-5, MY-41 ja MY-50.

Entisöinnin kohteena olevassa Myrsky MY-14:ssa oli B-siipi. Joulukuussa 1945 koneeseen asennettiin uusi siipi Lentorykmentti 1:n varikolla Porissa. Mikä siipi koneeseen vaihdettiin, ei ole tiedossa. Samaan aikaan MY-5:een asennettiin Kuorevedellä C-siipi. Herää kysymys, olisiko myös MY-14 saanut C-siiven? Todennäköisesti ei.

Nyt entisöitävänä oleva MY-14 saa kuitenkin C-siiven. Myrskyn entisöinnin johtoryhmässä päätettiin, että C-siiven rakentaminen entisöitävään MY-14 on sekä tarkoituksenmukaista että perusteltua. Ratkaisuun päädyttiin ennen kaikkea siksi, että Myrskyn entisöimiseksi käytössämme on lähes täydelliset piirustukset ainoastaan C-siivestä ja että takasalkoa lukuun ottamatta siipi on B-siiven kaltainen. Voidaan toki myös spekuloida, kuten edellä on tehty, josko MY-14 olisi saanut vuonna 1945 C-siiven.

Blogi_2020-23-2-3.jpg

Viime viikkoina on Tiistaikerhossa kiinnitetty pellavakangasnauhoja siiven vanerisaumoihin, kuten mm. vasemman siipipuoliskon laskusiivekkeen kotelon reunoihin. Työ aloitettiin leikkaamalla ”sik-sak” saksilla 105g/m2 vahvuisesta pellavakankaasta tarvittavat sahalaitaiset kangasnauhat kutakin laskusiivekkeen kotelon reunaa varten.

Blogi_2020-23-4.jpg

Kangasnauhat liimataan kotelon reunoihin harmaalla Futura 3 RAL 7005 sävyisellä pohjamaalia eli samalla maalilla kuin koko MY-14 siipikin pohjamaalataan. Kangasnauhat liimataan puhtaaseen vaneripintaan ennen vaneripintojen pohjamaalausta. Näin emme tosin menetelleet siivekkeen johtoreunan kankaiden osalta. Siivekkeisiin ehdittiin jo vetää ensimmäinen pohjamaalikerros, ennen kuin muistettiin kangasnauhojen laittaminen. Joskus innokkuus ehtii edelle!

Blogi_2020-23-5-6.jpg

Blogi_2020-23-7-8.jpg

Blogi_2020-23-9.jpg

Laskusiivekkeen kotelon reunaan piirrettiin kangasnauhan liimaamiseksi nauhan levyiset kaistat. Vanerireunan yläpuolelle maali vedettiin telalla ja reunan alapinnalle pienellä siveltimellä. Maalikerros toimii kankaan tartuntapintana. Nyt sahalaitainen kangasnauha voitiin painaa märkää maalipintaa vasten. Kun kangas oli sormin silitetty tiiviisti maalipintaa vasten, sen päälle vedettiin telalla ja siveltimellä maalikerros kankaan peittymiseksi kauttaaltaan maalilla.

Blogi_2020-23-11-14.jpg

Blogi_2020-23-15.jpg

Tällä hetkellä sekä vasemman että oikean siipipuoliskon laskusiivekkeen ja siivekkeen koteloiden reunat, laskutelineen aukon reunat sekä siiven kärjen saumat ovat saaneet kosteudelta suojaavat pellavakangasnauhat. Nauhojen pinnat hiotaan vielä sileiksi siiven pohjamaalausta ennakoiden.

Blogi_2020-23-16.jpg

Myrsky MY-14 kummatkin siipipuoliskot ovat nyt käytännössä valmiit siiven vaneripintojen pohjamaalaukseen, jota varten siiven vaneripinnat ovat jo sileiksi hiottu. Ennen ensimmäisen pohjamaalikerroksen vetämistä vaneripinnat pestään rasvan ja lian poistamiseksi liuoksella, jossa on 50 % Sinolia ja 50 % vettä. 

Kuvat: Lassi Karivalo

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, VL Myrsky, MY-14

VL Myrsky II:n siiven tyvilevyistä

Maanantai 9.11.2020 - Tiistaikerholainen

VL Myrsky II:n siiven ja rungon välistä liitosta peittää alumiiniohutlevystä muotoillut levyt (englanniksi wing root fairing). Näitä levyjä on tapana kutsua yleisesti kainalolevyiksi. Myrskyn piirustuksissa levyt on nimetty tyvilevyiksi, jota termiä tässä blogissa käytän.

Blogi_2020-22-01.jpg

Myrskyn siiven ja rungon liitosta peittävä tyvilevy on kaksiosainen. Tyvilevyn pidempi takaosa peittää rungon ja siiven liitoskohdan siiven jättöreunasta siiven etusalon tasalle. Siitä eteenpäin jatkuu tyvilevyn etuosa aina yli siiven johtoreunan. Tyvilevyn etu- ja takaosa liittyvät toisiinsa puskusaumalla. Tyvilevyn takaosan etureunan alapintaan on niitattu alumiinilevy, joka työntyy tyvilevyn etuosan reunan alle. Tyvilevy on kiinnitetty siipeen ja runkoon pääasiassa laippamutterein. Todettakoon, että Myrskyn eturunko on verhoiltu alumiiniohutlevystä tehdyllä verhouksella.

Blogi_2020-22-02.jpg

Rungon ja siiven liitoskohdan peittävän tyvilevyn etuosa ulottuu siiven johtoreunan ympäri siiven alapinnalle aina pyöräaukkojen reunaan asti. Levy peittää myös eturungon alapinnan patalevyn takareunan ja pyöräaukkojen välillä. Vasemman ja oikean puoliset tyvilevyn etuosat liittyvät toisiinsa rungon keskilinjassa. Levyt ovat kumpikin erikseen irrotettavissa. Vasemman tyvilevyn ulkoreuna rajautuu moottorin öljynjäähdyttäjän ilmanottoaukkoon. Jäähdyttäjän poistoilman aukko sijaitsee puolestaan oikean siiven tyvilevyssä johtoreunan alapinnalla.

Blogi_2020-22-03.jpg

Blogi_2020-22-05.jpg

Yhtään alkuperäistä Myrskyn rungon ja siiven liitoskohtaa peittävää tyvilevyä ei ole säilynyt Myrskyn entisöimisessä käytettäväksi. Niinpä ne on rakennettava. Ensin ryhdyttiin tekemään piirustusten mukaisesti Myrskyn eturungon ja siiven liitokseen tulevan tyvilevyn etuosia. Niiden tekeminen oli sekä monimutkainen että monivaiheinen prosessi. Moneen suuntaan taipuva tyvilevyn etuosa jouduttiin tekemään kolmesta erikseen muokattavasta ja toisiinsa yhteen hitsattavasta alumiinilevystä.

Blogi_2020-22-06-07.jpg

Materiaalina käytettiin 1 mm vahvuista alumiiniolutlevyä, josta leikattiin tarvittavat levyjen aihiot kumpaakin tyvilevyn etuosaa varten. Jotta alumiinilevystä leikatut tyvilevyn osat saadaan muotoonsa, rakennettiin rimoista ja vanerista eturungon ja siiven tyven liitoskohtaa mallintava muotti eli lesti. Vasemman ja oikeanpuolista tyvilevyn etuosaa varten piti rakentaa oma muokkauslestinsä. Alumiinilevystä leikatut tyvilevyjen aihiot sekä muokkauslestit toimitettiin Flanco Oy:hyn, jossa levyjen muokkaus tapahtui. Sen jälkeen muokatut ja muokkauslestissä kiinni olevat tyvilevyjen osat toimitettiin hitsattaviksi GA Telesis Engine Services Oy:hyn. Sieltä tyvilevyjen etuosat ovat tulleet hitsattuina takaisin Tiistaikerhoon.

Blogi_2020-22-09-10.jpg

Valmiiksi muokatut eturungon ja siiven etureunan peittävät tyvilevyjen etuosat odottavat nyt, että Myrskyn MY-14 Tiistaikerhon rakentamat siipipuoliskot yhdistetään teräslevyliitoksella yhtenäiseksi siiveksi ja että siipeä päästään koesovittamaan Suomen Ilmailumuseolla olevaan MY-5:n runkokehikkoon. MY-5:n runkokehikko on hiekkapuhallettu ja maalattu. Samassa yhteydessä koesovitetaan paikoilleen eturungon ja siiven liitoksen tyvilevyn oikeaa ja vasenta etuosaa, josko ne tarvitsevat vielä lisämuokkausta ennen niiden rakentamista yksityiskohdiltaan valmiiksi.

Kuvat: Lassi Karivalo, paitsi historialliset kuvat Suomen Ilmailumuseon kuva-arkisto.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, VL Myrsky, MY-14

Myrskyn siivekkeen torsioon vahvikekangas

Tiistai 3.11.2020 - Tiistaikerholainen

Myrsky -hävittäjän (VL Myrsky II) vaneriverhoillun siivekkeen johtoreunassa on pellavakankainen vahvike. Sen tarkoitus on suojata siivekkeen johtoreunalistan ja listaan kiinnittyvien verhoiluvanerien saumaa.  Kangas kiinnitetään torsion eli johtoreunan pintaan maalilla siivekkeen pohjamaalauksen yhteydessä. Siivekkeen johtoreuna ei ole yhtenäinen, vaan siinä on kaksi koloa siivekkeen saranakiinnitystä varten. Todettakoon, että siivessä olevien laskutelineaukkojen reunoihin tulee myös pellavakankainen vahvike.

Blogi_2020-21-01.jpg

Ilmailumuseoyhdistyksen Tiistaikerossa entisöitävänä olevan MY-14 -hävittäjän siivekkeiden johtoreunat ovat saaneet nyt kangasvahvikkeen. Kankaiden kiinnittämisessä kävi kuitenkin ensin niin, että kumpikin siiveke ehdittiin jo käsitellä kokonaan vaneripintoja tasoittavalla ensimmäisellä pohjamaalilla, kunnes muistettiin vahvikekankaan laittaminen. Tämän vuoksi erittäin sileäksi jo hiottu siivekkeen pohjamaali jouduttiin poistamaan johtoreunasta vahvikekankaan tarvitsemalta leveydeltä. Vanerin pintaa vielä karhennettiin, jotta saatiin hyvä tarttumapinta pellavakankaan kiinnittämiseksi johtoreunaan tartuntapohjamaalilla.

Blogi_2020-21-02.jpg

Neliöpainoltaan 105 g/m2 olevasta lekopellavasta leikattiin siivekkeen johtoreunakangasta varten 15 cm levyinen kangaskaistale. Kankaan reunaan leikattiin sik-sak saksilla sahalaita. Näin kankaan reunaan saadaan parempi tartuntapinta verrattuna kankaan suoraan reunaan. Vielä 1920-luvulla lentokoneiden verhoilukankaissa käytettiin tässä tarkoituksessa hapsutettuja kankaan reunoja. Hapsutuksessa kankaan loimea purettiin auki parin sentin matkalta. Sahalaitamalli tuli käytännöksi 1930 -luvulla.

Blogi_2020-21-03.jpg

Blogi_2020-21-04.jpg

Blogi_2020-21-07-11.jpg

Johtoreunakankaan kiinnittämiseksi siiveke laitettiin pystyasentoon tukien varaan. Sitten johtoreunaan siveltiin pienellä superlon-telalla runsas maalikerros kiinnitettävän johtoreunakankaan leveydeltä. Tämän jälkeen kangas aseteltiin tarkasti johtoreunan päälle ja painettiin käsin mahdollisimman tiiviisti märkää maalia vasten.

Blogi_2020-21-15-16.jpg

Nyt voitiin maaliin jo tarrautuneen kankaan päälle sivellä tartuntapohjamaalia samalla varmistaen, että kangas on saanut kauttaaltaan riittävän maalikerroksen ja että etenkin kankaan sahalaitainen reuna on kiinnittynyt tiiviisti johtoreunan pintaa vasten.

Blogi_2020-21-18-20.jpg

Blogi_2020-21-21.jpg

Näin menetellen käsiteltiin kumpikin Myrskyn siivekkeistä. Maalin kuivuttua kankaan maalipinta hiotaan sileäksi samalla varoen, ettei hionta puhkaise vahvikekankaan pintaa. Tarvittaessa kankaan pintaan vedetään uusi maalikerros hiontoineen ennen siivekkeen saamaa lopullista vihreä-musta maastokuviollista pintamaalia.

Kuvat: Lassi Karivalo.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14

Sylinterin lämpömittari johdotuksineen

Maanantai 2.11.2020 - Reino Myllymäki

Pratt & Whitney R-1830 Twin Wasp -moottori kävi VL Myrskyssä muutaman kymmentä astetta kuumempana kuin esimerkiksi Curtiss 75A Hawk -hävittäjässä, joten jäähdytys lienee jäänyt ilmanvastuksen alentamisen jalkoihin NACA-rengasta suunniteltaessa. Tästä syystä moottorin lämmön tarkkailu ja jäähdytyksen säätö sähkömoottorin avulla liikkuvien kidusten avulla oli tarpeen varsinkin nousussa.

IVM_Blogi_2020-11-01-1-2.jpg

Moottorin lämpö mitataan vain yhden sytytystulpan alle asennetulla lämpöelementillä. MY-14:ää varten tarpeellinen käyttämätön elementti löytyi kompensaatiojohtoineen löytyi Ilmavoimamuseon varastosta ja oikeanlainen lämpömittari kompensaatiovastuksineen Hallinportti Ilmailumuseosta.

IVM_Blogi_2020-11-01-3.jpg

Sähköjohdot tehtiin uudesta kangaspäällysteisestä johdosta ja panssarisukasta. Johdot kiinnitettiin alkuperäisen mallin mukaan mittariston nahkapehmusteella varustettuihin putkiin messinkinauhoilla.

IVM_Blogi_2020-11-01-4-5.jpg

Johdon liittimestä ei ole tietoa kuin johdotuksen asennuskuvassa, jolloin tarvittava liitin tehtiin VL:n kaksinapaisesta naarasosasta, jolle tehtiin takaosa. Liittimen kiinnike ja koirasosa löytyivät Ilmavoimamuseon varastosta.

Lämpöelementti asennettiin paikoilleen ja sen kompensaatiojohto lyhennettiin piirustuksen mukaiseen mittaan ja varustettiin panssarisukalla. Johdon kiinnikkeet tehtiin jousiteräksestä ja asennettiin moottoripukkiin.

Kuvat: Ilmavoimamuseo.

1 kommentti . Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14

MY-14:n sähköjärjestelmän kunnostus

Lauantai 31.10.2020 - Reino Myllymäki

Vaikka 1940-luvun hävittäjälentokoneen sähköjärjestelmä ei olekaan kovin monimutkainen, virrankuluttajia on kuitenkin useita: radio, laskutelineen ja -siivekkeiden käyttölaitteet, kidusten säätö, aseistus, mittarit, valaistus, käynnistys ja käynnistyssytytys sekä konekiväärikamera ja ohjaajan lämpöpuku.

MY-14:n sähköjohdot osoittautuivat hapettuneiksi, suojakuoret kovettuneiksi ja alumiinisukat huonoksi. Monet johtokimput olivat katkottuja tai kadonneita. Niinpä koko sähköjärjestelmä jouduttiin johdottamaan uudelleen.

IVM_Blogi_2020-10-30-1.jpg

Sähkökaapeleina käytettiin enimmäkseen Kabel-Schmidtin toimittamaa kangaskuorista johtoa ei vahvuuksina, mutta esimerkiksi patruunalaskureiden johdot onnistuttiin tekemään alkuperäisistä. Sytytysjärjestelmän alkuperäistä sytytyskaapelia löytyi kelalta hyväkuntoisena Hallinportti Ilmailumuseosta, mutta 10 mm2 virtakaapelina käytettiin modernia kumieristeistä Hi-Flex-johtoa.

IVM_Blogi_2020-10-30-2.jpg

Radiosuojaus oli tehty alumiinisukasta, jotka kuitenkin olivat likaisia ja rispaantuneita. Uudet suojaukset tehtiin alkuperäisen mallin mukaan uudesta tavarasta, joka oli peräisin eri aikakausilta 1940-luvulta 1990-luvulle. Kuhunkin kohteeseen valittiin parhaiten alkuperäistä vastaava materiaali. Sukkien päiden johtokimppuja yhdistävät sidonnat tehtiin 0,5 mm alumiinisuikaleilla, jotka taitettiin kireälle alkuperäisen mallin mukaan.

Alumiinipantoihin stanssatiin kytkentäkaavion mukaiset tunnisteet alkuperäisen mallin mukaan. Lisäksi isompien alumiinisukkien sisään tulevien pienempien alumiinisukkien päihin ja joihinkin muihin paikkoihin laitettiin eristysnauhaa alkuperäisen mallin mukaan.

Johtojen päät varmistettiin öljysukanpätkillä, kuten aikanaankin oli tehty. 1950-1960-luvuilta peräisin olevaa öljysukkaa löytyi varastoista eri vahvuuksisina. Johtojen päihin tulostettiin tarralaput, joissa on kytkentäkaavion mukaiset johdintunnukset. Kuparijohtojen päihin tehtiin liitinpääholkit alkuperäisten ohjeiden mukaan.

IVM_Blogi_2020-10-30-3.jpg

Liittiminä käytettiin ensisijaisesti alkuperäisiä Myrskyn osia, toissijaisesti Ilmavoimamuseon varastosta löytyneitä vastaavia. Pieni määrä jouduttiin teettämään, koska sopivia alkuperäisiä ei löytynyt. Johtimien päät juotettiin kosketinosiin ohjeiden mukaisesti. Saksalaisia liittimiä, antureita ym. osia löytyi riittävästi.

Alumiinipantoina, joilla johtokimput kiinnitetään runkoon, olivat pääsääntöisesti alkuperäisiä osia eri Myrskyjen rungoista, mutta messinkisinä nippusiteinä käytettiin Fokker-mallisia alkuperäisiä käyttämättömiä tai FR-110:n entisöinnin aikaisia (1980-luku) uustuotantoa olevia nippusiteitä.

IVM_Blogi_2020-10-30-4.jpg

Johdotukset ja osa sähkölaitteista testattiin ja todettiin toimiviksi.

Kuvat: Ilmavoimamuseo.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14

Reunakonekiväärien patruunavyöjohteet valmistuneet

Torstai 29.10.2020 - Reino Myllymäki

Suomen Ilmavoimamuseon suunnasta on tullut kolmekin valokuvatoimitusta, joiden työstäminen blogikirjoituksisi on jäänyt projektitiedottajan muiden kirjoitusprojektien alle. Mutta tässä niistä yksi, joka käsittelee reunakonekiväärien patruunavyöjohteita, joiden avulla konekiväärien patruunat siirtyvät patruunalaatikosta konekiväärille, jossa kuljetettava tavara muuttuu ilmassa lentäväksi luodiksi sekä hylsyksi ja patruunavyön niveleksi, jotka Myrskyssä otetaan talteen hylsykoteloon.

IVM_Blogi_2020-10-29-01.jpg

MY-14:n entisöintiin oli käytettävissä reunakonekiväärien patruunavyöjohteita kolmesta koneyksilöstä (MY-14, -9 ja -5), kaikki syöpyneitä. Lisäksi MY-9:stä ja MY-5:stä saatiin kunnostuskelpoiset patruunlaskurit.

IVM_Blogi_2020-10-29-02.jpg

Patruunavyötorvien osista valittiin entisöinnin pohjaksi parhaassa kunnossa olevat yksilöt, jotka puhdistettiin ensin lasikuulapuhalluksella ja sitten fosforihappokäsittelyllä sekä suojattiin renessanssivahalla.

Paraskuntoisten syöttörullien laakerit avattiin ja puhdistettiin rasvanpoistoaineella ja CRC:llä. Ruostepinttymät poistettiin hankaamalla niitä fosforihapolla ja sen jälkeen ne suojattiin renessanssivahalla. Rullien kiinnitysakseleista ehjät hyödynnettiin ja yksi katkennut korvattiin varastosta löytyneellä akselilla.

Laakeripesien ruuvit uusittiin ja rullat kiinnitettiin torviin uusilla alkuperäislaatuisilla kruunumuttereilla ja saksisokilla.

Patruunalaskurit purettiin ja puhdistettiin hankaamalla rasvanpoistoaineella ja hiomanailonilla. Rataslevyt ja laskurien rungot puhdistettiin ruosteesta kevyellä fosforihappokäsittelyllä siten, että mahdollisimman paljon alkuperäistä pinnoitetta säästyisi. Alumiinikannet oiottiin ja puhdistettiin oksaalihapolla.

Johdinruuvitukset uusittiin, jolloin rikkoontuneet teräksiset pidätinruuvit korvattiin vastaavilla uusilla messinkiruuveilla. Laskureiden kokoamisessa käytettiin uusia mutta alkuperäisiä vastaavilla ruuveja ja muttereita. Laskurit kiinnitettiin alkuperäisten piirustusten mukaisesti. Koska toisen puolen syöttötorven yläosa oli vääränkätinen, tehtiin siihen ylimääräinen ura laskurin rataslevyä varten.

Patruunavöiden johteiden kiinnityksessä käytettiin uusia mutta alkuperäisiä vastaavia ruuveja ja muttereita. Aukeavan osan, joka on alkuperäisosa, nivelakseli ja lukitseva pidätinlanka tehtiin alkuperäisten piirustusten mukaisesti uudesta aineesta.

IVM_Blogi_2020-10-29-03.jpg

IVM_Blogi_2020-10-29-04.jpg

IVM_Blogi_2020-10-29-05.jpg

IVM_Blogi_2020-10-29-06.jpg

Sovitettaessa eri koneyksilöistä otettuja osia huomattiin, että vyöjohteiden osat eivät kaikilta osin sopineet yhteen. Aukeavat osat saatiin kyllä toimimaan, mutta niiden käyttö vaatii paljon voimaa.

Kuvat: Ilmavoimamuseo

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, lentokone, hävittäjä, VL Myrsky, MY-14

Myrskyn siivekkeet ja korkeusvakaaja pohjamaalattu

Torstai 22.10.2020 - Tiistaikerholainen

Tiistaikerhossa entisöitävänä olevan VL Myrsky II:n (MY-14) korkeusvakaajan ja siivekkeiden pintakäsittelyä on jatkettu. Pintakäsittely tehdään kolmivaiheisesti. Ensin puhtaisiin ja hiottuihin vaneripintoihin vedetään välihionnoin alumiinihilealkydimaali. Tämän maalin tarkoituksena on täyttää korkeusvakaajan ja siivekkeiden vaneripinnassa oleva syyrakenne ja siten saada vanerinpinnasta tiivis ja sileä. Tähän pohjamaalaukseen käytettiin Tiistaikerhossa TEMALAC AB 70 alumiinihilealkydimaalia, jonka sävy on RAL 9006 eli white aluminium. Tästä pohjamaalauksesta olenkin kertonut aiemmassa blogissani.

Blogi_2020-20-01-02.jpg

Blogi_2020-20-03.jpg

Blogi_2020-20-04.jpg

Alumiinihilealkydimaalin päälle tulee toisella alkydimaalilla vedettävä pohjamaalikerros, joka toimii tartuntapintana varsinaiselle korkeusvakaajan ja siivekkeiden pintaan vedettävälle Myrskyn pintamaalille. Tähän tarkoitukseen käytettiin Tiistaikerhossa TEKNOKSEN tartuntapohjamaalia Futura 3 sävyltään RAL 7005 Mouse Grey. Käytetty Futura tartuntapohjamaali on sävyltään hieman tummempi, jotta TEMALAC -maalin päälle maalatessa havaittiin, missä edellistä pohjamaalipintaa on vielä näkyvissä. Maali vedettiin vakaajaan ja siivekkeisiin kahteen otteeseen välihionnoin. Maalaaminen tehtiin minitelalla, jossa oli polyesterirulla. Korkeusvakaaja ja siivekkeet ovat nyt pohjamaalattu.

Blogi_2020-20-05.jpg

Blogi_2020-20-06-07.jpg

Blogi_2020-20-08.jpg

Siivekkeet eivät kuitenkaan ole vielä valmiit lopulliseen pintamaalaukseen. Vielä pitää siivekkeiden johtoreunaan kiinnittää vahvikkeeksi pellavakangaskaistale. Vahvikekangas ulottuu johtoreunan ympäri siten, että se suojaa siivekkeen pintavanerin ja siivekkeen umpipuisen johtoreunan liitossauman. Pellavakangassuikale liimataan kiinni johtoreunaan tartuntapohjamaalilla.  Kankaan kiinnittämiseksi siivekkeen johtoreunaan, on johtoreunasta nyt hiottu maalia pois kangassuikaleen leveydeltä.

Kuvat: Lassi Karivalo

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, VL Myrsky, MY-14

Tiistaikerhon toiminta tauolla vuoden loppuun

Maanantai 19.10.2020 - Tiistaikerholainen

Tiistaikerhon toiminta on ollut tauolla Covid 19 koronavirusepidemian vuoksi viime maaliskuusta lähtien. Tosin VL Myrsky II (MY-14) entisöintiä on ”pidetty elossa” pienellä miehityksellä turvataksemme projektin etenemisen.

Kun koronaepidemia osoitti kesää kohti mentäessä laantumisen merkkejä, ajattelimme voivamme käynnistää Tiistaikerhon toiminnan taas syksyllä. Silloin olisi viimeistään selvillä, olisiko epidemian myönteinen kehitys pysyvää eikä ns. toista aaltoa tulisikaan. Toisin kuitenkin kävi. Epidemia alkoi voimistua elokuussa ja syyskuussa oli jo ilmeistä, että epidemian toinen aalto on tosiasia.

Tämän seurauksena Suomen ilmailumuseon ja Ilmailumuseoyhdistyksen kesken tultiin johtopäätökseen, että riskiryhmäläisiin kuuluvien tiistaikerholaisten sairastumisriski on liian suuri toiminnan jatkumiseksi museon entisöintitilassa. Tiistaikerhon taukoa päätettiin jatkaa vuoden loppuun. Päätös oli luonnollisesti pettymys meille tiistaikerholaisille, mutta se oli ymmärrettävä ja oikea.

Blogi_2020-19-01.jpg

Suomen ilmailumuseo ja Ilmailumuseoyhdistys päätti kuitenkin, että VL Myrsky II:n (MY-14) entisöintitoimia voidaan museolla Tiistaikerhon toimesta edelleen rajoitetusti jatkaa. Tällä tavoin pyritään mahdollistamaan Myrskyn entisöintiprojektin valmistuminen ensi vuonna. Rajoitetusti jatkaminen tarkoittaa, että entisöintitilassa voi samanaikaisesti olla Myrsky-töissä vain puolisen tusinaa kerholaista varustettuina kasvosuojaimin ja tarvittaessa muine suojavarustein.

Suomen ilmailumuseossa muukin vapaaehtoisten toiminta (mm. opastoiminta) on päätetty pitää tauolla vuoden loppuun. Perusteluna on erityisesti riskiryhmien suojelu yhteiskäytössä olevissa museon tiloissa. Monet museon vapaaehtoiset kuuluvatkin riskiryhmiin. OKM:n ja THL:n suosituksen (21.9.2020) mukaan riskiryhmään kuuluvia suositellaan epidemian aikana välttämään lähikontakteja eikä yleisötilaisuuksiin, yleisiin kokoontumisiin tai julkisissa tiloissa järjestettävään toimintaan osallistumista voida siten suositella.

Kuva: Lassi Karivalo.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, VL Myrsky, MY-14

Myrskyn siiven sähkölaitteista

Maanantai 12.10.2020 - Tiistaikerholainen

VL Myrsky -hävittäjässä on 24 voltin tasavirtasähköjärjestelmä. Siivissä sähköä tarvitsevat toimiakseen siiven kärjessä oleva purjehdusvalo, pitotputken eli nopeuden ilmaisimen lämmitys (vasemmassa siiivessä), lisäpolttoainesäiliön tai pommin irrottaminen ripustimestaan sekä lisäpolttoainesäiliön tai pommin irtoamisen ilmaisin. Näiden laitteiden käyttö tapahtuu koneen ohjaamossa olevista kytkimistä. Välillisesti sähkötoimisia ovat myös siivessä olevat laskuteline ja laskusiivekkeet. Niitä liikutetaan rungossa olevaan sähkömoottoriin yhdistettyjen käyttötankojen välityksellä. Siivekkeiden liikuttaminen tapahtuu mekaanisesti ohjaussauvasta.

Blogi_2020-18-01.jpg

Blogi_2020-18-02.jpg

Blogi_2020-18-03.jpg

Blogi_2020-18-04.jpg

Lisäpolttoainesäiliön tai pommin irrottaminen siivessä olevasta ripustimesta tapahtuu vapauttamalla ripustimen koukkumainen lukitus/irrotussalpa, johon säiliö tai pommi on korvakkeestaan kiinnitetty. Salvan vapauttaminen tehdään sähköisesti solenoidilla. Pommin tai lisäpolttoainesäiliön irtoamisen ilmaisin toimii puolestaan siten, että säiliön tai pommin ollessa ripustimessa ilmaisimen jousitettu tappi on sisään painuneena ilmaisimeen. Pommin tai säiliön irrottua tappi vapautuu aiheuttaen ilmaisimessa sähköisen impulssin ja tiedon ohjaamoon merkkivaloon.

Blogi_2020-18-05.jpg

Blogi_2020-18-06.jpg

Siivessä sähköjohdot kulkevat siiven sisään asennetuissa suojaputkissa. Rungosta yhteiset virtajohdot kulkevat lisäpolttoainetankin/pommin ripustimen viereiseen kaareen kiinnitettyyn jakorasiaan. Siitä virta johdetaan eteenpäin omiin laitteisiinsa. Ripustimen ja jakorasian huoltotoimenpiteitä varten siiven yläpinnassa on kaksi pyöreää luukkua.

Blogi_2020-18-07.jpg

Blogi_2020-18-08.jpg

Tiistaikerhossa ollaan asentamassa vasemman siiven sähköjohtoja. Johdot on jo vedetty suojusputkessa siiven tyvestä jakorasiaan. Jakorasiaan ollaan kiinnittämässä purjehdusvaloon, pitotputkeen ja lisäpolttoainesäiliön/pommin ripustimeen meneviä johtoja. Toistaiseksi ne vielä ”pursuavat” hajallaan jakorasian huoltoluukusta siiven pinnalle, mutta osa johdoista on jo vedetty omiin kohteisiinsa.

Kuvat: Lassi Karivalo

2 kommenttia . Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, VL Myrsky, MY-14

Myrskyn siiven tyven astuinvanerit

Lauantai 26.9.2020 - Tiistaikerholainen

VL Myrsky II:n siiven tyven yläpinnassa on rungon kummallakin puolella siiven vaneriverhousta vahvistava vanerikaistale. Se mahdollistaa kävelyn siiven päällä esimerkiksi tehtäessä koneen huoltotoimenpiteitä. Usein nämä siivelle astumisen sallimat vahvikkeet ovat erottuakseen muusta siiven pinnasta pinnoitettuina tai ainakin mustaksi maalattuina. Näin ei kuitenkaan ole Myrskyssä, vaan vanerilevyt on maalattu osaksi Myrskyn yläpinnan musta-vihreätä maastokuviota.

Blogi_2020-17-01-02.jpg

Ylempi kuva: Suomen Ilmavoimamuseon kuva-arkisto.

Myrskyn piirustuksissa näitä vahvikevanereita kutsutaan astuinvanereiksi. Ne kiinnitetään siiven vaneripintaan liimalla ja ruuveilla. Rungon ja siiven saumakohtaa suojaavat alumiiniset ns. kainalolevyt kiinnittyvät astuinlevyn rungonpuoleiseen reunaan laippamuttereiden ja ruuvien avulla.

Blogi_2020-17-04-05.jpg

Myrskyn siiven pintaan tulevien astuinvanerien rakentaminen on käynnissä Tiistaikerhossa. Levyjen aihiot leikattiin piirustuksen mukaisesti 2 mm vanerista. Itse siiven verhoiluvaneri on tällä kohtaa 4 mm vahvuista. Vasempaan ja oikeaan siipeen tulevat astuinlevyt ovat toistensa pelikuvia. Toiseen astuinlevyyn piirrettiin piirustuksen mukaiset paikat levyn kiinnitysruuveille sekä kainalolevyn laippamuttereille. Lyijykynällä tehdyt jäljet vahvistettiin metallipuikolla eli tuurnalla. Tuurnan jälki helpottaa reikien poraamista täsmälleen oikeaan kohtaan.

Blogi_2020-17-07-08.jpg

Tämän jälkeen toistensa kanssa pelikuvina olevat levyt asetettiin tarkasti päällekkäin ja lukittiin toisiinsa kaksipuolisen teipin paloilla. Tämä siksi, että kiinnitysruuvien reiät voidaan näin menetellen porata samalla kertaa molempiin levyihin ja täsmälleen samoihin levyn kohtiin. Reiät astuinlevyn kiinnitysruuveille porattiin 3 mm terällä.

Blogi_2020-17-10-11.jpg

Blogi_2020-17-13-14.jpg

Kainalolevyjen laippamuttereita varten astuinlevyn reunaan piti tehdä laippamutterin muotoiset ja kokoiset soikeat reiät, koska laippamutteri upotetaan astuinlevyn läpi siiven pinnan tasoon. Laippamutterien reikien tekemiseksi porattiin vaneriin ensin 3 mm poralla kolme apureikää soikean muotoisen reiän tekemiseksi.

Blogi_2020-17-16-17.jpg

Apureikiä hyväksi käyttäen porattiin pylväsporalla kahdella erikokoisella poranterällä avarammat reiät, jonka jälkeen reikien tekemistä muotoonsa jatkettiin taltalla. Lopullinen laippamutterin reiän muoto saatiin viilaamalla.

Blogi_2020-17-19-20.jpg

Blogi_2020-17-21.jpg

Seuraava vaihe on astuinvanereiden sovittaminen paikoilleen vasemman ja oikean siiven tyven yläpintaan ja kiinnittäminen siihen liimalla ja ruuveilla. Astuinvanereita onkin jo soviteltu oikean siiven tyveen.

Kuvat, ellei erikseen toisin mainittu: Lassi Karivalo.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, VL Myrsky, MY-14

MY-5:n runkokehikko vietiin hiekkapuhallettavaksi ja maalattavaksi

Keskiviikko 16.9.2020 - Tiistaikerholainen

Kuten aiemmissa blogeissani olen kertonut, Myrsky MY-5:n ruosteinen runkokehikko oikaistaan, hiekkapuhalletaan ja maalataan, ennen kuin sitä käytetään entisöitävänä olevan Myrsky MY-14:sta siiven koeasennusrunkona.

Blogi_2020-16-01.jpg

Suomen Ilmailumuseon entisöintitilan ulkopuolella MY-5:n runko on ollut kiinnitettynä tukevaan metallikehikkoon eli jigiin, jossa sitä on oiottu ja siitä on irrotettu runkokehikossa vielä kiinni olleet osat. Niistä valtaosa on ollut erilaisia pantamaisia kiinnityskorvakkeita. Runkokehikko myös katkaistiin ohjaamon takaa, jotta se saatiin lyhyempänä helpommin käsiteltäväksi ja jotta se mahtuu museon entisöintitilaan MY-14 siiven koeasennusta varten. Runkokehikon osat hitsataan myöhemmin yhtenäiseksi Myrsky MY-5:n runkokehikoksi.

Blogi_2020-16-02-03.jpg

Ruostuneessa MY-5:n runkokehikossa vielä kiinni olleet kiinnityskorvakkeet ovat tärkeitä runkokehikon alkuperäisen maalin ja sen sävyn selvittämiseksi. Tämä siksi, että runkokehikosta irrotettujen korvakkeiden alta paljastui jokseenkin hyväkuntoista kehikon alkuperäistä maalipintaa. Maalipinta on säilynyt ruostumiselta ollessaan piilossa korvakkeiden alla.

Blogi_2020-16-04-05.jpg

Paljastunutta alkuperäistä maalipintaa puhdistettiin kevyesti hiomalla, jolloin maalin sävy tuli vielä korotetusti esille. Puhdistetun maalipinnan kummallekin puolelle tehtiin kahdella eri harmaasävyisellä Isotrol -maalilla (alkydi-pellavaöljyseosmaali) maalitesti runkokehikon uuden pohjamaalin sävyn valitsemiseksi. Käytetyt harmaat testisävyt ovat RAL 7005 ja RAL 7042.

Blogi_2020-16-07.jpg

Tiistaina 15. syyskuuta lyhennetty MY-5:n runkokehikko lastattiin pinoojan avulla henkilöauton peräkärryyn kuljetettavaksi vantaalaiseen Auto- ja Teollisuusmaalaamo Oy:hyn.  Samaan kyytiin oli tarkoitus laittaa ruosteinen moottoripukkikin, mutta sitä ei saatu mahtumaan runkokehikon kanssa samaan kuljetukseen. Sen vuoro tulee siten myöhemmin.

Blogi_2020-16-11.jpg

Auto- ja Teollisuusmaalaamossa kehikko hiekkapuhalletaan ja pohjamaalataan.  Kun kehikko on hiekkapuhallettu, sen puhtaat metallipinnat käsitellään heti ruostumista suojaavalla kirkkaalla lakalla. Kirkkaan lakan päälle tulee harmaa Isotrol pohjamaali. Pohjamaalattu MY-5:n runkokehikko saadaan takaisin Suomen Ilmailumuseolle muutaman viikon päästä.

Kuvat: Lassi Karivalo

1 kommentti . Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, VL Myrsky, MY-14, MY-5

Vantaan poliitikkoja ilmailumuseolla entisöintitoimintaan tutustumassa

Maanantai 7.9.2020 - Tiistaikerholainen

Suomen Ilmailumuseossa vieraili ”työharjoittelussa” vantaalaisia poliitikkoja osana Suomen museoliiton Poliitikon museoharjoittelu -kampanjaa.  Museolla vierailivat kaupunginvaltuutettu Minna Räsänen (sd), kansanedustaja ja Vantaan kaupunginhallituksen pj. Sari Multala (kok) sekä kansanedustaja ja Vantaan kaupunginvaltuutettu Jussi Saramo (vas). Räsänen ja Multala olivat paikan päällä museolla ja Saramo etäyhteyden päässä.

Osana ”työharjoittelua” vieraamme tutustuivat myös museon ja Ilmailumuseoyhdistys ry:n yhteistyöhön eli Tiistaikerhon vapaaehtoisten toimintaan museon entisöintitilassa, vaikka Tiistaikerhon toiminta onkin varsinaisesti nyt koronavirusepidemian vuoksi tauolla.

Blogi_2020-15-01.jpg

Kuvassa vasemmalta: Pia Illikainen, Matias Laitinen, Minna Räsänen ja Matti Patteri.

Entisöintitilassa intendentti Matias Laitinen kertoi vapaaehtoistoiminnan roolista Ilmailumuseolla ja Tiistaikerhon projektipäällikkö Lassi Karivalo Tiistaikerhon lentokoneiden entisöintitoiminnasta. VL Myrsky II:n (MY-14) entisöintiprojektin projektipäällikkö Matti Patteri perehdytti vieraat museolentokoneiden ja etenkin Myrskyn entisöinnin käytäntöihin ja kotimaisen lentokonerakennuksen historiaan. Vuonna 2013 alkaneeseen Myrskyn entisöintiprojektiin on kulunut tähän mennessä noin 30 000 tuntia, josta suurin osa on tehty vapaaehtoistyönä. Myrskyn entisöinnissä on mukana myös mm. oppilaitosyhteistyötä Vantaan ammattioppilaitos Varian ja Hämeenlinnassa toimivat Ammattiopisto Tavastian kanssa ja Suomen Ilmailumuseon henkilökunnan panosta. Vierailijat saivat myös kuulla, että vapaaehtoisten toiminnan yhteisöllisyys, hyvä porukka ja mielenkiintoiset työtehtävät, ovat juuri sitä, mikä toimintaan osallistumiseen motivoi.

Blogi_2020-15-02.jpg

Kuvassa Sari Multala ja Matti Patteri.

Koronatilanteesta johtuen museon vapaaehtoistoimintaa on jouduttu pistämään tauolle ja miettimään uusiksi. Isolla porukalla ei voida kokoontua vielä aikoihin, ja väistämättä siinä sosiaalisuus kärsii. Ilmailumuseoyhdistys on järjestänyt korona-aikaan jäsenilleen ja osin myös kaikille kiinnostuneille ilmailuhistoriaan liittyviä esitelmiä etänä, ja museo on tuottanut videoita ja ääniopastuksia yhteistyökumppaniensa kanssa. Mutta kova on hinku jo palata museolle ns. naamatusten yhdessä työskentelemään! Tarkoitus olisi käynnistää Tiistaikerhon toimintaa rajoitetusti lokakuussa, mutta Suomen koronatilanne sanelee sen, onko se silloin jo mahdollista.

Kuvat: Mia Kunnaskari.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, VL Myrsky, MY-14

Myrsky-kuulumisia Ilmavoimamuseolta Tikkakoskelta

Lauantai 5.9.2020 - Mika Rautasaari

Pientä päivitystä täältä Tikkakoskelta: tällä hetkellä työt ovat keskittyneet lähinnä putkistojen ja sähköjärjestelmien asennuksiin, joita täytyy edistää kaikkia yhtäaikaisesti, jotta ne saadaan soviteltua oikeille paikoilleen.

Öljy- ja polttoainesäiliöstä on tehty vaneriset mallineet, joita käytetään eri putkistojen ja säiliöiden kiinnityspantojen mitoituksen apuvälineinä. Ohessa yleiskuvia tämän hetken tilanteesta, kukin järjestelmä esitellään erikseen myöhemmin sitä mukaan kun ne valmistuvat.

IVM_2020-08-26-1.jpg

IVM_2020-08-26-2.jpg

IVM_2020-08-26-3.jpg

IVM_2020-08-26-4.jpg

IVM_2020-08-26-5.jpg

IVM_2020-08-26-6.jpg

IVM_2020-08-26-7.jpg

Kuvat: Suomen Ilmavoimamuseo.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, VL Myrsky, MY-14

MY-14:n korkeusvakaajan pohjamaalaus

Perjantai 28.8.2020 - Tiistaikerholainen

Pohjamaalausta varten VL Myrsky II:n (MY-14) korkeusvakaajan vasen ja oikea puolisko kiinnitettiin vakaajan pintakäsittelyä varten neliöteräsputkesta tehtyyn telineeseen eli jigiin. Jigissä vakaajaa voidaan käännellä eri pintakäsittelyvaiheiden tarpeiden mukaisesti.

Blogi_2020-14-01.jpg

Ennen pohjamaalausta vakaajan verhoiluvanerien saumakohdat oli paklattu ja hiottu sileiksi. Vakaajan vaneripinnat pestiin vesi-Sinol-seoksella, jossa oli puolet vettä ja puolet Sinolia. Vesi-Sinol-pesu on normaali maalausta edeltävä pintojen rasvanpoistotapa. Pesun jälkeen pinnat kuivattiin lämpöpuhaltimella ja hiottiin kolmeen kertaan 240 hiontapaperilla.

Blogi_2020-14-02.jpg

Kuva: Jouni Ripatti.

MY-14 korkeusvakaajan vaneripintojen maalaus tehdään useassa vaiheessa. Ensin vaneripintaan vedetään pohjamaali, jonka jälkeen varsinainen pintamaali. Molempia sivellään useampi kerta välihionnoin. Sekä pohja- että pintamaali ovat alkydimaaleja, kuten oli alun perinkin, kun Myrskyjä rakennettiin 1940-luvulla Valtion lentokonetehtaassa (VL) Tampereella.

Blogi_2020-14-03-04.jpg

Oikea kuva: Jouni Ripatti.

Entisöitävänä olevan MY-14 vaneripintojen pohjamaalina käytetään TEMALAC AB 70 alumiinihilealkydimaalia. Maalin sävy on RAL 90006 eli white aluminium. Maalin alumiinihile täyttää vanerin pinnan syyrakennetta, jolloin vaneripinnasta saadaan hiottuna tiivis ja tasainen.

Blogi_2020-14-05.jpg

Kuva: Heikki Kaakinen.

Nyt korkeusvakaajan ylä- ja alapinnat on maalattu kertaalleen alumiinihilepohjamaalilla.  Ensimmäiseen maalauskertaan maali ohennettiin Ruiskuohenne 1032:lla ja maalaus tehtiin minitelalla (polyesterirullalla). Telalla saatiin hyvin tasainen jälki. Maalin kuivuttua pinnat hiottiin sileiksi toista maalikerrosta varten. Seuraava pohjamaalikerros vedetään ohentamattomalla ja sävyltään ensimmäistä maalikertaa tummemmalla harmaalla maalilla. Tummempi sävy sen vuoksi, että se paljastaa vaaleampaan maalipintaan verrattuna, mikä alue on jo maalattu ja mikä vielä ei. Jos katsotaan tarpeelliseksi vielä kolmaskin pohjamaalikerros, niin sen sävy on taas vähän tummempi.

Blogi_2020-14-06.jpg

Meille tuli odottamaton tauko ennen toisen pohjamaalikerroksen sivelyä, kun kesälomien vuoksi joudumme odottamaan tarvitsemamme sävyltään tummemman TEAMLAC AB 70 pohjamaalin sekoittamista ja toimittamista. Kunhan tarvittavat maalipurkit saadaan, korkeusvakaajan pohjamaalaus jatkuu.

Blogi_2020-14-07.jpg

Todettakoon, että lopullisesti MY-14 korkeusvakaaja saa Ilmavoimien 1940-luvun tapaan yläpinnalleen vihreä-musta maalauskaavion ja alapinnalleen vaalean sinisen maalipinnan.

Kuvat, ellei toisin erikseen mainittu: Lassi Karivalo.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, VL Myrsky, MY-14

MY-14:n öljynjäähdyttimestä, kainalolevyistä, laskutelineen luukuista ja MY-5:n runkokehikosta

Maanantai 24.8.2020 - Tiistaikerholainen

Samanaikaisesti, kun Suomen Ilmailumuseon entisöintitilassa viimeisteltiin VL Myrsky II:n (MY-14) vasemman siipipuoliskon verhoilua, ahkeroitiin muiden Myrsky-projektin työkohteiden parissa.

Blogi_2020-13-01.jpg

Ennen koronaviruksen aiheuttamaa taukoa oli saatu valmiiksi valtaosa moottorin öljynjäähdyttimen tulo- ja poistoilman kanavien (”torvien”) osista. Ne oli tehty millin vahvuisesta alumiinilevystä. Nyt ryhdyttiin rakentamaan piirustuksen mukaisesti tuloilman kanavaan asennettavaa ilmavirtauksen säädintä. Säädin koostuu alumiinisesta vannekehästä, jonka sisäpuolella on kolme akseleissaan kääntyvää säätöläppää. Näillä läpillä jäähdyttimeen tuleva ilmavirta säätyy portaattomasti. Säätö tapahtuu koneen ohjaamosta käsin.

Blogi_2020-13-02-03.jpg

Ilmavirtauksen säätimeen tarvittavat osat leikattiin millimetrin vahvuisesta alumiinilevystä laserilla ProLaser Oy:ssä. Säätimen aihioihin porattiin samalla säätimen kokoamiseksi tarvittavat niitinreiät. Säätimen osat myös kromatoitiin korroosiota vastaan.

Blogi_2020-13-04.jpg

Öljynjäähdyttimen säätimen kokoaminen aloitettiin sen kehästä. Kun vannemainen kehä oli muodossaan, niitattiin kehään kiinni kolmen kääntyvän säädinläpän akselien päät. Akselin päissä on hahlo, johon alumiinisen säädinläpän reuna uppoaa. Kokeiltaessa todettiin, että säätimen kolme läppälevyä sopi hyvin akseliensa hahloihin. Seuraavaksi läppien pintaan niitataan akselin päät yhdistävä alumiiniprofiili, jolla läpät lukitaan akseleihinsa.

Blogi_2020-13-05.jpg

Blogi_2020-13-06.jpg

Metallityötä on tarvittu myös Myrskyn rungon ja siiven yhtymäkohtaa peittävien alumiinisten suojuslevyjen tekemiseen. Suojuslevyjen tekeminen aloitettiin siiven johtoreunan ja rungon yhtymäkohdan suojuslevystä. Monimuotoinen suojuslevy rakennetaan kolmesta alumiinilevyn kappaleesta, jotka hitsataan yhteen. Millin vahvuisesta alumiinilevystä leikattujen suojuslevyn aihioiden muokkaamiseksi haluttuun muotoon rakennettiin puinen muokkauslesti. Lestejä rakennettiin kaksi, toinen siiven tyven oikeaa ja toinen siiven vasenta puolta varten. Alumiinilevystä leikatut suojuslevyn aihiot muokattiin muotoonsa Flanco Oy:ssä muokkauslestiä hyväksi käyttäen. Muokatut suojuslevyt hitsataan yhteen puolestaan GA Telesis Engine Services Oy:ssä.

Blogi_2020-13-08.jpg

Blogi_2020-13-10-11.jpg

Jatkettiin koesiiven pyöränapaan ja joustintukeen kiinnitettävien laskutelineaukon luukkujen rakentamista. Ne oli saatu maaliskuussa jo lähes valmiiksi. Luukkujen sisäpintaan niitattiin nyt loputkin alumiiniprofiilijäykisteet. Luukut ovat valmiit paikalleen asennettaviksi. Joustintukeen kiinnittyvän luukun ulkopintaan tulevat ulkonemat eli ”patit” on myös hitsattu paikoilleen.  Patit tarvitaan joustintukeen kiinnittyvän laskutelineen ylösvetohaarukan muodon vuoksi. Nämä patit on hitsattu paikoilleen myös Myrskyn varsinaisen siiven laskutelineen joustintukeen kiinnitettäviin luukun aihioihin, mutta aihiot ovat vielä kromatoimatta ja ilman jäykisteitä.

Blogi_2020-13-13.jpg

Tikkakoskelta tuodusta Myrsky MY-5:n runkokehikosta on irrotettu siinä vielä kiinni olleet koneen osat, jotta kehikko saadaan ”puhtaaksi” hiekkapuhallusta varten.  Runkokehikko hiekkapuhalletaan Auto- ja Teollisuusmaalaamo Oy:ssä, jossa runkokehikko saa myös harmaan maalipinnan.

Blogi_2020-13-14.jpg

Aikamoinen kasa erilaisia korvakkeita ja osia irtosikin MY-5:n runkokehikosta. Jotkut osat jouduttiin irrottamaan vähän väkivaltaisesti ”rälläkällä”, kun osien pahasti ruostuneita kiinnityspultteja ei saatu auki. Irrotut osat puhdistetaan ruosteesta sekä maalataan. Osat tullaan käyttämään, kun MY-5:n runkokehikosta tehdään aikanaan Myrsky-hävittäjän rakennetta esittelevä esittelyrunko. Runkoon kiinnitetään Myrsky -projektissa siiven rakentamisen testaamiseksi tehty kaksi ja puolimetrinen siiven tyviosa.

Mutta sitä ennen MY-5:n runkokehikkoa käytetään Myrsky MY-14 siipien koesovituksessa. Siipien koesovituksessa MY-5:n runkokehikko lasketaan Tiistaikerhon rakentaman MY-14 siiven päälle ja lukitaan siihen neljästä siiven kiinnityskorvakkeesta eli pankosta. Teräslevyillä yhtenäiseksi Myrskyn siiveksi liitettyjen siipipuoliskojen koesovitukseen päästäneen kuukauden kuluttua.

Kuvat: Lassi Karivalo

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, VL Myrsky, MY-14, MY-5

Myrskyn vasen siipipuolisko vanerointu

Sunnuntai 9.8.2020 - Tiistaikerholainen

Kuten edellisessä blogissani kerroin, VL Myrsky II:n (MY-14) rakentaminen on päässyt jatkumaan Tiistaikerhossa, tosin ei vielä täystehoisesti. Töitä on tehty mm. oikean siiven johtoreunan, jättöreunan sekä siiveketilan reunojen vaneroimiseksi, moottorin ilmanottotorven sovittamiseksi NACA-renkaan aukkoon, moottorin alapuolisen suojuksen tekemiseksi ja öljynjäähdyttimen ilmanottotorven ilmavirtauksen säätelykidusten rakentamiseksi. Päätyönä on kuitenkin saada vasen siipipuolisko kokonaan vaneroitua eli samaan työvaiheeseen oikean siipipuoliskon kanssa.

Blogi_2020-12-01-02.jpg

Siiven johtoreunan vaneroimisesi johtoreunaan kiinnitettävät vanerit liotettiin vedessä, jotta ne saatiin taipumaan murtumatta suipon johtoreunan päälle. Muotoonsa kuivuneet vanerit liimattiin sitten kiinni johtoreunaan. Johtoreunan verholuvanerien saumakohdat paklattiin ja hiottiin tasaisiksi. Vasemman siiven johtoreunassa olevaa pitotputken kohta on vielä verhoilematta. Sitä ei kuitenkaan verhoilla vanerilla. Pitotputken kohdalla johtoreunan kaarien väli oli Myrskyissä verhoiltu ohuella ja irrotettavalla alumiinilevyllä. Näin pitotputken huolto- ja korjaus on tarvittaessa helppo suorittaa. Nyt on pohdinnassa, verhoillaanko MY-14 osalta tämä alue alumiini- vai pleksilevyllä.

Blogi_2020-12-03-04.jpg

Blogi_2020-12-06-07.jpg

Oikeanpuoleinen valokuva: Heikki Kaakinen.

Siiven yläpinnan jättöreuna-alue takasalon ja jättöreunan väliltä on myös saanut vanerikatteen. Ensin sovitettiin paikalleen määrämittaan leikatut verhoiluvanerit, joiden sisäpinnat oli jo suojalakattu. Kun jättöreuna-alueen verhoiluvanerit oli saatu asettumaan paikoilleen ja vanerit toisiinsa yhdistävät viistesaumat kohdalleen, vanerit liimattiin kiinni. Ennen kuin vanerit lopullisesti peittivät siiven sisäosat näkyvistä, vaneroinnin suorittaneet tiistaikerholaiset kirjoittivat nimensä muistoksi siiven sisäpintaan.

Blogi_2020-12-08-10.jpg

Vasemmanpuoleinen kuva: Heikki Kaakinen.

Blogi_2020-12-09.jpg

Siiven jättöreunan yläpinnan verhoiluvanerien liimautuminen vasten siipikaaria sekä niiden
välisiä tukilistoja varmistettiin kaarien ja tukilistojen kohtiin nitojalla kiinnitetyillä vanerilapuilla. Vanerin liimautuminen jättöreunalistaan varmistettiin puolestaan pitkällä puristinrivillä. Liiman kuivuttua puristimet sekä vanerilaput poistettiin. Vanerin pintaan jääneet nitojan niittien jäljet sekä vanerien liitossaumat paklattiin umpeen tasoitteella ja hiottiin tasaisiksi.

Blogi_2020-12-11.jpg

Oma työnsä oli kiinnittää vasemman siiven siivekeaukon yläreunaan noin 10 cm levyinen vaneriuloke. Vastaavanlainen vaneriuloke, mutta kapeampi on jo siivekeaukon alareunassa. Nämä vaneriulokkeet muodostavat siiveketilan etuosaan aerodynaamisen kotelon, jonka sisään siivekkeen johtoreuna uppoaa.

Blogi_2020-12-12.jpg

Blogi_2020-12-13-14.jpg

Kuvat: Heikki Kaakinen.

Blogi_2020-12-15-16.jpg

Vasen siipi on nyt saatu saamaan työvaiheeseen oikean siipipuoliskon kanssa eli voidaan sanoa, että siipi on ”puuvalmis”.  Se merkitsee, että voidaan aloittaa siiven vaneripintojen maalausta edeltävä pintakäsittely tasoitteineen ja hiomisineen. Tosin maaliakin on jo ehditty vähän sivellä, kun sekä vasemman että oikean siipipuoliskon tyviosan yläpinnaltaan avoimet sisäosat maalattiin harmaalla TEMALAC FD 50 alkydimaalilla.  Näitä siiven tyven avoimia alueita ei verhoilla umpeen, sillä siiven tyviosa jää siiven päälle asennettavan Myrskyn rungon sekä rungon ja siiven saumakohdan peittävien alumiinisten kainalolevyjen alle.

Blogi_2020-12-17.jpg

Valokuvat, ellei toisin erikseen mainittu: Lassi Karivalo.

1 kommentti . Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, VL Myrsky, MY-14

MY-5:n runkokehikosta

Tiistai 4.8.2020 - Tiistaikerholainen

VL Myrskyn entisöintiprojektin käynnistyessä projektille oli tarjolla Suomen Ilmavoimamuseossa Tikkakoskella kolme Myrskyn rikkonaista runkokehikkoa (MY-5, MY-9 ja MY-14), joista jokaisen perärunko oli vaurioitunut. Runkokehikoista valittiin Myrskyn entisöinnin kohteeksi vähiten vaurioitunut MY-14 runkokehikko. Tämän seurauksena hankkeesta tuli VL Myrsky MY-14 -hävittäjän entisöinti. Koska MY-14 runkokehikosta katkaistu takarunko on kadonnut, otettiin MY-14 runkokehikkoon liitettäväksi MY-9:n takarunko. Todettakoon, että yksityisomistuksessa on vielä neljäskin Myrskyn runkokehikko (MY-10), jonka hankkimisesta projektin käyttöön on neuvoteltu.

Blogi_2020-11-01.jpg

MY-14 runko moottoreineen ja hallintalaitteineen entisöidään pääosin Suomen Ilmavoimamuseossa Tikkakoskella. Ilmailumuseoyhdistys ry:n Tiistaikerhon päätyönä on rakentaa Vantaalla yhteistyössä Suomen Ilmailumuseon kanssa koneen muut osat kuten siivet kaikkine laitteineen, pyrstön osat sekä rakentaa mm. koneen nokkaan tulevat patalevy, NACA-rengas sekä moottorin suojuspellit.

Blogi_2020-11-02.jpg

Kuva: Jorma Laakkonen.

Entisöintiprojekti käynnistyi toden teolla vuonna 2013 ja projektin edistymistä on koko ajan seurattu mm. Ilmailumuseoyhdistyksen ja Myrsky-projektin omilla kotisivuilla sekä vuosijulkaisuin. MY-14 rungon entisöinti Tikkakoskella on jo pitkällä. Vantaalla Tiistaikerho on jo saanut pyrstön osat sekä myös siivet vaiheeseen, jossa päästään pian aloittamaan niiden pintojen hionta ja maalaus. Tavoite on, että entisöity - mutta staattinen - MY-14 valmistuu näytteille vuoden 2021 aikana.

Blogi_2020-11-03-04.jpg

Myrskyn entisöintiprojektiin otettiin mukaan myös Tikkakosken toiseksi paras eli MY-5:n runkokehikko irrallaan olevine perärunkoineen ja moottoripukkeineen. MY-5 runkokehikolla on oma tärkeä roolinsa Myrskyn entisöintiprojektissa. Yhtäältä runkokehikosta on Tikkakoskella irrotettu ja jo kunnostettu MY-14 rungon entisöinnin tarpeisiin kehikossa vielä kiinni olleita käyttökelpoisia osia. Toisaalta MY-5:n runkokehikkoa tullaan Tiistaikerhossa käyttämään valmistuneiden Myrskyn siipien sovitusrunkona, jossa siiven kiinnitys ja asemointi runkokehikkoon testataan ennen siiven asentamista Tikkakoskella entisöitävänä olevaan MY-14 runkoon.

Blogi_2020-11-05.jpg

MY-5:n runkokehikolle on suunnitelmissa isompikin roolinsa. Siitä on tarkoitus tehdä Myrsky -hävittäjän esittely- eli ”demorunko”, jonka avulla esitellään sekarunkoisen eli metalli- ja puurakenteisen Myrsky-hävittäjän rakennetta. Runkokehikkoon tullaan kiinnittämään Tiistaikerhossa rakennetut 2,5 metrinen pätkä oikeanpuoleista ja metrin pituinen pätkä vasemmanpuoleista ns. koesiipeä. Näillä rakennetuilla koesiivillä on testattu ennen varsinaisten siipien rakentamista Myrskyn siiven monimutkaisen tyviosan rakentamista laskutelineineen sekä siipipuoliskojen lukitsemista toisiinsa teräslevyillä.

Blogi_2020-11-06.jpg

Suomen Ilmailumuseolle Vantaalle aiemmin jo tuotua MY-5:n perärunkoa on jo hyödynnetty Myrsky-projektissa. Sitä ennen pahasti ruosteessa ollut perärungon kehikko oikaistiin varta vasten tehdyssä mittatarkassa telineessä ja perärunko hiekkapuhallettiin sekä maalattiin ns. koneharmaalla alkydimaalilla. Tämän jälkeen perärunkoa käytettiin Tiistaikerhossa MY-14 pyrstön osien kuten korkeusvakaajien sekä sivuvakaajan rakentamisen tuki- sekä sovituskehikkona.

Blogi_2020-11-08.jpg

Tikkakoskella oleva MY-5:n kunnostamaton runkokehikko sekä moottoripukki tuotiin 21. heinäkuuta Suomen Ilmailumuseolle Vantaalle. MY-5:n rungon toi projektin tiedottaja lomamatkallaan Keski-Pohjanmaalle. Menomatkalla perjantaina 10.7. hän vei runkokehikon kuljettamiseksi peräkärryn sekä ”Myrsky-tavaraa” Tikkakoskelle. Tiistaina 14.7. Tiistaikerhon ryhmä kävi Tikkakoskella Ilmavoimamuseon avustuksella nostamassa MY-5:n runkokehikon sekä moottoripukin kuljetusta varten valmiiksi peräkärrylle. Erikoinen kuorma saapui Tikkakoskelta onnellisesti Suomen Ilmailumuseon pihaan 21. heinäkuuta. Onneksi oli hiljainen liikenne, eikä satanut.

Blogi_2020-11-10.jpg

Blogi_2020-11-12.jpg

Kun runkokehikko oli saatu perille museon pihalle, irrotettiin ensin kuormausliinat. Sen jälkeen MY-5:n runko nostettiin trukilla peräkärryn lavalta ja siirrettiin trukin piikeissä Suomen Ilmailumuseon pihalle odottamaan huonokuntoisen runkokehikon kunnostusta. Pahasti ruosteessa oleva ja osin vääntynyt sekä vaurioitunut runkokehikko tullaan puhdistamaan ruosteesta hiekkapuhaltamalla, oikaisemaan, korjaamaan sekä maalaamaan koneharmaaksi. Ohjaamon takana runkoputkia on vääntynyt ja joitain runkoputkia on myös poissa.

Blogi_2020-11-21.jpg

Blogi_2020-11-16-19.jpg

Vasen kuva: Heikki Kaakinen.

MY-5:n runkokehikon oikaisemista varten koottiin ja muokattiin MY-14:n runkokehikkoa varten neliöteräsputkesta tehty rungon oikaisu/linjausjigi. Se kiinnitettiin MY-5:n rungossa ohjaamon kohdalla olevaan neljään korvakkeeseen, joihin siipi kiinnitetään siivessä olevan neljän kiinnityspankon avulla.

Blogi_2020-11-17.jpg

Kuva: Heikki Kaakinen.

Blogi_2020-11-18.jpg

Jigiin kiinnitetty MY-5:n runkokehikko mitataan tarkkaan ja oikaistaan. Runkokehikossa vielä kiinni olevien osien tai niiden kiinnityskorvakkeiden paikat määritetään sekä kuvataan ennen niiden irrottamista puhdistettaviksi. Myös Tikkakoskelta tuotu ruosteessa oleva moottoripukki puhdistetaan hiekkapuhaltamalla ja maalataan.

Blogi_2020-11-20.jpg

Kun runkokehikko on puhdistettu ja maalattu, hitsataan siihen kiinni aiemmin jo kunnostettu perärunko. MY-5:n runkokehikko on silloin valmis toimimaan MY-14 siipien sovitusrunkona eli asennustelineenä ja myöhemmin ns. Myrskyn demorungon ytimenä. MY-5 demorunko tullaan entisöimään siten, että rungon rakenteita jää näkyville, kuten rakenteita jätettiin jo näkyville demorunkoon kiinnitettäviä lyhyitä koesiipiä rakennettaessa. No, tämän demorungon entisöinti ei ole vielä ensisijainen tehtävämme. Siihen paneudutaan kunnolla, kunhan MY-14 entisöinti on saatu kunnialla päätökseen.

Kuvat, ellei erikseen toisin mainittu: Lassi Karivalo.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ilmailuhistoria, entisöinti, VL Myrsky, MY-14, MY-5

« Uudemmat kirjoituksetVanhemmat kirjoitukset »